Tuli muinoin harrastettua pettämistä oikein urakalla,oli montavuotta ns.vakipanoja ja niiden lisäksi irtonumeroita.Vaimoni sai tietää muutamasta tapauksesta kaveriltani,joka eräissä illanistujaisissa pikku kännissä lohkoi totuuksia.
Mekkalahan siitä nousi,häpesin itseäni ja tein kunniakkaan päätöksen ja lopetin pikku harrastukseni.
Elämä on huomattavasti helpompaa tällähetkellä,ei enää salailua eikä huonoa omaatuntoa ja mikä parasta tunnen itseni mieheksi,vaimolleni.
Mekkalahan siitä nousi,häpesin itseäni ja tein kunniakkaan päätöksen ja lopetin pikku harrastukseni.
Elämä on huomattavasti helpompaa tällähetkellä,ei enää salailua eikä huonoa omaatuntoa ja mikä parasta tunnen itseni mieheksi,vaimolleni.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ihme "kaveri" sinulla. Ostitko hänelle hamekangasta?
Annoin samalla mitalla ajan kanssa,kosto oli suloinen!Kyseinen "mies"ei kuulu kavereihini.
Opin kyllä kantapään kautta sen ettei edes ystäviin voi luottaa.
Siinähän se ongelma onkin, että naisystäviään täytyy piilotella. Ranskanmaalla rakastajat ovat ihan tavallinen juttu. Kuka jaksaa syödä samaa pizzaa 50 vuotta? Ei kukaan. Monet "pettäjät" eivät tosin itse ole valmiita hyväksymään kumppaninsa yöjuoksuja, mikä on aika huvittavaa.
Upeaa, jos kykenit virheistäsi oppimaan ja ne virheeksi tunnustit. Hienoa on myös se, että vaimosi antoi sinulle tilaa korjata selkärankasi kasaan!