Kun meillä tulee riitaa, toinen mykistyy täysin ja pakenee pois kotoa, vaikka on pieniä lapsia ja tää arjen pyöritys... hän on siis kaiken vapaa-ajan pois kotonta, yöt käy nukkumassa, mutta ei puolison, vaan vierashuoneen sängyssä. Toisaalta tää on tuttua, sillä ei hän muutenkaan oikeen arkeen osallistu, vaan istuu illat tietokoneella, mutta on sentään kotona. Mistään vaikeista asioista ei suostu puhumaan. Ahdistaa, kun ei saa toiseen mitään kontaktia. Tuntuu että minusta hän ei välitä, tai rakkaus (jos sitä on ) on ehdollista, mun pitää osata elää "oikein" jotta kelpaan! Koti täytyisi olla siisti, rahaa tulla jne.... Mitä teen? Onko kohtalotovereita? Ammattiapua hän ei suostu edes ajattelemaan.
mykkäkoulu ja pakeneminen
ahdistaa
3805
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sama juttu täällä. Avovaimo lähtee riitatilanteissa baariin ja tulee valomerkin jälkeen kännissä viereen haisemaan ja sopertelemaan katumuksen sanoja. Eipä tässä muuten mitään, mutta kun tätä on alkanut tapahtua monta kertaa viikossa ja ilman riitojakin. Itse yritän opiskella, työskennellä ja pitää huushollia pystyssä. Oikein ikinä ei kohdata, kun avokki on aina joko baarissa tai sitten makaa krapulassa koko päivän sängyssä.
Tuntemuksesi siitä, että sinun pitäisi elää oikein jotta kelpaisit, ovat tuttuja minullekin. Mutta olen huomannut että mikään ei kuitenkaan muutu, koska pettymyksiltä ja ristiriidoilta ei suhteissa tai elämässä yleensäkään voi välttyä. Vaikka eläisimme kuinka hyvin ja todistelisimme kuinka rakkauttamme, ei huonolla itsetunnolla varustettu kumppanimme uskoisi sitä pettymyksen hetkellä, vaan pakenisi jälleen.
Vaarallista tällaisessa elämäntilanteessa on se, että kulutamme itsemme loppuun ja pian meilläkin on yhtä huono itsetunto kuin rakkaillamme.
Miten tällaiseen tilanteeseen on tultu, vai onko se aina ollut tuollaista. Ihmettelen kyllä, miten jaksat. Jos toinen aivan suoraan osoittaa, että ei halua olla kanssasi, nukkumalla jopa eri huoneessa, niin eikö jo kohta olisi helpompi elää hetken aikaa yksin? Eipähän tarvitsisi katsoa ja jännittää lapsellista aikuista. Sinun lapsesi tarvitsevat äitiä, mutta ei teinikäytöksinen mies?
Eroa vaan vireille, niin kyllä se siitä.