Se meni silleen, että otin ja tuota rakastuin yhteen tyttöön. Oli muuten 5 vuotta sitten, eli olin 15-vee. No voihan rähmä, se ei sitten kyllä tykänny miusta yhtään. Tai niin sen ainaskin 101% varmuudella ymmärsin. Joo jeps, ja sitten kun koulut loppui, niin sen jälkeen kun en pariin vuoteen häntä nähnyt, niin ei jaksanut enää rakastaakaan. Sitten miusta tuli kyyninen katkera kusipää joka ei pysty enää minkäänlaisiin ihmissuhteisiin, pari kertaa on pitänyt yrittää, mutta eihän siitä mitään tule. Kaikki tyssää heti alkuunsa, kun en mitään osaa tuntea. Yhen illan juttuja ja mittään seksikokkeiluita en viitti etes harkita. Sen jälkeen olis varmaan semmonen olo, että sais samantien laittaa 9mm buranan kalloon jos niin tekisin. Eihän tässä mitään, muuta kun että kyllä se miestä syö lukee näitä keskustelupalsta sydeemeitä. Pitäis varmaan jo keksiä joku fiksu tarkoitus elämälleen, tai jotain. Voiskos joku vaikka vähän sääliä? Tää itsesäälissä kieriskely on niin masentavaa.
Joo eipä tässä muuta, en tupakoi, nauti alkoholijuomia, käytä huumeita, harrasta: seksiä, ihmissuhteita enkä oikeinkirjoitusta.
Joo eipä tässä muuta, en tupakoi, nauti alkoholijuomia, käytä huumeita, harrasta: seksiä, ihmissuhteita enkä oikeinkirjoitusta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Samat piirteet löytyy täältäkin mutta yks sultakin puuttuu; tuskin olet niin ruma kuin minä.
mullaki on ollu joskus teini IHASTUS ja luulin olevani niin rakastunu. mut jos sä aikuinen ihminen et pysty jatkaa elämää jonkun viis vuotta sit tapahtuneen ykspuolisen jutun takia ni kannattais ottaa psykiatrii yhteyttä elä elämääs ni ehkä huomaat mitä rakkaus on
Mä voisin sääliä sua ellen olis niin kiireinen säälimään itseäni. Ikinä en oo edes kunnolla ollu ihastunu ja siis, tytöiltähän(joka minä siis olen ainakin kun viimeksi tarkistin) niitä suhteita ja aviomiesehdokkaita odotetaan. Taidetaan me kaikki aika surkeita olla...
.....