Suosittelisiko joku minulle jotain riipaisevan kaunista adagiota tai muuta surumielistä musiikkia?
Kauneimmat adagiot?
Surullinen
173572
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Wagnerin Tristan ja Isolde, Villa-Loboksen Bachianas Brasileiras ja Mahlerin viidennen adagietto.
Mun mielestä Rodrigon Concierto de Aranjuezin (kitarakonsertto) hidas osa, adagio, on surumielinen, samalla todella kaunis.
Tiedän, se on todella kaunis, mutta ei kuitenkaan imelä. Kuuntelen usein ennen nukkumaan menoa... Itse asiassa suosittelin sitä juuri vähän aikaa sitten sille, joka kertoi pitäneensä Mozartin Requiemista :)Tiedätkö muuta kaunista kitaramusiikkia? Onhan sitä kyllä todella paljon, mutta jos sattuisit tietämään jotain, jota minä en ole vielä kuullut.
Valitettavasti en tunne oikein muuta klassista kitaramusiikkia. Muistan kyllä aikanaan konservatorion matineassa pienenä poikana, kun kuulin ensi kerran klassista kitaransoittoa, tai ainakin se on ensimmäinen kerta, joka jäi mieleeni. Se oli kaunista, mutta en sitten ole kuitenkaan saanut kipinää, että olisin etsinyt muita kitarateoksia kuunneltavaksi. Minäkin olin kirjoittanut tuonne listan omista suosikeistani aiempaan Requiem-keskusteluun, niistä nyt vielä tulee mieleen noi Faurén kappaleet, jotka ovat kauniita ja osin surullisiakin...
Ja kans mun mielestä Sibeliuksen kolmannen sinfonian keskimmäinen hidas osa on todella kaunis, surullinen sekin, mutta ehkä samalla hieman lohduttava...
Äitini siunaustilaisuudessa viimeisenä soi kirkon kellot Kallion Kirkossa, jonka on säveltänyt Sibelius. Jos satut kävelemää kalliossa puolenpäivän aikaan, niin pysähdypä kuuntelemaan kirkonkellojen soittoa. Ne soi hiljaa, joten niitä on kuuneltava, jos meinaa kuulla.
En tiiä pidätkö pianomusiikista, mutta muutamaa voisit kokeilla:
Chopin:
"sadepisara"-preludi op.28 no.15
"marche funébre" pianosonaatista no.2 (op. 35 no.3)
Nämä kappaleet ovat sekoitus surua, iloa ja suunnatonta kauneutta! Vaikea kuvailla, ne täytyy kuulla! Ekalla kerralla ei välttämättä syty...
Liszt:
Années de Pelegrinage (I); Vallée D'Obermann. Tätä kirjoittaessani se juuri soi taustalla :)
Tätä on kiva huudattaa oikein täysillä! ;)
Kukaan ei ole lähettänyt sitä yleisintä.
Olet varmasti kuullut hautajaisissa tai muualla Tommaso Albinoni Adagio in g minoren. Löisin vaikka pääni pantiksi - tää on muuttunu ns. helpoksi klassiseksi ajan hampaissa. Kaikki sen tuntee, jotka on joskus ollu tekemisissä musiikin kanssa...
Bachin Bist du bei mir on rauhallinen ja kaunis. Jos suret menetettyä rakkautta, kuuntele Elgarin Salut d'amour ja itke.
Suunnittelin käsiohjelman äitini hautajaisiin noin vuosi sitten. Siunaustilaisuudessa soitettiin ensimmäisenä Thommas Albinonin Adagio.
Kanttori olisi halunnut soittaa Bachin Adagion, mutta suostui soittamaan kuitenkin, sen Adagion minkä toivoin. Se vain merkitsi kanttorille lisäharjoitusta kun hän ei ollut pitkään aikaan soittanut.
Saija Varjus teki oman versionsa Adagiosta ja niin myöskin Lara Fabian.
Klassinen musiikki ei ole vahvinta aluettani eikä hengellinen musiikkikaan, mutta käykää kotisivuillani. KOTISIVUOSOITE:djveikko.tripod.com
Ko. teoksen ensimmäinen osa on musertavan surullinen.
Jos etsii jotain hieman leppoisampaa barokki-adagiota, niin sitten suosittelen J.S.Bachin konserttoa kahdelle cembalolle ja jousille BWV 1060, ja sen keskimmäistä osaa.
Adagio on barokkiajan konserttojen osa ja tarkoittaa hitaasti eli se on tempomerkintä. Menueteissa ja näytelmän taustalla ne tarkoittivat lepohetkeä tai rauhallisen melodramaattista tuokiota. Vivaldilla on erinomaisia konserttoja joissa on loistavia adagioita. Toki myöhemminkin on konsertoissa käytetty adagio merkintää mutta nykyään vaín harvoin. No siis ei muuta kuin kirjastoon ja katselemaan CD levyjen kappalelistauksia, adagioita löytyy paljon mutta kuuntele ihmeessä koko konsertto, se on kokonaisuus.
Mm. Piazzollan säveltämä argentiinalainen tango nuevo-tyyliä edustava Oblivion. Sovitus, mitä minä olen soittanut, on viululle, sellolle ja pianolle. Kannattaa jostain etsiä, se on riipaisevan kaunis ja surumielinen, kyynel tulee silmään :)
Turun filharmonikoilta on ilmestynyt syyskuussa CD nimeltä Kauneimmat Adagiot, SUOSITTELEN. Levylle on kerätty riipaisevan kauniita hitaita ja koskettavia kappaleita. Levyn julkaisija on Sony. Sieltä löytyy Barberin Adagio, Albinonin Adagio, Sibeliuksen Valse triste ja paljon muuta!
Satuin juuri äsken kuuntelemaan Beethovenin 7. sinfonian ja sen hidas osa on upea, ei ehkä niin surullinen mutta muuten vaikuttava. Sen lisäksi tietysti olisi Beethovenin kolmannen (Eroica) sinfonian toinen osa "Marcia funebre" ja yhdeksännen sinfonian kolmas osa "Adagio molto e cantabile", jotka jo osien nimien perusteella ovat surumielisen kauniita.
Ja lisäksi tuli mieleen Mozartin 23. pianokonserton hidas osa, joka ehkä on yksi maailman surumielisimmistä sävellyksistä.
Suomalaisille sopii myös Sibeliuksen Tuonelan joutsen.
Ja myös tuo aikaisemmin mainittu Mahlerin sinfonian osa kannattaa huomioida (jos se on se mitä muistelen, se taisi olla eräässä surumielisessä elokuvassakin).
Albinoni; adagio
http://www.youtube.com/watch?v=spBOZa87xIY
- ei niin hitaasti;
http://www.youtube.com/watch?v=XMbvcp480Y4
Makuasia kummasta tykkää. Minusta tuo kappale on maailman kaunein adagio.
Lisäksi;
Chopinin nocturnot, soittajan Vladimir Ashkenazy, 2 cd, tässä pari kappaletta;
http://www.youtube.com/watch?v=m5qeuVOIbHk
http://www.youtube.com/watch?v=eb4VY8gYZt4
Toi kaksoiscd on ihastuttava.
http://www.amazon.com/Nocturnes-Chopin/dp/B0000041QN/ref=sr_1_2?s=music&ie=UTF8&qid=1320006222&sr=1-2
Kaunista.. oikeaa yömusiikkia.