Leikit tunteillani kylmästi. Annoin sinulle monta mahdollisuutta vetäytyä, mutta halusit jatkaa. Annoit ymmärtää harkitusti toisin, tietäen mitä halusin.
Lopulta sain sinulta tylyn ja kylmän kohtelun. Et koskaan ollut tuntenutkaan mitään minua kohtaan. Olin pelkkää ilmaa. Huvia ja ajanvietettä, paremman puuteessa. Käytit hyväksesi ja heiti pois. Olin vain sinun leikkikalusi.
Totuutesi oli kylmä. Loukkasit tunteitani pahasti. Satutit syvältä.
Kuinka voinkin erehtyä suhteesi näin pahasti. Luulin että olet hyvä ja lämmin ihminen. Rakastettavakin. Olenko menettänyt herkkyyden ihmistuntemukseen?
Sinusta jäi karvas paha maku. Todella huono olo. Rikoit minut kylmästi harkiten.
Vai olenko väärässä?
Lopulta sain sinulta tylyn ja kylmän kohtelun. Et koskaan ollut tuntenutkaan mitään minua kohtaan. Olin pelkkää ilmaa. Huvia ja ajanvietettä, paremman puuteessa. Käytit hyväksesi ja heiti pois. Olin vain sinun leikkikalusi.
Totuutesi oli kylmä. Loukkasit tunteitani pahasti. Satutit syvältä.
Kuinka voinkin erehtyä suhteesi näin pahasti. Luulin että olet hyvä ja lämmin ihminen. Rakastettavakin. Olenko menettänyt herkkyyden ihmistuntemukseen?
Sinusta jäi karvas paha maku. Todella huono olo. Rikoit minut kylmästi harkiten.
Vai olenko väärässä?
Vastaukset 45
Vanhimmat
muista mutta ehkä mielikuvituksesi teki kepposen, etkä muistanut kysyä toisen mielipidettä asiasta. Joskus käy niin.
ja tosi kylmän suihkun sain niskaani.
On niin montaa tapaa ilmoittaa ettei välitä. En ymmärrä, miksi siinä tilanteessa pitää ampua vielä kovilla, loukata ja ehdoin tahdoin kääntää veistä haavassa. Välinpitämättömyys sattuu jo muutenkin. Se jättää omat jälkensä, ehkä pysyvästi.
aina eivät näkemykset vaan mene yhteen - kokemusta löytyy - ja silloin vaan parempi jatkaa eri suuntiin. Näin on mahdollisuus löytää joku muu. Ainahan se sattuu ihan helvetisti, vaan kyllä siitä selviää. Uskon, että molemmat - jos rakkautta on ollut - kokevat tuskaa ... ehkä eri tavalla vaan. Ei se jättäjänkään osa ole helppo. Joskus ei ole jättäjää ja jätettävää, vaan elämä (Jumala, jos uskoo) vaan "ohjaa" ihmiset erikseen. Jokainen joutuu elämään kipunsa itse - ei siinä kukaan muu voi auttaa. Voimia ja onnea tulevaisuuteen sinulle.
t. saman kokenut ja siitä selvinnyt
En osannut siinä enää kysellä, kun asia tuli niin selväksi - ei kiinnosta.
Mistä siinä enää mielipidettä olisi voinut kysyä?
Tietysti haluaisin kuulla että olen väärässä ja olen ymmärtänyt väärin, mutta kyllä kai tässä täytyy vaan itse nuolla haavojaan.
Ja jos olisin ollut väärässä, niin olisin varmasti kuullut hänestä jotakin. "Anteeksi, kun loukkasin tai olet mulle tärkeä."
Mutta kovin on hiljaista. Kertoo omaa tarinaansa sekin.
minulta moista kysy, kun en tiedä asiasta enempää. Kysy asianomaiselta. (Omassa tapauksessani pyysin vuosia anteeksi ja minulla ei ole mitään sanottavaa enää ja meidän juttu näin ohi).
Yritä selvittää omasi!
Lohdutuksen sanoista. Niinhän se on. Täytyy vaan yrittää elää asian kanssa ja jatkaa eteenpäin.
En vaan ymmärrä, niitä ristiriitaisia viestejä. Miten juku voi olla niin kylmä, että tekee sen tahallaan?
Kipuja on jo kerääntynyt elämäni varrella jo aika paljon, mutta päätin uskaltaa avata tunteeni, mutta näin taas kävi. Ajattelin ensin, että eihän yhdelle ihmiselle voi jatkuvasti käydä huonosti? Mutta näemmä voi.
Mutta kiitos sulle lämpimistä sanoista ja ajatuksesta. Lohduttavaa on todella tietää että tästä selviää.
Onnea ja mukavaa syksyä sullekin.
itsekin viime vuosina oon kovia kokenut. Joskus vaan se hetki sanoa "lopettaminen" on niin rankka sanojallekin, että siihen ei auta muuta kuin "tunteeton, kylmä naamio", vaikka todelliset tunteet ovat jotain ihan muuta eli sisällä "leiskuu". Varsinkin miehet harrastavat tätä jäänaamiota. Luulen, että jos teilläkin juuri käyty moinen läpi, niin jotain vielä tullaan "selvittämään" tai sitten ei ... sellaista se elämä on.
Parempaa syksyä sinullekin - pilvien takana tuolla yläilmoissa paistaa aurinko ... sittenkin. Hakeudu ihmisten pariin; se helpottaa.
itse asialle jotain.....
En tiedä mitä voisin enää tehdä.
Olen miettinyt kirjoittaa kirjeen, soitaa, lähetää tekstiviestin, mutta kaikki vaihtoehdot tuntuvat huonoilta.
Hän ei tuntenut minua kohtaan mitään, joten miksi kaivaa lisää verta nenustaan. Eihän se tosiasia siitä miksikään muutu. Enkä halua enää satuttaa itseäni lisää.
Siksi puran sydäntäni täällä.
Kiva kuitenkin huomata, että täältä löytyy inhimillisiä ihmisiä, empatiaa ja lohdutusta tuskaani.
Saman olen kokenut. Mitään väärinkäsitystä ei ollut, vaan kylmä harkittu tietoinen teko, josta sitten jäi vain kylmä suihku niskaan. Myös minä erehdyin täydellisesti ihmisestä, se kuuluikin hänen suunnitelmaansa ja oli tarkoituskin. Et ole väärässä, näitä petoja voi vain yrittää välttää ja ottaa opiksi. Tee itsellesi selväksi ettei siinä ollut rakkaudesta ja lämpimistä tunteista kysymys yhtään, vaan ne ovat jossain muualla. Älä lakkaa uskomasta oikeaan rakkauteen, vaikka oletkin nähnyt mitä tunteettomuus ja kovuus on. Älä yhdistä edes ajatuksissasi niitä häneen joka on sinua loukannut pahasti. Ei sinun tunteitasi ja rakkauttasi ole rikottu, ne vain ovat hyvin piilossa odottamassa jotakin sen arvoista. Hän ei sitä ollut eikä ole. Älä usko selityksiin, älä valheisiin, älä luota minkäänlaisiin tekosyihin, manipulointiin, keksittyihin selityksiin. Maailmassa on paljon hyvää ja paljon pahaa. Kun törmää pahuuteen, se kirvelee aikansa, mutta muista, että yksi elämäsi ehkä parhaista asioista on se, että pääsit hänestä eroon niitä muita parempia asioita varten, jotka sinua odottavat.
älä luota mihinkään ja epäile kaikkea, mitä toinen sanoo. Niin sitä elämässä parhaiten selviää. Hieno elämänohje! Ei tule pettymyksiä, kun se toinen kumminkin valehtelee!
Loistavasti kirjoitit ja kiitos, kaiken järkytyksen jälkeen tuli vihdoin se paljon kaivattu itkukin.
Niin, oikeasti ilkeitä ihmisiä on olemassa. On vaan niin vaikea ymmärtää/hyväksyä sitä, että jotkut todella toimivan tavalla, johon itse ei todellakaan edes ajatuksissaan pysty. Kullakin moraalinsa.
En halua kadottaa uskoa rakkauteen. Pyrin kaikin tavoin pitämään kiinni siitä etuoikeudesta, mikä minulle on annettu, kyky rakastaa ja tuntea. Välillä tosin lobotomia kuulostaa vapauttavalta.
Yritän katsoa valoisasti tulevaisuuteen ja poistaa hänet mielestäni, vaikka vielä sattuukin ja paljon.
Muten miten tunnistaisi Pedon? Mitkä ovat sen merkit? Miten välttyä niiltä? Varmaan ikuisuuskysymyksiä, joihin ei löydy vastauksia koskaan.
erään (en kutsu pedoksi) vaan "takinkääntäjäksi" mieheksi, johon ei voi luottaa. Vaan kuten tekin, niin onneksi pääsin hänestä ja saan kokea todellista rakkautta luotettavan ihmisen kanssa. Toivottavasti tekin "minä" ja "pedon merkki" tulette sellaisen löytämään. Onnea molemmille teille tulevaisuudessa koko sydämestäni. Tiedän mitä olette kokeneet/koette - siitä voi selvitä ... ja sitten taas luottaa luotettavaan (joka ei mm. uhkaile - se oli järkyttävää). :)
Minä olin viime viikonloppuna kylmä. Hän yritti vielä saada jotain kontaktia, mutta ikävästä huolimatta, juttumme on ohi.
Olin kylmä, koska hän herjasi minulle tärkeää asiaa. Hän oli minulle tärkeä, enkä olisi halunnut loukata, mutta hän loukkasi myös minua.
Olisin halunnut pahoitella käytöstäni myöhemmin, mutten halunnut antaa hänelle enää toivoa. Välitän, mutten voi/halua sitä hänelle enää näyttää. Mitä se hyödyttää, kun juttu on jo ohi, olen tehnyt valintani välittämisestä huolimatta.
Kylmyys on joskus paras ratkaisu nimen omaan siksi, että välittää.
En ymmärrä, miten kylmäkiskoisuus ja tyly kohtelu voi olla parempi ratkaisum kuin antaa toisen tuntea olleensa sinulle edes joskus jonkun arvoinen - merkityksellinen.
Tietääkö hän loukanneensa sinua?
Minä en tietääkseni loukannut, mutta jos loukkasin, haluaisin ainakin tietää sen ja pyytää anteeksi. En haluaisi jättää jälkeeni väärää kuvaa itsestäni, enkä myöskään luokattuja tunteita.
Onko sinulle sama, mitä hän suhteestanne ajattelee ja miten siitä selviytyy?
Vaikka et halunnutkaan antaa hänelle enää toivoa, niin eikö kuitenkin olisi parempi selvittää asiat siten, ettei jää reppuun ylimääräistä kannettavaa seuraavaan suhteeseen. Asia kuitenkin varmasti kalvaa molempien mieltä.
Jos välitit, niin ota häneen kontaktia.
asiasta? Kuinka syvä suhde teillä on ollut?
Sanoista ei voi erehtyä, muistan ne kuin eilisen päivän - soivat edelleen korvissani. Teoista ja käytöksestä puhumattakaan.
???
Ei voi sitä tänne kirjoittaa, mutta viesti tuli selväksi: ei mitään tunteita, lieneekö koskaan ollutkaan..
Olisin voinut kirjottaa tuon saman tekstin... Onko ihmisten pakko olla valehtelijoita ja kusettajia?
Vai olenko väärässä?
Ikävä kyllä olet aivan väärässä!
>Ikävä kyllä olet aivan väärässä
Jos olisin väärässä >ikävä kyllä...< muuttuisi sanoiksi >Anteeksi, en todella tarkoittanut mitä sanoin, vaan...
vaan... ? mitä elikkä mitä sinä haluat sanoa.
Sen todellakin haluan sinun sanovan ettei asiat muuttuisi >ikäväksi välillämme< mitä ovat nyt.
Mitäs tää "Minä" teki sille miehelle/naiselle, kun se niin tylysti tämän jätti?
Polliisitkin aina kysyy: "Mitäs sinä teit?" Tämä on taas yksipuolinen surkuttelukertomus siitä, miten joku on huonosti kohdellut. Jää kertomatta se, miten itse huonosti kohteli toista. Ei kukaan jätä ketään kylmästi, jos toinen on ollut hyvä ja niin poispäin ja asiat ovat kitkatta sujuneet - miksi sellaisen ihmisen jätäisi. Usein ihmiset eivät vaan nää omaa v...ttumaisuuttaan tai sitten eivät tunnusta sitä.
Mitäs sinä "Minä" (ja myös "pedon sydän") teitte??
Sen haluaisin itsekin tietää..
Yritin tehdä asiat oikein. En pettänyt, en arvostellut, en v...llut. Halusin tuoda hänen elämäänsä iloa. Rakastin.
Voihan se olla virhe sekin.
Ilkeyttä ei enää tunnusteta tässä maailmassa. Jos toiselle tehdään pahaa, niin hänhän on suorastaan kerjännyt sitä, eikö niin, sinun mukaasi, aina voi löytyä loukatusta joku vika, katsoit niin kummasti, sanoit väärin, et tehnyt niin kuin odotin... Kuule ei siihen, että jotkut ovat petollisia tarvitse olla mitään syytä kenessäkään muussa. Tietysti voi olla virheitä vaikka minkälaisia, mutta se ei kiellä sitä, etteikö siinä petollinen ihminen tekisi väärin. Tekee ja surullisinta on, ettei opi mitään siitä. Ainakin jos voisi edes sanoa mielipiteensä, mutta kun ei voi.
niin siksi olin nyt tässä ketjussa ehkä v... mäinen - anteeksi: melkein 3 vuotta pyysin "armoa" ja selvittelyä, kun toinen löi lyömistään, kun olin heikoilla. Samoja latuja siis hiihdellään: tämäkin ihminen vaan "silmät pyöreenä" totesi jälkeenpäin: en mä mitään ole tehnyt, vaikka melkein 3 v kidutti. Että silleen: onneksi se kidutus on nyt ohi!
johon luotin, ei olisi kättään ojentanut, vaikka olisin pakkasyössä ojanpohjalla, alasti, nälissäni armoa pyytänyt. Että sellainen "ystävä". Todella olen kiitollinen, että tiemme veivät erilleen eikä hänkään halua minulta edes ystävyyttä. Näin on parempi: kaikki loppu. Toivottavasti tekin muut tässä ketjussa selviätte.
vastausta täällä. Se on varmaa.
kysymys onkin se, mihin tarvitset vastauksen toiselta osapuolelta.
Vastausta ei todellakaan täältä löydy, mutta johonkinhan munkin on sydämeni purettava. Siksi teen sen täällä.
En pysty enää ottamaan häneen yhteyttä. Satuttaisin vaan itseäni lisää.
purkautuminen täällä ja sitten muiden ihmisten piiriin, kun ensin syönyt kaksi litraa suklaajäätelöä nyyhkyleffan ääressä. Voimia.
Kenen vierestä oikeasti heräsin?
Kuka oli Sinä jota ajattelin?
Ketä suutelin?
Kenen kanssa rakastelin?
Kenen kädestä pitelin?
Ketä kaipasin..?
Kuka Sinä oikeasti olit - luulin Sinua sielunkumppanikseni.
Pois pyyhkäisty, pelkkää kuvitelmaa!
Ikävöin, mutta ketä? Sinua ei ollutkaan.
Tuosta on hyvä jatkaa vierotusta: kirjoita runoja - niin minäkin tein vuosia sitten ja viimein vapauduin. Kirjoittaminen vapauttaa tunteet - ne vaikeatkin ja surulliset - ja pääsee jatkamaan elämää eteenpäin. Olet hyvällä tiellä - kun läpikäyt tuon, niin voit löytää uuden ihmisen. Voimia!
Olin hieman sekaisin tietyistä asioista. Kun tapasimme sattumalta nämä vanhat pelot tulivat pinnalle ja säikähdin reaktiotani. Vaikka olit ihanan lämmin, minä tunsinkin kauhukseni yhtäkkiä kylmyyttä. En ymmärrä sitä täysin vieläkään, mutta minulla on epäilyni asiasta. Kenties en pidä itsestäni tarpeeksi, jotta voisin pitää kenestäkään joka pitää minusta. Ehkä itseinhoni on niin kattavaa että näin vain on. Millään muulla tätä asiaa ei tietysti voi korjata kuin rakkaudella. Ota haaste vastaan kiitos.
Et ole se oikea. Emme tavanneet sattumalta.
Mutta sinulla näyttää olevan joku, jolle haluat haasteen heittää. Jos rakastat, niin otat itseäsi niskasta kiinni ja soitat, tekstaat tai ihan mitä vaan, ettei sun tarvitse jäädä häntä loppuiäksesi kaipaamaan ja miettimään menetitkö jotain todella arvokasta.
Olin siis oikeassa ja vaistosin sinusta saman mikä itsessänikin on. Siksi kai olenkin rakastanut sinua kaiken aikaa, vieläkin vaikkei saisi ja uskoisi.
Otan haasteen vastaan mutta sitä ennen sinun täytyy ottaa ensimmäinen askel, korjata tekosi ottamalla yhteyttä ja kertoa minulle rehellisesti mitä tunnet ja mitä haluat. Pystyt kyllä jos todella haluat.
Luota, en petä sinua. Olen tarpeeksi vahva kestämään sen jos sinä pystyt ottamaan minut sellaisena kuin olen. Se vaatii ehkä sen, että olet vahvempi mies mutta etköhän sinä sellaiseksi ole jo tähän mennessä kasvanut.
Tule. Odotan.
Et se taida olla sä, koska se nainen taitaa olla tälläkin hetkellä varattu...
asiat on koskaan noin mustavalkoisia.Mä jätin exäni ehkä kylmästi ilmoittamalla,mut sen takana oli sata syytä esim.sairaalloinen mustasukkaisuus ja omistushalu.exä ei näitä myöntänyt ja surkuttelee varmaan edelleen et jätin hänet kylmästi.Just joo..Tollaset on just niitä pahimpia.
Sä et taida tietää mistä sä puhut.
Mustasukkaisuudesta ja omistushalusta ei ollut kysymys. Parisuhde perustuu vapaaehtoiseen tahtoon. Ketään ei voi omistaa eikä kahlita - sen olen oppinut jo kauan sitten.
Enkä mä aio jäädä tähän pitkäksi aikaa itseäni surkuttelemaan. Käyn tän itseni kanssa huolella läpi ja unohdan. Tiedän, ansaitsen parempaa.
tasan tarkkaan mistä puhun.Sä tuskin oot mun exä(mies siis).Kirjoitus olis voinu olla exäni.Ärsyttävää ku aina jättävää osa puolta syytetään.
Omatunto kolkuttaa..
K:lla alkavassa paikassa...
Hän ei varmasti käy täällä.
Helsingissä?