Eli kysymys kuuluu: Onko Sinulla ollut parisuhdetta jossa EI esiintynyt pettämistä kummankaan osapuolen osalta? Onko sellaista parisuhdetta olemassakaan jossa luottamus pelaa alusta loppuun?
Erilainen gallup!
Nellucca
342661
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Elän avioliitossa ensirakkauteni kanssa.Uskollisia ollaan oltu ja onnellisia yhdessä yli 20 vuotta.Naimisissa 16 vuotta.Ulkopuolisia suhteita ei ole ollut kummallakaan En ole koskaan tuntenut tarvetta pettää .Ihastunut olen kyllä vuosien mittaan useastikin-vaan siihen on jäänyt.Isoimmat kriisit meillä on olleet työttömyys/rahaongelmat vuosia sitten.Että mahdollista on,ja voin suositella elämän kestävää parisuhdetta muillekin.Tahtoa pitää olla.Muistakaa;myötä- ja vastoinkäymisissä...
kokoajan. tosin ollaan oltu yhdessä vasta vuosi ja 2kk..
Aviolitto 18 vuotta. Ei aina niin onnellista. Minen o pettäny ja vaimo väittää samaa (ei ole kyllä minkäänlaista epäilystä tullut mieleenkään).
Tilaisuuksia on ollut kyllä, mutta olen lähtenyt karkuun.
Tahto hoitaa hommat tietyllä tavalla on ratkaiseva sanoo sitten sydän tai järki mitä vaan.
yleensä jää kotiin kun lähdetään esim. poikaporukalla juhlimaan, vai onko liikaa alkoholia nauttineella vielä "omaa tahtoa", mietin vaan.
18 takana, eikä ole petetty, vaikka ei kaikkia öitä ole yhdessä oltukaan. No eihän tietysti pettämiseen tarvita öitä..
Ennen naimisiinmenoa on kumpikin eletty sen verran, että osaa arvostaa tätä suhdetta.
jos emme olisi uskollisia toisillemme. Onneksi olen löytänyt miehen jolle uskollisuus on yhtä tärkeää kuin minulle.
Nyt olen sellaisessa parisuhteessa. Ja oli edellinenkin samanlainen.
Tosin kun mustasukkaisuuspalstaa lukee, pitäisi minun epäillä vaimoani. Hän lähtee joka aamu johonkin ja on 9 tuntia pois kotoa. Joskus hän ottaa perheen ykkösauton, että pääsee käymään jossain toisessa kaupungissa. Varmaan pettää...
että tuossa on kysymys siitä että hän käy töissä...? :)
Niin onkin, mutta kuten sanoin, jos mustasukkaisuuspalstaa on uskominen, kyseessä on jo vaikka mistä. Siellähän ihmiset epäilevät pettämistä vähän joka asiasta ;)
Siksi laitoinkin tämän gallupin parisuhde palstalle, en mustasukkaisuus. Tarkoitus olisi vähän selvitellä "normaalilla" porukalla (ei millään pahalla) tätä uskottomuus asiaa, en välttämättä kaipaa katkeroituneen juuri petetyn mielipidettä, koska ne eivät aina ole niin realistisia ihmisen mielentilan takia. Toki kaikki saavat osallistua keskusteluun :)
Elän parisuhteessa, jossa ei esiinny pettämistä. En ole pettänyt miestäni, asia ei ole edes käynyt mielessäni. Hänkin kertoi jo alusta lähtien olevansa "yhden naisen mies", ja kertoi mielummin eroavansa kuin pettävänsä, jos siihen mennään.
Ei meidän parisuhde täydellinen ole, mutta meillä on tietyt pelisäännöt, eli mitä saa tehdä ja mitä on pettämistä, eikä niitä ole rikottu. Yhdessä ollaan oltu viitisen vuotta, ja hyvin menee. Luottamus on kohdillaan, niin kuin sen kuuluukin olla parisuhteessa.
Nuista vastauksista päätellen myös onnellisia ja rehellisiä parisuhteita on olemassa, mutta jos olisin laittanut kysymykseen kuinka monen parisuhteessa on pettämistä, luultavasti vastauksia olisi kymmenittäin... Nykyaikana vaikuttaa että kaikki suhteet loppuu eroon, liekkö missään maailmassa 80vuotiaita mummelia ja papparaista jotka koko ikänsä ovat olleet uskollisia toisilleen avioliiton aikana?
Et sinä näiden kirjoitusten perusteella voi päätellä yhtään mitään. Tänne kirjoittaa erittäin valikoitunut porukka, jonka teoista ei voi päätellä yleistä linjaa.
tärkeintä on että EDES JOKU on vastannu että kyllä rehellisiäkin suhteita on olemassa, luo toivoa omaan elämään :)
Olen toista kertaa avioliitossa ja täytyy sanoa että toista kertaa elämässäni sellaisessa suhteessa missä ei varmasti kumpikaan petä. Muista suhteista en ole varma... itse en ole ketään koskaan pettänyt.
Joskus "pentuna" seurustelin 4 v. sanotaanko patologisenvalehtelijan kanssa joka ei koskaan pettänyt omien sanojensa mukaan. Käyttäytyi ihan "normaalisti" ei baareissa juossut tai muuta semmoista "havaittavaa sutinaa" ei ihme puheluita tai mitä ikinä. Epäilen silti uskottomuutta, koska jälkikäteen ajateltuna kamala valehtelija. Erottu yli 10 vuotta sitten soitteli vielä joku aika sitten, kuinka on minua aina rakastanut ja pla pla ja kuitenkin itse oli kihloissa ja kuulin että olivat suunnitelleet häitä tämän uuden naisen kanssa. Ja vielä se että sikamaisesti pannut ties ketä ja oli seurustellut vasta vuoden tämän uuden kanssa ja jäi kiinni..
No sitten tämä nykynen 10 vuoden "viritys"...Puhuttu ollaan monesti uskottomuudesta. Omien sanojensa mukaan kanssa näitä yhden naisen miehiä. Toisaalta en voi mennä käsi raamatulla vannomaan itsestänikään, että en koskaan petä koska se tilanne mikä on vaikka 5 v. päästä ei voi tietää, puhumattakaan nyt tästä naisten hölinästä "minun mieheni ei koskaan petä minua". Huh..Paljon on monenlaista paljon pahaakin elämän kokemusta, niin ei sitä voi etukäteen tietää. Itsellä ei ole kertaakaan käynyt mielessä pettäminen vaikka ei meidänkään perhe elämä aina ole ollut ruusuilla tanssimista(välillä on ollut pelkkää juhlaa..)Kaksi vuotta "tuskaa" takana joka on selvitetty ja puhuttu. Meillä on muuten kivaa yhdessä ja passataan hyvin yhteen, myös seksuaalisesti. Enkä missään nimessä hyväksy pettämistä, mutta jos niin joskus käy, onko se maailmanloppu? Siis tarkoitan jos mieheni "hairahtuu" kerran pitäisikö erota vaikka takulla vetäisin herneet nenään? Haluaisinko heittää "hyvän suhteen" romukoppaan yhden VIRHEEN takia. Joku varmasti ajattelee voiko olla edes hyvä suhde jos toinen pettää, siinä vaiheessa varmasti ei olisi jos on tarvetta vieraisiin, mutta kokonaisuutena katsoen voi. Tällä elämän kokoemuksella toivoisin, että jos itse tekisin kerran sen virheen mieheni antaisi minulle anteeksi koska takulla tietäisin tehneeni väärin ja olo olisi kuin pieksetyllä koiralla se jälkeen. Kamala on jo pelkkä ajatus toiseen mieheen koskemisesta!
Eipä sitä toisesta voi tietää pettääkö se jos toinen ei kerro eikä mikään viittaa siihen. Eipä tartte, kuin nuita petettyjen juttuja lukea, niin huh tai jonkun "kakkosnaisen" tarina, kun mies on kymmenenkin vuotta elänyt kaksoiselämää.
Itse en murehdi pettääkö toinen vai ei. Pettää jos pettää ja toivon, että on miestä kertomaan koska silloin on joku varmaan pielessä meidän suhteessa. Toivon että itse pystyn antamaan hänelle anteeksi jos pettää kerran tai kaksi(sitä en varmasti hyväksy että samaa tai eriä paneskellaan jatkuvasti). Unohtamaan ei varmasti pysty koskaan, mutta vaikeuksien kautta se suhde myös lujittuu jos se toinenkin OIKEASTI on pahoillaan eikä vain esitä. Monen näköstä veijaria nähnyt kavereillakin olevan että huh ja ne selitykset..
Seksi voi olla seksiä ja rakastuminen ja ihastuminen on eri asia...siis toisin sanoen pystyn seksiin ilman rakastumista. Tietenkin joku siinä miehessä/naisessa täytyy vetää ainakin seksuaalisesti puoleensa ja minusta ensin ihastutaan ja sen jälkeen rakastutaan, kun tunnetaan toista enemmän ja ehkä pahoja päiviäkin on koettu.
Olen ollut parisuhteissa joissa minua ei ole koskaan petetty enkä ole itsekään pettänyt. Tällä hetkellä olen seurustellut nykyisen kanssa 2½ vuotta ja kumpikin on ollut ukollinen toisilleen.
Ite en oo koskaan ketään pettäny.
Yks entinen petti mua ja se loppu siihen.
Olen ollut avomieheni kanssa yhessä yli vuojen ja luotetaan toisiimme.
Jos toista rakastaa,ei pettäminen tule mieleenkään.
Ei minun mielestä se että rakastaa takaa sittä etteikö pettäisi. Rakkautta kyllä voi riittää, ja kaikki mennä hyvin, mutta sitten humalassa tulee tehtyä kaikkea mikä ei selvinpäin tulisi mieleenkään. Taitaa tuo luottamuspula johtuakkin siitä että toinen käyttää alkoholia ja silloin estot häviää jne. Helppo olisi luottaa ihmiseen joka ei käyttäisi alkoholia.
yli 6 vuotta oli suhdetta jossa ei kumpikaan petetty. Ei käynyt edes mielessä!
Eikä ollut tarviskaan, seksiä oli useita kertoja viikossa, joskus useita kertoja päivässä.
ja se seksi oli HYVÄÄÄÄÄÄ
se suhde pysyi viimeiset pari hankalaa vuotta pystyssä pelkästään sen seksin ansiosta.
Luulen ettei pettämisessä ole kysymys pelkästään siitä ettei toinen anna.
Osa syystä voi olla siinä ettei toinen halua.
kukapa nyt haluaisi rakastella naista joka antaa säälistä?
Tai jos nainen ei halua ikinä?
Tai nainen antaa pakit 9 kerralla kymmenestä?
se oli se molemminpuolinen halu pitää toinen onnellisena, se oli se salaisuus.
Se haluamattomuus nimittäin LOUKKAA toista enemmän kuin kukaan ikinä voi kuvitella.
Nyt tiedän sen ja vaikka joku väittää että ei suhteessa tarvitse olla seksiä, niin se joku on joko haluton tai muuten vain täysin väärässä.
Paljon seksiä. Hyvää seksiä. Molempien haluista.
Se on siinä!!!!! !!! !!!!
Onko Sinulla ollut parisuhdetta jossa EI esiintynyt pettämistä kummankaan osapuolen osalta?
- Ei
Onko sellaista parisuhdetta olemassakaan jossa luottamus pelaa alusta loppuun?
- Ehkä, mutta varmasti todella harvinainen.
Nyt en ihmettele yhtään,(toisin kuin aiemmin) miksi on niin paljon tietämättömiä petettyjä, joilla ei ole ollut aavistustakaan.....
Näistäkin pareista, tässä gallupissa, kahdella kolmesta jompikumpi käy vieraissa. Kerran, kaksi, vakituisen kanssa tai satunnaisesti, mutta käy. Tarvitsee vain avata silmät.
Voi olla, tai voi olla olematta. Loppujen lopuksi, jos toinen olisi hairahtanut vieraisiin, eikä puoliso saisi koskaan tietää ja toinen ei sitä olisi tarkoittanut ja katuu tekoaan oikeasti, ja haluaa suojella kumppaniaan eli on kertomatta, niin onhan se edes parempi kuin suhde jossa kokoajan on uskottomuutta ja valehtelua... Kaikki tekee virheitä, ihan jokainen. Jotkut vaan ei niin pahoja, ja tahattomasti.
En ole pettänyt 10v suhteessa vaikka olen kolunnut kaikki mantereet paitsi yhtä. Pettäminen ei kiinnosta, kuinka voisin tehdä sellaista lapseni äidille? Ei hänkään petä minua, tiedän sen. Maailmassa on tärkeämpiäkin asioita, rakkaus ja uskollisuus tuottaa mielestäni lisäarvoa suhteelle ja koko elämälle. Hyvät sosiaaliset kontaktit ovat yksi elämän tärkein asia, niitä kannattaa vaalia.
Vajaat kolme vuotta olemme kultani kanssa toisiamme uskollisesti rakastaneet. Kummallakaan ei ole halua pettää, eikä tarvetta siihen. Lisäksi kunnioitamme toisiamme ihmisinä, emmekä koskaan loukkaisi toisiamme sillä tavoin. Luotamme toisiimme täydellisesti! :)
Reilu puoli vuotta sitte lopetin suhteen, joka kesti 2,5 vuotta. Vähän mutta kuitenkin... Kumpikaan ei pettäny, ei meinannutkaan. Luotettiin.
Voin vastata omasta puolestani, etten ole koskaan miestäni pettänyt. Yhdessä on oltu parikymmentä vuotta. Mutta en ole niin hyväuskoinen hölmö, että alkaisin mieheni uskollisuutta täällä vakuuttaa. Tosiasia kuitenkin on, että suurimmassa osassa tapauksia pettäminen tulee toiselle osapuolelle yllätyksenä.
Tämä gallup ei ainakaan minulle kerro muuta kuin että asenteeltaan uskollisia ihmisiä on olemassa. Vastaukset kertovat myös sen, että pettäminen tosiaan tulee toiselle osapuolelle yllätyksenä.
olen mieltä, että eihän kaikki sitä välttämättä tiedä, mitä toinen puuhaa, mutta kai sen jotenkin huomaa; paistaa kai se päällepäin jos ei ole mestarivalehtelija. Tietämättömyys on siis onnea :)
mies on pettänyt silloin kun lapset olivat pieniä :( Elämä jatkuu sattumoisin vielä yhdessä. Muita pettämisiä ei ole tai en ole tietoinen niistä, mutta en usko hänen pettäneen.
Minä olen harkinnut, mutten vielä ole rojhjennut, aika näyttää, mihin olemme menossa. Samaan vai eri suuntiin:(
Minulla on ollut kaksi parisuhdetta. Avioliittossa oli 7 vuotta, eikä kumpikaan pettänyt. Kaatui vallan muihin syihin - kuten sairaalloiseen mustasukkaisuuteen. Teki kyllä mieli selkäsaunan jälkeen mennä vieraisiin, ei olis tullut turhaan turpaan.
Toinen avoliitto kesti 3,5 vuotta, eikä pettämistä kummallakaan Mies oli sairautensa takia liki impotentti. Voitte siis arvata miksi se liitto ei kauempaa jatkunut. Erosin ennenkuin etsin uutta - siihen meni noin viisi vuotta.
Nyt olen suhteessa, jossa aluksi oli pettämistä. On sen verran vilhakka mies. Mutta se ei kaatanut, lähinnä vitutti jonkun aikaa. Nythän tuo on asettunut - taisi vaan pelätä että minä petän, kun oli käynyt niin edellisessä liitossaan. Yhdessä on oltu yli 4 vuotta.
... minkälaisesta pettämisestä puhutaan.
Jos puhe on vehtaamisesta toisen naisen/miehen kanssa, niin siinä tapauksessa kaikki suhteeni ovat olleet sellaisia.
Itse en ole pettänyt, eikä mikään millään tavalla anna ymmärtää että kukaan seurustelukumppaneistakaan olisi sitä tehnyt. Ei peittelyä, välttelyä, taikka tarinoita joiden uskottavuus on kyseenalainen.
Onko se sitten niin kovin vaikeata ?
nykyisessä päälle kolmen vuoden suhteessani mies petti.
vannoi, ettei koskaan tekisi niin. oli itsekin mykistynyt - ei uskonut että teki niin. katui ja itki. annoin anteeksi, koska olemme vain ihmisiä. ihmiset tekevät virheitä.
jos mies olisi pettänyt suunnitelmallisesti, jos tunteita olisi ollut mukana, olisin lempannut lopullisesti.
näen hänen silmistään rakkauden ja katumuksen, hänen sydäntään särkee yhtä paljon kuin minun.
olemme saaneet kyllä elämän taas hyvin kulkemaan, muutimme yhteen, jota olemme aina toivoneet.
ei ole mitään syytä erota ja kitua, kun kumpikin vielä rakastaa ja tahtoo yrittää.
emme edes kutsu sitä pettämiseksi, vaikka se sitä oli, vaan erehdykseksi.
rakkaus voittaa.
Olen seurustellut 11 vuotta, josta avoliitossa 9 vuotta. Kumpikaan ei ole koskaan pettänyt, eikä vakavasti moista edes harkinnut.
Itse olen sitä mieltä, että parempi jättää kuin pettää, jos kerran ruoho vaikuttaa vihreämmältä aidan toisella puolella. Saatan myös olla naivi ja sinisilmäinen, mutta luotan puolisooni sataprosenttisesti.
Aika paljon tuo pettämisen vakavuus riippuu siitäkin, mihin on vetänyt rajan ja mitä pitää pettämisenä. toisen kanssa sänkyyn menemistä ei kyllä helpolla voi anteeksi antaa, mutta pikku pusu emähumalassa annettuna ei ehkä ole niin vakava asia...