meitimpä vain että miksi ihmeessä teidän pitää olla appivanhempien kanssa tekemisissä? (kysymys on siis lapsettomille pareille)
Itse olen kahdessa pitkässä suhteessä (4 vuotta ja 2 vuotta) tavannut miehen vanhemmat noin kaksi kertaa, eli ensimmäinen ns. esittely kerta jolloin yleensä ollaan syöty ulkona ja toisen kerran sitten joissain yhteisissä juhlissa. Ja kummankin miehen vanhemmat asuivat samalla paikkakunnalla, eli olen ottanut sen kannan alusta lähtien että mies saa olla niin läheisissä väleissä kun haluaa, mutta minulle nuo ihmiset ovat vieraita ja sellaisena pysyvät. Samoin miehenä on tavannut minun vanhempani tasan kerran (ja sitten noin ohimennen joskus) ei tulisi mieleenkään viedä poikaystäviä meillä kahvipöytään ahdistumaan, riittää kun on kerran esitelty.
ja jos jompikumpi on halunnut vaikka joulun viettää kotonaan, niin ihan rauhassa, onhan meillä muutenkin aikaa olla yhdessä...
Itse olen kahdessa pitkässä suhteessä (4 vuotta ja 2 vuotta) tavannut miehen vanhemmat noin kaksi kertaa, eli ensimmäinen ns. esittely kerta jolloin yleensä ollaan syöty ulkona ja toisen kerran sitten joissain yhteisissä juhlissa. Ja kummankin miehen vanhemmat asuivat samalla paikkakunnalla, eli olen ottanut sen kannan alusta lähtien että mies saa olla niin läheisissä väleissä kun haluaa, mutta minulle nuo ihmiset ovat vieraita ja sellaisena pysyvät. Samoin miehenä on tavannut minun vanhempani tasan kerran (ja sitten noin ohimennen joskus) ei tulisi mieleenkään viedä poikaystäviä meillä kahvipöytään ahdistumaan, riittää kun on kerran esitelty.
ja jos jompikumpi on halunnut vaikka joulun viettää kotonaan, niin ihan rauhassa, onhan meillä muutenkin aikaa olla yhdessä...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aivan. Ex mieheni vanhemia en tavannut kuin kaksi kertaa. Enkä kaivannut edes enempää. Eipä ollut ex mieskään heidän kanssa tekemisissä enempää. Mutta on meitäkin jotka haluavat olla tekemisissä omien vanhempien kanssa ja itse ainakin pidän että elämänkumppanini on myös mukana. Ei aina, mutta silloin tällöin.
Oma äiti on tärkeä nyk. miehelleni, niin silloin haluaisin myös kantaa korteni kekoon ja mahdollisesti auttaa "anoppiani". Viettää aikaa hänen kanssaan, onhan hän valittuni äiti.
Asennehan se on tuokin, ja jos sinulle sopii, niin hyvä niin. Minulle sopii paremmin se, että olen appivanhempien kanssa hyvissä väleissä. Kun asuimme vielä kerrostalossa, oli anoppilaan kiva mennä kesälomalla. Emme tosin menneet siipeilemään, vaan teimme oman osamme ruuasta ja muusta hommasta. Nyt asumme omassa talossa, mutta siitä huolimatta anoppilassa on mukava käydä. Sekä apelta että anopilta tulee hyviä neuvoja mm. puutarhaan ja remontoimiseen. Nytkin appiukko tekee minulle koneenosia, joita en itse osaa tehdä.
Minusta tuntuu, kuin olisin saanut toiset vanhemmat, ja se on minulle vain positiivinen asia.
Mulla on niin älyttömän lämpöset välit mun vanhempiin ja sisaruksiin etten voisi kuvitellakaan eläväni elämää niin että ei oltaisi tekemisissä. Ihanne tilanne olisi että mies tulisi hyvin toimeen mun vanhempien kanssa ja mä sen. Sillä tavalla että olisi kivaa kyläillä. Mulla on tosin nyt vasta aika tuore suhde mutta taidan ruveta jo heti "totuttelemaan" miestä perheeseeni ;) Tottakai puolison perhe on vieraita jos niihin ei edes välitä tutustua. Siskon mies on ollut kuvioissa jo monta vuotta ja se tykkää liikkua meidän perheen kanssa yhteisillä lomareissuilla samaan tapaan kun muutkin perheen jäsenet. Odottaa oikeen innolla tiettyjä "riittejä". Sekin on tietysi ajan myötä kasvanut meidän sakkiin. Aluksihan se tietty arkaili mutta kohta se rupee jo komentamaan meitä muita sisaruksia hölmöilyistä. Ja saakin niin tehdä :) Meillä ei kyllä tuputeta mitään omia juttuja eikä puututa toisten elämiin muuten. Huolestutaan jos tuntuu siltä että on jotain mistä huolestua, mutta muuten annetaan elää omaa elämää. Meillä jos tulee uusia vävyehdokkaita, se meinaa vaan sitä että perhe kasvaa.