olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa vuoden, asumme erillään, näemme toisemme vain viikonloppuisin koska olemme päättäneet että välimatkan (n. 14 km eikä kummallakaan vielä ole autoa) takia näkisimme vain silloin, saisimme koulun hoidettua arkipäivisin, sekä omaa aikaa, sekä harrastuksiin arkipäivisin menee aikaa. no mutta asiaan, mieheni pelaa päivittäin (tietokoneella) kun emme näe arkipäivisin niin juttelemme msn messengerillä, tahtoisin puhua hänen kanssaan kaiken maailman asioista mutta hän ilmoittaa aina hetken päästä että käykö sulle että meen pelaamaan, en siinä vaiheesaa ala kieltäytymään, tuota tapahtuu päivittäin, mutta "ongelma tai vaiva" on se että otanko asian liian vakavasti, (yleensä hieman loukkaannun että joko taas, huoh) vai olenko oikeassa kun hän pelaa niin paljon, kohta tulee tunne että ei olisi kiinnostusta jos hän elää vaan no life, onhan se parempi kuin että hän juoksisi kavereittensa kanssa kaupungilla ja katselisi tyttöjä, olenko liian omistuksen haluinen vai ? vaivaa vaan se että itse kaipaan poikaystävääni ja sitä kautta tahdon jutella hänen kanssaan, mutta koskaan ei tule mitään kunnollista juttelua kun se päättyy siihen että hän menee pelaamaan, olen sen nyt tähän asti ottanut sen sillä tavalla että se on hänen harrastuksensa ja vapaa-aikaansa etten voi siihen mitenkään vaikuttaa. kertokaa te joilla myös on näitä "peliriippuvaisia" miehiänne? niin kun näemme niin hän ei tietenkään pelaa.. en haluaisi olla kakkonen.. mutta entäpä sitten kun muutamme yhteen..
kun mies pelaa
tiitu
4882
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eli olette teinipari? Onko vähän turhan aikaista ihmetellä mitään? eläkää päivä kerrallaan.
mitä vikaa on teinipareissa? kyllä meilläkin on tunteet ja saattaa olla ongelmia, ei tämä ole enään mitään kädestä pitämistä - suhdetta. kyllä meilläkin on suunitelmia tulevaisuuteen, kuten myös parikymppisilläkin, olemme molemmat kohta 18, niin en kaipaan mitään teinijuttuja, toinen puoli juuri voi olla se miksi tänne nuoremmat kirjoittavat on se, että tähän saattaa vanhemmat ja viisaammat vastata, toisin kuin jossain demin sivuilla missä hiippailee jotain 13-15 vuotiaita.
itsekin olet joskus olla teini, ja myös seurustellut, mitä jos nyt tämä suhde on loksahtant kohdalleen ja satumme olemaan samanlaisia ja tahtomaan olla toistemme kanssa pidempäänkin? en kannata lyhyitä suhteita. mutta totta, päivä kerrallaan.
Pelaaminen voi olla todella addiktoivaa. Nykyisin useat suhteet jopa kaatuvat siihen. Osin myös omani. Pelaamiselle pitää saada järkevät rajat. Mutta addiktoitunut pelinarkkari, kuten minä, ei niissä rajoissa pysy kuitenkaan, joten täyskielto on ainoa vaihtoehto. Tosin poikaystäväsi tuskin tähän suostuu. En suostunut itsekään. Mutta sitten lähti muija ja nyt vihaan omaa typeryyttäni. Pelaaminen ei todellakaan ole parisuhteen arvoinen asia. Tosin eipä kai sellainen muijakaan ole, joka pelaamisen takia jättää.
Kerro poikakaverillesi mitä haluat. Pelaaminen on normaalia, mutta jos häntä ei saa edes kahdeksi tunniksi päivittäin vain kiinnittämään huomiota sinuun ja keskustelemaan asioista, pitäisi häntä potkaista.