Jatkosodassa suomenruotsalaisten tappiot jäivät
puoleen Suomenkielisiin.
Antti Juutilaisen kirjan 'rinta rinnnan'
tämä johtuu pääosin siitä että suomenruotsalaiset
suoritti 1920-1930 luvulla pääosin varusmiespalvelun rannikkotykistössä ja raskaassa tykistössä
missä tappiot jäivät selvästi jalkaväkeä
pienemmiksi.
Ja puolet suomenruotsalaisista jotka palvelivat
jalkaväessä palveli 17.Divisioonassa jossa sattumalta oli vähemmän tappiota (selvittääksen tämän täytyy lukea koko kirja sodasta)
puoleen Suomenkielisiin.
Antti Juutilaisen kirjan 'rinta rinnnan'
tämä johtuu pääosin siitä että suomenruotsalaiset
suoritti 1920-1930 luvulla pääosin varusmiespalvelun rannikkotykistössä ja raskaassa tykistössä
missä tappiot jäivät selvästi jalkaväkeä
pienemmiksi.
Ja puolet suomenruotsalaisista jotka palvelivat
jalkaväessä palveli 17.Divisioonassa jossa sattumalta oli vähemmän tappiota (selvittääksen tämän täytyy lukea koko kirja sodasta)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eikö tämä ole melko ymmärrettävää?
Rannikkoa ei puolusteta "maalla".
Ei ketään niin hullua ollutkaan, joka sodan aikana olisi antanut kalliita sotalaivoja ruotsinkielisten valvontaan!
Laivoston tarkoitushan ei ollut Närpiön evakuoiminen vaan vihollisen lyöminen.
Ja yksi lainaus lisää kirjasta 'rinta rinnan'
Onko sitten kaksikielisyydestä armejalle enemmän etua kuin haittaa?
Kaksikielisen maan vähemmistölle se on oikeus ja pohjoismaisille yhteyksille tuki tarpeellinen,mutta toisaalta on muistettava kaksikielisyyden kustannukset ja sodanaikaisessa aseen- ja tulenkäytössä mahdollisesti vaarallisiksi muotoutuvat väärinkäsitykset!
Ja nyt kun Suomen armeijaa tehdään yhteensopivaksi Naton kanssa, niin kolmantena kielenä suomenruotsi on hankala.
Olisikin mukava tietää, millaisiin tehtäviin nykyiset suomenruotsalaiset yksiköt sijoitetaan.
Onko kenelläkään tietoa?
Epäilisin, että ne ovat puollustusvoittoisia ja suhteellisen itsenäisiä kuten rannikkotykistö.
Nylands brigad kouluttaa rannikkojääkäreitä
ja siellä on puolet suomenkielisiä jotka haluavat
oppia ruotsia.
Joten kielikiista lienee nykyarmejassa poissa.
Nylands Brigad oli lakkautettavien listalla,
mutta sai sen sijaan laajentua.
Tarkemmat tiedot löytyy googlella
hakusanalla 'Nylands Brigad'
Evverstiluutnantti Eki Oksasen kirjassa kerrotaan Lähteen-kaistan puolustajista, jotka kestivät 40 päivää yhtämittaa puolustaen kaistaansa. Loppuunväsyneinä ja raskaita tappioita kärsityään hän suostui vaihtoon. Tilalle tuli rykmentti Vaasan seudulta. Lähteen kaista murtui muutamassa tunnissa. Eki Oksasen lepo jäi viiteen minuuttiin.
Oksasen mukaan yksi syy oli kieliongelmat. Suomalaiset upseerit puhuivat kouluruotsia ja vaasalaiset eivät ymmärtäneet sitä. Toinen syy oli siitä aiheutunut epätietoisuus. Lisäksi vielä ruotsinkieliset upseerit olivat ottaneet rohkaisuryyppyjä ja olivat humalassa ja kykenettömiä johtamaan. Talvisodan pahin epäonnistuminen johtui siis kieliongelmista. Ei kaksikielisyyden ongelmista vaan kolmikielisyyden ongelmasta. Armeijan pitää osata samaa kieltä ja sen on oltava suomenkieli suomessa. Ruotsinkieliset yksiköt ovat tehottomia jos ei koko kansalle opeteta vaasanmurretta.