Eli ihmettelen tässä kovasti kaikkea sitä mitä se pelaaminen oikeastaan on? Kuka laskee pisteet ja luo säännöt?
Turha sitä kai enää on kiistää ettäkö en olisi player, mutta nyt baarissa tajusin erään asian, joka vie pelin aivan uusille alueille.
Se peli mitä baareissa pelataan on paljon monimutkaisempaa kuin mitä useimmat kuvittelevat. Ennen ajattelin että siihen riittää kun vaan osaa iskeä naisen ja sit onki jo seuraavan perässä, mut nyt se avautu aivan uusille alueille.
Kuka pokaa kenetki, kenelle annetaan pakit, kenen kanssa käynnistetään peli. Kenet pelataan "paitsioon". Siitä tulee paljon monimutkaisempaa ja oudompaa kuin sitä osaa edes kuvailla.
Aloin ajatella sitä peliä aivan uudelta kantilta. Ei siinä ideana ole särkeä sydämiä ja rikkoa parisuhteita. Enää en edes oikein tiedä mikä sen pelin tarkoitus on.. ehkä piristää arkea, boostata egoa. Joku saattaa etsiä jopa pariaan siinä pelissä.
Jäin vaan miettimään että onko siinä pelissä voittajia ja häviäjiä. Sillä itselleni se itse peli on muodostunut pääasiaksi. Sillä en koskaan uskonut antavani pakkeja naiselle siitä syystä että hän olettaa minun lähtevän hänen matkaansa. Tytössä ei siis ollut mitään muuta moitetta ja jotenki siitä on alkanu tää pohdinta.
Mitä se peli on? Kuka siihen tekee säännöt? Vai pelaako kaikki pelaajat sitä omilla säännöillään ja kuka laskee pisteet?
Jos minä annan pakit, olenko häviäjä vai voittaja, vai onko kyseessä oman tahdon toteuttaminen. Entä jos molempien pelaajien tavoite täyttyy?
Näillä asioilla olen alkanu vaivata päätäni yhä enemmän ja enemmän.
jeps että sellaista pohdintaa
Turha sitä kai enää on kiistää ettäkö en olisi player, mutta nyt baarissa tajusin erään asian, joka vie pelin aivan uusille alueille.
Se peli mitä baareissa pelataan on paljon monimutkaisempaa kuin mitä useimmat kuvittelevat. Ennen ajattelin että siihen riittää kun vaan osaa iskeä naisen ja sit onki jo seuraavan perässä, mut nyt se avautu aivan uusille alueille.
Kuka pokaa kenetki, kenelle annetaan pakit, kenen kanssa käynnistetään peli. Kenet pelataan "paitsioon". Siitä tulee paljon monimutkaisempaa ja oudompaa kuin sitä osaa edes kuvailla.
Aloin ajatella sitä peliä aivan uudelta kantilta. Ei siinä ideana ole särkeä sydämiä ja rikkoa parisuhteita. Enää en edes oikein tiedä mikä sen pelin tarkoitus on.. ehkä piristää arkea, boostata egoa. Joku saattaa etsiä jopa pariaan siinä pelissä.
Jäin vaan miettimään että onko siinä pelissä voittajia ja häviäjiä. Sillä itselleni se itse peli on muodostunut pääasiaksi. Sillä en koskaan uskonut antavani pakkeja naiselle siitä syystä että hän olettaa minun lähtevän hänen matkaansa. Tytössä ei siis ollut mitään muuta moitetta ja jotenki siitä on alkanu tää pohdinta.
Mitä se peli on? Kuka siihen tekee säännöt? Vai pelaako kaikki pelaajat sitä omilla säännöillään ja kuka laskee pisteet?
Jos minä annan pakit, olenko häviäjä vai voittaja, vai onko kyseessä oman tahdon toteuttaminen. Entä jos molempien pelaajien tavoite täyttyy?
Näillä asioilla olen alkanu vaivata päätäni yhä enemmän ja enemmän.
jeps että sellaista pohdintaa
Vastaukset 12
Vanhimmat
"Kuka laskee pisteet ja luo säännöt?"
Omasta mielestä, pisteitä ei ole, ellei itse halua, ja ite ku en pidä mitään pisteitä en osaa sanoa miten joku vois laskea pisteitä. Säännöt on luonot sosiaalinen ympäristö ja miedän aivot, sosiaalinen ympäristö on luonot ne säännöt mitkä pätevät ulkonäköön, pukeutumiseen(eli trendit) ja sitten meidän aivot on luonut säännöt jotka pätee siihen mitkä asiat herättävät kiinnostusta toisessa ihmisessä, eli henkiset ja fyysiset asiat.
"Jos minä annan pakit, olenko häviäjä vai voittaja, vai onko kyseessä oman tahdon toteuttaminen."
Oman tahdon tuotettaminen, juuri tämän takia peliä pelataan. Pelaaminen antaa sinulle enemmän mahdollisuuksia mistä etsiä suhdetta, seksiä, yms. seuraa.
"Entä jos molempien pelaajien tavoite täyttyy?"
Tämähän on juuri pelin tarkoitus.
Kyllä minusta pelaamisen tehtävä on enemmän tai vähemmän oman egon boostaus. "Parhaat" tapaukset eli siis parhaimman näköiset ja sosiaalisesti lahjakkaat saavat vahvistusta itsetunnolleen kun taas rumat ja ujot jäävät syrjään. Ehkä kaikkiin yhteisöihin, jopa yhden illan baariympäristöön, muodostuu oma nokkimisjärjestys. Ne sosiaaliset ja hyvännäköiset ovat huipulla ja muut eivät. Periaatteessa sitä peliä pelataan tietynnäköisten ja tietynluonteisten säännöillä. Jos ei sovi johonkin baariin, saattaa sopia toiseen. Pitkätukkainen rokkari lienee hukassa teknomestassa ja on siellä alhaista kastia. Toisessa baarissa hän voi olla nokkimisjärjestyksen huipulla. Ei se paljon poikkea lasten leikeistä. On ne tietyt joiden kanssa leikitään ja tietyt, joiden kanssa ei. Joidenkin kanssa "leikitään" muttei leikitä. Ja jotkut ovat ihan out.
On vielä iisiä ravintolatasolla. Tai ei aina. Mutta parisuhteessa se pelaaminen vasta vaikeutuukin. Säännöt on paljon vaikeemmat vaikka tavoitteena ei ole muuta kuin säilyttää ja lisätä molempien osapuolten onnellisuutta.
totta, varsinkin tämä loppu osa
"Mutta parisuhteessa se pelaaminen vasta vaikeutuukin. Säännöt on paljon vaikeemmat vaikka tavoitteena ei ole muuta kuin säilyttää ja lisätä molempien osapuolten onnellisuutta."
Jos nyt noin filosofiseksi mennään, voinemme todeta, että peli on olemassa vain ja ainoastaan itsensä takia. Yhtä hyvin voisit pohdiskella elämän merkitystä. Peli on ja ruokkii itse itseään, vailla sen suurempaa merkitystä. Pelaajat ainoastaan käyttävät peliä omien tarkoitusperiensä (mitä ne kullakin sitten ovatkaan) saavuttamiseen. Sinänsä pelaajien tavoitteilla, voitoilla ja häviöillä ei ole edes merkitystä, kaikkihan me olemme tänne syntyneet lopulta hävitäksemme. Ainoastaan peli on ikuinen.
Säännöt syntyvät sosiaalisesta normistosta ja ihmisiin sisäänrakennetuista käyttäytymismalleista. Tietysti on syytä muistaa, että myös tässä pelissä on runsaasti huijareita ja välistävetäjiä. Pelikortteina ovat pelaajien henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten ulkonäkö, älykkyys, luonne, karisma sekä ulkoiset lisät, kuten varallisuus ja vaatteet. Toiset ovat alussa saaneet paremman käden, mutta onneksi ässiä voi kerätä hihaan myös matkan varrelta.
Voitot ja häviöt suhteuttaa itse kukin tavoitteisiinsa, absoluuttista pisteytystä ei ole. Lisäksi peliä seuraa runsaslukuinenkin joukko, joka arvioi pelin tulosta taas omasta näkökulmastaan. Tilannetta voidaan verrata politiikkaan: Saksan vaaleissa sekä Merkel että Schröder voittivat omasta mielestään, yleinen mielipide saattaa toki olla toinen. Koska raja voittajan ja häviäjän välillä on veteen piirretty viiva, pelaajia ei myöskään voi verrata toisiinsa (paitsi tietysti itse kukin omasta, kapeasta näkövinkkelistään). Mutta miksi tarvitsisikaan?
Mikäli määrittelemme pelin em. tavalla, minäkin tunnustaudun pelaajaksi. Muussa tapauksessa - en.
Pelaajat tulevat ja menevät mut peli jää...
Sinä sait sen kuulostamaan ikään kuin minä pelaisin vain tappaakseni aikaa ja pitääkseni hauskaa. Kohtaisin pelaajia vain pelatakseni niitä "vastaan" ilman sen kummempaa tavoitetta.
Milloinkahan pelikorttinsa oppii tuntemaan? Silloinhan sitä tajuaa pitääkö bluffata vai riittääkö nää pitkällekin...
Sanot siis että jokainen pelaa tavallaan... Lähtee korottamaan panoksia tai vetäytyy ajoissa.
Jos kaikki kuitenki lopussa on tuomittu häviämään, ei arvostusta tuo menestys vaan se kuinka korteillaan pelaa...
Tavallaan pelaatkin vain aikaa tappaaksesi. Linkitetään elämä ja peli: biologisessa mielessä elämän ainoa tehtävä on jatkua. Ja tämähän on juuri se mitä pelaamisesta hyvin todennäköisesti jossain vaiheessa seuraa! Itse asiassa peli on hyvinkin tehokas tapa varmistaa, että juuri parhaat geenit säilyvät ja heikoimmat tuhoutuvat.
Pelaaja (joka itse pelille on vain työkalu) pitää vain huijata jollain tavalla levittämään/jatkamaan geenejään uskottelemalla, että se näin tekemällä itsekin hyötyy jotenkin. Hyötyykö vai ei, siitä voimme olla montaa mieltä. Oma näkemykseni on, että kaikki on kuviteltua, eihän mikään periaatteessa ole muuta kuin atomeja ja kohtuullisen monimutkaisia kemiallisia yhdisteitä.
Hyvä pointti muuten viimeisessä lauseessa.
Siis muahan viedään kun pässiä narussa tässä pelissä. Mut jos minä kieltäydynki jatkamasta sukuani, johtuuko se pohjimmiltaan geeneistä vai siitä että alitajuisesti ymmärrän pelin huijaavan minua.
Jolloin tavallaan pelaan siis itse peliä vastaan, vai teenkö sen vain sen takia että se antaa minulle oikeutuksen jatkaa peliä?
Toisaalta taas voisi ajatella että tilaisuuden torjuminen on vain panosten korottamista samassa jaossa, mutta koska tiesin silloin että tuo olisi korkein "tulos" minkä voisin saavuttaa, niin kuitenkin tahdoin jatkaa pelaamista, ja siitä huolimatta olin tyytyväinen saavutukseen.
Voiko pelin hengen muuttaa, vai onnistuuko se vain huijaamaan uudestaan ja uudestaan.
Mitä peliä te ootte viimeksi pelanneet? Mä oon pelannut Resident Evil kolmosta. Tosi siisti peli.
Elämä-nimistä peliä tänään. Todella monivivahteinen ja -ulotteinen kokonaisuus, bugejakaan ei tietääkseni ole paikallistettu. Suosittelen lämpimästi.
voiko siinä käyttää xiittejä vai tuleeko bannit servulle?
Aina voi yrittää ;) Jotkut väittävät, että joutuu roskakoriin, kutsuttaisiinko sitä nyt vaikka Helvetiksi. Itse en ole asiaan tarkemmin perehtynyt. Sun pitäisi varmaan kysyä Järjestelmänvalvojalta, jos sellaista nyt ylipäätään on?