Miten jaksaa aina innostua uudelleen ja uudelleen hakemaan jotain paikkaa? Kun aina saa uudemman kerran vaan pettyä kun ketään ei tunnu kiinnostavan.
Joka kerta sama juttu, otan selvää paikasta ja yritän uskoa itseeni, kerta kerran jälkeen se on vaan vaikeampaa. Tällaista se varmaan on tällaisella tusinatutkinnolla työnhaku, kaipa muiden hakijoiden joukossa on aina sata melkeen samanlaista ja aina löytyy joku joka on vähän parempi.
Ajatukset on alkanu pyöriä siinä, ettei koskaan saa töitä ja että kannattaisi vaan luovuttaa...
Miten voin olla niin huono, etten saa töitä!!?
Mistä saa kadotetun uskon työnhakuun takaisin?
Joka kerta sama juttu, otan selvää paikasta ja yritän uskoa itseeni, kerta kerran jälkeen se on vaan vaikeampaa. Tällaista se varmaan on tällaisella tusinatutkinnolla työnhaku, kaipa muiden hakijoiden joukossa on aina sata melkeen samanlaista ja aina löytyy joku joka on vähän parempi.
Ajatukset on alkanu pyöriä siinä, ettei koskaan saa töitä ja että kannattaisi vaan luovuttaa...
Miten voin olla niin huono, etten saa töitä!!?
Mistä saa kadotetun uskon työnhakuun takaisin?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Fakta on, että kyllä siihen leipääntyy, kuten mihin tahansa pään seinään lyöntiin. Pitää hyväksyä sellainen ajatus, että huono kausi voi olla tosi pitkäkin. Älä vaan kuvittele saavasi koulutusta vastaavaa duunia juuri kotikaupungistasi ennen kuin aurinko jäähtyy.
Strategiaa ja selviytymisohjeita:
Hae 1. duunia koko maasta ja mieluummin vielä ulkomailta. Hae 2. (ja 3.) duunia laajalta reviiriltä. Ole siis valmis muuttamaan työn perässä koko valtakunnan alueella; se ei ole elinkautinen. Tutki markkinatilannetta: pitäisikö tehdä radikaalimpi alan vaihdos lyhyellä ja/tai pitemmällä tähtäimellä (ei mitään vuosien AMK:ta tai yliopistoja vaan esim. muutaman kk:n aikuiskoulutuskesk. kurssi; näitä voi työnhakija käydä sivutoimisena iltaisin!)?
Jos saat 2. duunin, niin hoida hetki itseäsi. Maailma on tallella vielä puolenkin vuoden päästä.
Maksa laskut. Nauti olosta. Tutki työmarkkinoita ennekkoluulottomasti. Jatka 1. duunin hakua.
Haku
Onko hakemus kunnossa? Pidä huoli, että cv on ajantasalla ja näyttää hyvältä. Onko hakemuskirje reipas, naseva ha hyvin stilisoitu. Kysy joltain, jonka tiedät tietävän mikä näyttää hyvältä. Käytä ystäviä apuna!
Kehitä kunnon rutiit työnhakuusi (uudelleenkäytä hyvät fraasit hakemuskirjeestä, mutta älä massapostita, ts. VASTAA ilmoitukseen). Tsekkaa vaikka kaikki vakio ilmoituskanavat joka Ma. Vastaa niihin samana päivänä. Soita ihmeessä paikkaan jos on jotain tiedusteltavaa siitä. Koita reagoida ilmoituksiin nopeasti.
Tsekkaa vielä kaikki kummallisemmat kanavat: ilmoitustauluja yms. Käytä ystävä/sukulais/tuttavakontaktit.
ps. se natsaa sitten kun vähiten odotat
Kaksi neuvoa: sinulla on jo hyvät, muotoillut pohjahakemukset ja CV. Teet niin kuin tähänkin asti, kun löydät kiinnostavan paikan: otat selvää vähän, muokkaat hakemustasi ja lähetät sen ajoissa. Lopputulos on aivan yhtä hyvä riippumatta siitä, teetkö sen onnesta soikeana vai kriittisenä, jos pohja on kunnossa.
Toinen: maltillinen asenne hakuun. Pitään innostua hyvänoloisesta paikasta, mutta pettymysten vuoksi ei pidä olla varma voitosta. Haet vaikka mekaanisesti näillä ohjeilla, ok?
"se natsaa sitten kun vähiten odotat" Toivottavasti. Minulla sama tilanne, miten jaksaa jatkaa. Kaiken mahdollisen olen netistäkin kaivanut ja ottanut yhteyttä, täyttänyt loputtomia määriä avoimia hakemuksia jne. Kun vielä keksisi, mitä uutta voisi tehdä. Joka päivä odotan, että jostain niistä lukemattomista kanavista tulisi tulosta. Että kävisi juuri noin kun lainatussa kommentissa!
Työttömänä työnhakijana olen tullut siihen johtopäätökseen, että suomalainen koulutusjärjestelmä ja sen kehittäminen on ontunut pitemmän aikaa. Rakenne on jäykkä eikä se seuraa aikaansa. Suomessa tarvitaan tekijöitä ei titteleitä. Ehkä tämä osaltaan on syynä "hyvien tyyppienkin" pitkäaikaiseen työttömyyteen, sellaistenkin osalta joilla on osaamista ja halua tehdä työtä.
Ongelma kohta yksi on minusta päällekkäiset tutkinnot. Miksi koulutusjärjestelmässämme on kaksi korkeakoulua? Kanditaatteja, maistereita, DI:tä, lisensiaatteja, tohtoreita kouluteteaan yliopistoissa. Tämän lisäksi samoista asiantuntija töistä kilpailevat tradenomit, insinöörit ym. ammattikorkeakoulusta, joilla on myös tutkimustoimintaa. Onko tässä mitään järkeä? Resurseista ja asiakkaista kilpaillaan verisesti. Suomessa pitäisi hakija määriä pudottaa selvästi kaiken maailman pilipalimaistereiden, tradenomien koulutuksesta ja ohjata varoja korkealuokkaisiin kädentaitoa, prosesseja ym. yhteiskunnallisesti verojatuloja tuottavaan koulutustarjontaan. Tällä hetkellä on esim. huutava pula levyseppähitsaajista laivanrakennuksessa, mutta ammattitaitoista henkilökuntaa ei ole. Ammatillisesta osaamisesta pitää tehdä riittävän houkutteleva vaihtoehto nuorille. Korkeakoulutettuja asiantuntijoita koulutetaan vain 20-30 % työvoimasta ja nämä erittäin laadukkaasti. Työnantajallekin olisi valintatilanteessa helpompaa, jos koulutuksesta tehtäisiin kaksiportainen eli ammattikoulut ja yksi korkeakoulujärjestelmä. Periaatteessa nykyisessä järjestelmässä on kysymys työnjaon epäonnistumisesta eli toimihenkilö, asiantuntija, johto tasolle on tunkua liiaksikin, jota koulutusjärjestelmämme pönkittää ja yliarvostaa, ja todelliseen tuloksen tekijöiden työt eivät kiinnosta ketään.
Niinpä niin, joopa joo. Olen hakenut nyt kymmeneen paikkaan enkä ole päässyt yhteenkään haastatteluun!!! No on sanonko mikä!!! Minulla on alan koulutus ja 10 vuotta työkokemusta, olen 31 v. Pelkäävätkö työnantajat että teen heidän piikkiinsä lapsia vai miksi minua ei haluta edes tavata. Korneinta tässä on se, etten voi edes saada lapsia, joten olisi kiva saada edes työpaikka. Mitenkähän monta hakemusta pitää vielä lähettää ja onkohan hakemuksessani jotakin vialla. Se on noin yhden sivun mittainen, jossa kuvailen työkokemustani ja itseäni työntekijänä. Lisäksi on cv. Ottaa pattiin!
häh