olemme serustelleet 4 vuotta ja kihloissa olemme olleet 3 vuotta.Ennen mieheni halusi naimisiin kanssani, ei enää koska mäkätän kuulemma liikaa.Valitan koska hän pettää lupauksensa.Mutta ei tässä siitä ole kyse.Hän petti minua vuosi sitten.Hän on käynyt minuun käsiksi, mutta ei ole lyönyt.Olemme olleet pahoja sanoistamme toisiamme kohtaan.Muta rakastan häntä niin paljon, mutta tuntuu etten kestä enää.Tuntuu, että jos jättäisin hänet, hän löytäisi heti uuden.En kestäisi nähdä häntä toisen kanssa.Hän juo alkoholia, minäkin join, mutta en juo enää ollenkaan, koska en osaa hillitä sen käyttöä.Mieluummin olen selvinpäin ja järjissäni.olen aivan sekaisin.Hän huomaa että jokin vaivaa minua, hän on kysynyt asiasta ja olen sanonut vain että kaikki ok.Pitäisi varmaan puhua hänen kanssaan, mutta en uskalla.Olen varmaan sairas, mutta odotan että hän tekee taas jotain tyhmää että saan syyn jättää hänet.tai sitten en halua edes jättää häntä. Olen aivan sekaisin.Hän on minun ensirakkauteni.ENSIRAKKAUTENI!!!Auttakaa hyvät ihmiset, vaikka ette voikaan päättää puolestani niin haluaisin neuvoja ja kokemuksen ääniä ja kaikkea!!!
ensirakkaus
satuttaa
71245
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuulostaa liiankin tutulta. Koen olevani samassa tilanteessa. Mies on minun ensirakkauteni ja minä hänen. Hieman yli vuosi ollaan asuttu yhdessä, ja mentiin kesäkuussa kihloihin. Yhteistä taipaletta on kertyny n 3,5 vuotta, mutta koen että hän on se oikea, mutta jonain päivänä vihaan häntä. Odotan, että millon hän tekee suuren virheen ja voimme jättää kaiken taakse. Tätä on todella hankala selittää. Suuri virhe oli se, että menimme kihloihin...en ollu koskaan valmis, mutta meillä meni kerrankin hyvin ja sokeana suostuin. Ajattelin, että kyllä se nyt. En halua kertoa kaikkea keskustelupalstoilla. Mikälli haluat minulle saa kirjoittaa osotteeseen [email protected]
" Odotan, että millon hän tekee suuren virheen ja voimme jättää kaiken taakse. Tätä on todella hankala selittää. Suuri virhe oli se, että menimme kihloihin...en ollu koskaan valmis"
Kuulostaa siltä, että sinun kannattaa lopettaa tuo suhde. Vaikea sanoa pelkästään tuon perusteella, mutta jos tunnet yhtään olosi turvattomaksi hänen seurassaan, niin suosittelen lopettamista.
"Olen varmaan sairas, mutta odotan että hän tekee taas jotain tyhmää että saan syyn jättää hänet.tai sitten en halua edes jättää "
Et sinä sairas ole ja tuon perusteella minusta tuntuu, että sinun todella kannattaa jättää hänet. Rakastatko häntä todella? Vai pelkäätkö, että kukaan ei huolisi sinua, jos jätät hänet? Miettisin sinun asemassasi tuota kysymystä todella tarkkaan.
Sinä et tarvitse syytä hänen jättämiseensä. Se, että haluat jättää hänet on tarpeeksi. Sikäli kun päädyt jättämään, niin tee hänelle kerralla selväksi, että suhteenne on ohi. Sano: "Olen päättänyt lopettaa suhteen kanssasi". Älä selitä syitäsi.
Jos hän tuossa tapauksessa ei hyväksy päätöstäsi, niin vältä tyyppiä parhaan mukaan.
Erosin tänään, juuri äsken, ensirakkaudestani.
Seurustelimme 15kk. Nyt sattuu paljon, mutta tiedän selviäväni tästä.
Hän teki lopullisen eropäätöksen, mutta olin itsekin jo miettinyt asiaa. Toisaalta, en olisi kyennyt päättämään asiaa ja olen kiitollinen pojalle, kun hän pysyi päätöksessään.
Suhteemme oli pikkuhiljaa ruvennut rakoilemaan. Viimeisen kahden kuukauden ajalta muistan vain sen, kuinka tunsin kipua ja itkin.
Silti olisin ollut valmis vielä yrittämään ties kuinka epätoivoisia asioita suhteen pelastamiseksi. Vaikka sisimmässäni tiesin kaiken kuitenkin loppujen lopuksi päättyvän, ja suhteen pitkittämisen vain satuttavan minua enemmän.
Olin jo niin lopussa, etten kestänyt enää suhteen aiheuttamaa kipua.
Sinun tosiaan kannattaa puhua asiasta miehesi kanssa, sillä kunnon parisuhteessahan pystyy puhumaan kaikesta.
Ja kun joku oli tuolla sanonut, ettei eron syytä tarvitse selittää, niin mikäli toinen ei ymmärrä syytä, pitää se hänelle ehdottomasti kertoa.
Muuten on vaikeampi irroittaa, kun ei ymmärrä tilannetta kokonaisuudessaan.
Paljon voimia sinulle! Mitä ikinä päätätkin, se on vaikeaa. *hali*
Jännä juttu...itsekin odotan, että mieheni tekee jotain tyhmää, jotta voin jättää hänet... Ensirakkaus ja seurustelua takana hieman yli neljä vuotta...Tiedän, että jos jätän hänet ilman "syytä" niin hän soittelee ja anelee takaisin ja minä suostun. Kaikenlisäksi hän haluaisi muuttaa nyt yhteen ja yhtäkkiä minua ahdistaa liika sitominen...Hyvä kuulla,että jollain muullakin on sama tilanne.
ensirakkaus kyseessä, mutten kyllä koe että haluaisin minkäänlaista tekosyytä tai muutakaan syytä siihen että meidän ´pitkä suhteemme kaatuu.. Mutta minkäs teet kun naisella on tunteet jotakuta muuta kohtaan.. minulla ottaa tiukille se että jouduin muuttamaan erilleni, ja se että hän tapailee toista vaikka samalla puhui minulla olevan vielä mahdollisuus hänen kanssaan... hän vertailee, vaikkei myönnäkään, ja kun minä itku kurkussa kertailen tilannettamme, hän pitää minua tietty luuserina eikä minussa ole vastusta tälle toiselle...
olen seurustellut nyt vuoden verran poikaystäväni kanssa ja asuttu yhdessä 5kktta..ensin ongelmaksi tuli juominen nyt on se ettei hän osallistu yhtään kotitöihin ja sitten jos mä en siivoa tai jotain niin hirveä mäkätys ja kaikkee..mietin että rakastaako se mua nyt kuitenkaan kun tekee tollasia mua satuttavia juttuja..?on myös pari kertaa humalassa käynyt käsiksi,mut ei ole lyönyt..Tein myös abortin sen takia että pelkäsin että hän jättää mut jos pidän lapsen..että semmoista kivaa meillä..