Olen naimisissa oleva nainen, jolla on ollut suhde toiseen mieheen jo vuosia. Rakastan ja kaipaan tuota toista miestä valtavasti.
Hänelläkin on perhe ja vaimo on saanut tietää nyt kaiken. Hän on sanonut soittavansa minulle. En ymmärrä miksi hän minulle soittaa, keskustelkoon asiasta miehensä kanssa, sehän on heidän parisuhteensa, ei minun. Minä en asioita noin hoitaisi. Uskon miehen rakastavan minua, näin hän ainakin minulle on sanonut: olemme kai sielunkumppaneita.
Minulla vahva halu saada tuo mies ja olla hänen lähellään. En usko hänen todella rakastavan vaimoaan, pieniä lapsiaan kylläkin. En halua tuottaa tuskaa kenellekkään, mutta vaimo on kuulemma raivoissaan ja itkeskelee. Yrittääkö saada nyt miehensä jäämään luokseen? On kai heidänkin suhteensa ollut huono kun mies tuli luokseni...ja on halunnut näin pitkään olla kanssani.
Hänelläkin on perhe ja vaimo on saanut tietää nyt kaiken. Hän on sanonut soittavansa minulle. En ymmärrä miksi hän minulle soittaa, keskustelkoon asiasta miehensä kanssa, sehän on heidän parisuhteensa, ei minun. Minä en asioita noin hoitaisi. Uskon miehen rakastavan minua, näin hän ainakin minulle on sanonut: olemme kai sielunkumppaneita.
Minulla vahva halu saada tuo mies ja olla hänen lähellään. En usko hänen todella rakastavan vaimoaan, pieniä lapsiaan kylläkin. En halua tuottaa tuskaa kenellekkään, mutta vaimo on kuulemma raivoissaan ja itkeskelee. Yrittääkö saada nyt miehensä jäämään luokseen? On kai heidänkin suhteensa ollut huono kun mies tuli luokseni...ja on halunnut näin pitkään olla kanssani.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Miksi olet noin kiinnostunut vaimon ajatuksista? Sinähän olet sitä mieltä, että hän on elämässäsi ulkopuolinen. Vai onko?
Sinun miehesi ei siis asiasta tiedä mitään. Ihmettelen, ettet häntä maininnut ollenkaan, tuon vaimon kylläkin.. Miksi et mieti, mitä miehesi vastaavan paljastuttua ajattelee, tekee?
Vuosia, ja nyt vasta paljastui.. Rakkautta ja punaista nenää ei kuulemma voi salata, onkohan sittenkään kyseessä rakkaus? Kun on ne pienetkin lapset sillä miehellä; vihassa kai pyhähenki ne siittänyt..
Onko muuten mitään väliä sillä, että mitä uskot miehen tuntevan vaimoaan kohtaan? Miten se sinun elämää tai tunteita muuttaisi? Selittelet ja kommentoit ihmeellisiä asioita VIERAIDEN ihmisten suhteessa. Raivo ja itku aika luonnollinen tunne, kun elämässä tulee eteen PETTYMYS. Ihminen saa kuulla, että jää työttömäski. Yrittääkö hän raivolla ja itkulla saada työpaikkansa takaisin? Ihminen menettää auto-onnettomuudessa lähimmäisen. Raivoa ja itkua silloinkin, siksikö, että lähimmäinen heräisi eloon?
Mutta vaimon soittoon.. Miksi hän ei voisi sinulle soittaa? Miksi hänen pitäisi vain miehensä kanssa suhteestaan puhua? Ethän sinäkään halunnut siitä suhteesta olla ulkopuolinen; halusit sen suhteen toisen osapuolen.
Reiluinta tosin olisi, että kertoisit ensin omalle miehellesi rakastavasi niin ikään varattua miestä ja haluavasi hänet. Siivoa siis ensin oma pesä, ennen kuin arvostelet ULKOPUOLISTA ihmistä.
Hoitakaa omat tonttinne älkääkä alkako selvittää asiaa yhdessä. Mitä toinen nainen voisi saada sinusta irti? Jos minulla olisi toinen mies ja kärähtäisimme, sepittäisin takuulla miehen kanssa yhteisen tarinan, jota sitten selittelisimme. En takuulla kertoisi vaimolle mitään: kakkosnaisen pitää käyttäytyä kuten kakkosnaisen kuuluu eli pysyä piilossa. Eikä kukaan itseään kunnioittava vaimo soita kakkoselle.
Jos se muija soittaa, älä vastaa. Ei sun tarvitse kuunnella hänen vittuiluripitystään. Vain hänen oma miehensä on tilivelvollinen, koska hän on rikkonut avioliittolupauksensa. Sulla ei ole mitään sitoutumiksia ko. naisen suhteen. Älä siis vastaa tuntemattomiin numeroihin!
Just näin ja nyt sitten alat jo sopivasti keksimään vielä valhetta miehellesi (aloita hyvissä ajoin): joku hullu nainen soittelee sulle ja syyttää sua aivan päättömistä jutuista jne. Yritä olla myös salarakkaaseesi yhteydessä, ja keksikää joku lieventävä asianhaara mikäli mahdollista.
On sitä ennenkin noilla konsteilla pidetty suonikohjuvaimot ja sloggirouvat hellan ääressä....
Kuinka joku voi olla nin itsekäs???
Minä varattu ja minun varattu mies...
Hyi helvetti mitä tarinaa.
Ite olet tietoisesti lusikkas soppaan työntäny ja muutaman muunkin ihmisen elämän sotkenut ihan ilman heidän omaa tahtoaan!
PS. Avioliittolupaukseen kuluu lupaus myös uskollisuudesta. Js sitä ei pysty noudattamaan..kanna vastuusi.
talon eli saat viedä ukon ja kersat. minä pidän talon ja auton. samalla pääsen kätevästi äijästä. olenkin jo jonkun aikaa miettinyt miten siitä pääsee eroon, mutta kun kerran välttämättä ja vapaaehtoisesti viet ja hoitoosi otat niin anna palaa. toivotan onnea !
Sain tietää kuun alussa että miehelläni oli ollut suhde lähes 10 kk. Soitin naiselle (3 lapsen äiti ja oma mies,naimisissa) ja kysyin mitä hän meinaa tehdä: ei mitään. Pyysi vain minua katsomaan peiliin,niin tiedän miksi mieheni petti. Hänen äänensä oli kylmän rauhallinen, ei minkäänlaista katumusta, säikähdystä tai itkua. Oikea kovanaama.
No niin sitä pitää! Suositteletko kokemuksesi perusteella kakkoselle soittamista? Tarjoudutko seuraavaksi siivoamaan naisen kaapit, jotta tietäisit, kummalla teistä on kauniimmat alusvaatteet.
Kyllä se on näin, että jokainen kakkosnaiselle soittaja on pettämisensä ansainnut. Tuskin tahdottomuutenne ja raukkamaisuutenne ilmenee vain ko. tilanteissa. Ylpeyttä kehiin hyvä sisko: toinen nainen kuuluu ansaitsemalleen paikalle eikä häntä kuulu nöyristellä. Välinpitämättömyys on tehokkain ase suhteessa kuin suhteessa!
Tuskinpa nöyristelystä aina on kyse kun kakkosnaiseen yhteyttä ottaa. Kakkosnainen/mies kuvittelee ettei hän ole missään vastuussa tekemisistään, vaikka sotkeekin omalla käytöksellään toisten perhe-elämää´. Kaipa heilläkin sentään omat aivot on ja kyky? ajatella, vaikka tuskinpa päähän mahtuu kuin omat halut ja tarpeet, muiden ihmisten elämä on sivuseikka.
Hyvä on heidänkin tietää mitenpahasti ovat loukanneet, tuskinpa heitä on väkisin pukille raahattu...
Ihme ajatus se, että kakkonen on ulkopuolinen. Miten niin? Hänhän tuli täysin tuntemattomaan suhteeseen; hän oli ensin kiinnostunut toisten ihmisten elämästä.. Mutta se toiminta on hyväksyttävää; ei kakkonen itseään nolaa, vai..?
Mutta sitten kun käry käy, niin petetty nolaa itsensä, jos on "kiinnostunut" kakkosen mietteistä. Kakkosen, joka ei enää siinä ole ulkopuolinen enää hänellekään!
Enemmän raukkamaisuutta ja tahdottomuutta ilmentää se, että on valmis työntämään nenänsä suhteeseen, johon hänellä ei pitäisi olla mitään syytä/oikeutta puuttua. Emmekö ajattele kaikista suhteista, että niihin ei ulkopuolisten ihmisten ole puuttuminen? Vai ilmentääkö tämä edelleenkin sitä ihmisen sairasta luonnetta hyväksyä petetyksi tulleen kohteleminen eri tavoin kuin mitä muutoin inhimillisestä ja asiallisesta käytöksestä ajattelemme?
Ja onhan se hyvä, että jos kakkonen aloittajan määrätietoisuudella ilmoittaa haluavansa tuon miehen, niin pakkohan siinä on lasten äidin kanssa jossain vaiheessa puhua.. Vai joutuuko kakkonen olemaan aina kakkonen - piilossa, olemattomissa..?
Mutta hieno huomio se, että petetyltä voi vaatia käytöstapoja, selkärankaa ja ylpeyttä olla puuttumatta toisen elämään; sitä kun ei kakkosella ollut - siitähän on jo todiste - ja tuskin koskaan tulee olemaan (sillä silloinhan ei olisi kakkosia..).
Kuulehan, tuskinpa kakkosnaisia ja -miehiä toisten tunteet paljon painavat. Jos pystyy rikkomaan toisen kodin, niin ei se juurikaan empaattisuutta osoita. Tällaiselle tyypille soittaminen on siis yhtä tyhjän kanssa. Plus miinus nolla. Tai no vaimo saa ehkä vähän miinusta itsensä nöyryyttämisestä.
Mutta kun tässä yhteiskunnassa avioero ja uudelleen avioituminen on sallittu! Ei ihmiset omista toisiaan. Jos minä ja naapurin Kake rakastutaan toisiimme, niin lain puitteissa me saamme ilmentää intohimojamme toisiamme kohtaan, erota ex-puolisoistamme ja perustaa uusi koti, kunnes kohdataan taas uudet puolisot.
Mun mielestä aviomies työntää nokkaansa aivan yhtä pitkälle kuin kakkosnainenkin. En missään tapauksessa puolusta kakkosnaisia, mutta minua säälittää, kuinka te vaimokullat jaksatte ymmärtää miehiänne aina vaan. Olemme unohtaneet tässä keskustelussa aivan täysin aviomiehen, joka on rikkonut valansa. Kenellä päävastuu?
kaikki?
Jokainen voi päättää liittonsa/parisuhteensa toisen kanssa silloin, kun se ei enää ole oman/puolison elämän kannalta enää mielekästä. Siitähän ei edellisessä ollut kyse.
Vaan siitä ulkopuolisuudesta.
Eikä mistään miehen ymmärtämisestäkääm tai puolustamisesta. Ne sinä halusit nähdä tekstissä; sinulla on sellainen asenne, että jos joku tavalla tai toisella kritisoi kakkosia, niin se on miehen puolustamista ja sitä tekee vain säälittävät vaimokullat? Uskallan väittää, että joku sinkkukin voi olla vielä uskollisuuden kannattaja!
Vastuusta.. Mistä miehellä on sinusta vastuu? Mistä vaimolla on mielestäsi vastuu? Mistä kakkosella on mielestäsi vastuu?
Mies on kyllä todellakin unohtunut koko ketjussa. Jopa aloittaja jätti hänet ulkopuoliseksi puhuessaan tulevaisuuden suunnitelmistaan. Hän ei edes maininnut, mitkä miehen mietteet tulevaisuudestaan on. Onko mies kakkoselle sinusta siis esine? Vai olisikohan siinä syy, että vaimo ottamassa yhteyttä kakkoseen..? Jos mies ei loppujen lopuksi haluaisi erota, niin olisiko hän silloin vastuussa jollekin "lupauksistaan"?
sovittelu käytäntö kokonaan, koska samalla tavallahan siinä epäoikeudenmukaisen kohtelun kohteeksi joutunut ihminen nöyryyttää itseään ottamalla yhteyttä osapuoleen..
Vai edelleen sama logiikka: petetty vaimo on jotain, mihin ei voi soveltaa mitään inhimillistä, muualla hyväksyttyä ja oikeana pidettyä toimintaa.
Samaa mieltä olen kanssasi siitä, että kakkosena olemiseen tarvitaan tietty luonne, ja harvoin se on se herttaisin.. Tai toisia ajatteleva.
Mutta mitä olisitte mieltä siitä, että annettaisiin petetyille - sukupuolesta riippumatta - mieluummin keinoja toipua tapahtuneesta ja kannustusta kuin tätä, mitä nyt viljellään..? Jos meidän pitää muistaa, että kakkosillakin on ne tunteet - sanotaanko rakkaus? - joka sokaiseen, niin eiköhän sillä petetylläkin ole tunteet??!!
Vai onko näissä keskuteluissa niin, että reaalimaailmassa kohtelisimme pettyä toisin? Vai sanoisimmeko kaikki tässäkin ketjussa olleet hänelle päin naamaa??!! Uskallan väittää, että ehkä enemmän hienotunteisuutta olisi toimissamme ja sanoissamme live-elämässä.
...naisen aviomiehelle. Hän olisi ehkä kiinnostunut vaimonsa salaisista lemmenleikeistä.
Itse ainakin haluaisin tietää, jos minua pidettäisiin aisankannattajana. Saisi sitten vaimo ainakin keksiä hyvät selitykset omalle ukolleen touhuistaan. Vaikka hän ei tunnekaan olevansa selityksen velkaa sinulle, niin tuskin hän ukkonsa osalta selviää yhtä vähällä. Toivottavasti hänellä on kiltti ja ymmärtäväinen aviomies, joka ei pahastu siitä, jos hänen vaimoaan köyrii joku toinenkin luppoaikoinaan.
Tottakai minä soitin kohtalotoverille ja sovimme tapaamisajan. Ukko ressukka oli sellainen lösö, saamaton mies, joka ei varmasti saa sanaa suustaan kun vaimo on äänessä. Kun mies oli alkanut epäillä jotakin niin vaimo oli väittänyt että olet päästäsi pipi..valehtelua,ja vieläkään vaimo ei ole sanonut että hänellä on suhde!! Kyllä vaimo saa häärätä ihan rauhassa kun mies hoitaa lapset ja kodin.
Toivottavasti vaimo tulee ja vetää sinua turpaan. Tällaiset omahyväiset vastuuntunnottomat naiset, jotka leikkivät noin monen elämällä tietysti tuo miehen ketale, eivät ansaitse muuta kuin sen.
Meinaatko, että toinen nainen vie ja mies vikisee. Mies on se pääpiru, joka rikkoo avioliittolupauksensa. Toinen nainen ei ole luvannut vaimorukalle yhtään mitään.
Olinpa eilen sijaistamassa yhdessä työpaikassa: kolme iskuyritystä varatulta mieheltä, vaikka sormessani on kaksi paksua kultasormusta. Loppupäivästä en edes kehdannut astua kahvihuoneeseen, kun oli niin tukala olo. Että semmoista tämmöistä käyttäytymistä itse kenekin ukkokullalta...
koko elämässäsi??!! Vai vain uskottomuus asiassa..?
Jos en henkilökohtaisesti ole jollekulle luvannut jotain, niin voin kohdella häntä miten huvittaa..? En ole luvannut olla nimittelemättä sinua - pahastustko, jos teen niin? En ole luvannut kenellekään muulle kuin itselleni olla rehellinen, valehtelenko kaikille miettimättä edes valheideni seurausta? Kun en ole tuntemattomille luvannut kunnioittaa heidän ainutlaatuisuuttaan, niin saanko ääneen solvata heitä vaikka supermarketin kassa jonossa tai juoruta heistä perättömiä asioita?
Miten pahaksi tämä maailma menee, kun enää ne hyvät käytöstavat ja moraalin muistamme niitä ihmisiä kohtaan, joille olemme jotain luvanneet?! Tosin, kun miettii ystävyyssuhteita, niin paljon on asioita, joita pitää itsestäänselvänä hyvänä käytöksenä ja toisesta välittämisenä, vaikka sitä ei ole ääneen sanonut? Olisiko siis oikein - kun ei mitään lupausta tuntemattomille yleensäkään ole - kohdella lähimmäisiä mielivaltaisesti ja seurauksista välittämättä, tai vastuuta omista toimistaan ottamatta?
En tietenkään nimittele toisia ihmisiä, ajele kännissä tai varasta. (Enkä ole kakkosnainen enkä petä puolisoani.) Ihmettelen, oletko noin tyhmä vai esitätkö.
Mutta valitettavasti näissä pettämis- ja rakkausasioissa ihminen saa kosketuksensa tunteisiinsa niin pohjia myöten, ettei siinä pysty juuri järjellä ajattelemaan. Ymmärrät kai itsekin, että rakastuminen on paljon suurempi tunnemyrsky kuin esim. karkinhimo kun ei ole rahaa. (->varastaminen)
MISSÄ VARSINAISEN AVIOMIEHEN VASTUU??
Jompi kumpi lause on nyt epätosi; mitä olet itse mieltä?
Olemme vain erilinjoilla siitä, että oikeuttaako joku tunne ikääm kuin unohtamaan hyvät tavat ja käytöksen, tai vieraankin ihmisen tunteiden huomioon ottamisen. Olisiko minun rakkaus jotakin kohtaan tärkeämpää kuin jonkun, minulle kenties tuntemattoman ihmisen tunteet, elämä? Aika itsekästä ajattelua? Onko rakkaus todellakin itsekkyytä; pakon omainen tarve saada ELÄÄ, TUNTEA ja KOKEA oma rakkaus? En mitannut mikä tunne on mitäkin voimakkaampi, vaan todellakin sitä, että ajatteleeko ihmiset niin, että jokin asia oikeuttaa minut olemaan välittämättä enää muista.
Mieti oikeusjärjestelmäämme. Meillä on termi "lieventävä asianhaara". Se ei poista vastuuta teosta, se ei tee syyttömäksi. Jopa siis ihmisten tuomitsemisessa käytetään inhimillisyys periaatetta, mutta rakkaudessa ei. Entä äärinationalistit? Rakkaudesta omaa rotuaan kohtaan syyllistyneet mielettömiin rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Mutta tuskin kukaan ajattelee, että rakkaus omaa ideologiaa kohtaan oikeutti tekoihin.
Anteeksi, jos ajatteluni on sinusta tyhmää. Minä en ajattele sinun mietteistä niin, huomaan vain, että ajattelemme asioista eri tavoin. Voimme kirjoittaa loputtomiin vasta-argumentteja, mutta se on hyödytöntä. Minä tunnustaudun altruismin kannattajaksi, mikä sinulla elämässä pääperiaate? Tämä ei ole mikään käännytys yritys kummallakaan - uskoisin ainakin niin - vaan oman ajattelun, mielipiteen kertomista tuntemattomalle.
Aviomiehen vastuuta en ole missään vaiheessa kieltänyt. Loogisena rajauksena käsittelin vain toisen naisen ja petetyn vaimon tilannetta, koska aloittaja jätti miehestä puhumisen todella vähäiseksi. Ja kantaa otin siihen, että miksi vaimolta evättäisiin oikeus puuttua "ulkopuolisen" ihmisen elämään, tai se olisi "tuomittavampaa" kuin vastaavasti kakkosen niin tehdessä. Eikö kyseessä ole molemmilla samat oikeudet? Vai onko todellakin niin, että petetyn vaimon kohtelussa kaikki on sallittua, mitä emme muita kohtaan missään nimessä salli?
tilanne mulla: tapailtu vuosia, molemmat varattuja. Omalla tahollaan kumpikin aivan hyvässä liitossa, mutta se jokin vetää aina vaan meitä puoleensa. Jatkuvasti yhteydessä puhelimitse, tavataan 5-6 krt vuodessa, vietetään mukava ilta keskenämme ja seksi on upeaa, vapautunutta ja erilaista kuin oman puolison kanssa. Toki jokainen kerta tavattuamme tunnemme syyllisyyttä mutta tämä tilanne on jo jatkunut niin pitkään, että tunnemme hallitsevamme tilanteen ja tunteet.
niin harvinaista olekkaan, että kaksi omissa suhteissaan tyytyväistä löytävät jostain toisensa ja se on menoa. Itsellä ollu pidempään jo ystävyys/seksi(?) suhde naimisissa olevaan tyyppiin. Jokin vain vetää meitä puoleensa aina vaan uudelleen, eikä vain seksin merkeissä. Hankalaa tietty ja loukkaavaa toisille, jos saavat tietää. Siksi 100% luottamus tärkeää. Ja tästä syystä varmaan myös keskustelut todella mielenkiintoisia välillämme.
se on niin pirun helppoa sen toisen kanssa kuoria kermat päältä ja nauttia. Ei ole kotitöitä, lapsia, ym. velvoitteita painamassa!!!
Niinhän se aina alussa, myös niillä aviopareilla jotka ovat ovat pettämään ajautuneet.
Lisäksi se kielletyn hedelmän maku.
Ja minä en sitten puolustele näitä pettäjiä tällä viestillä, päinvastoin. Jos elämä on niin ihanaa ja auvoisaa, erotkaa ja eläkää sen ihanemman kanssa.
voi sinua raukaa ,,,,lopeta jos voit,itsellesi nyt surua etsit,kerran se mies nytkin on toisen kanssa ,samoin käy sinulle jos hänet saat,,olet sitten toinen nainen,, miltäs sit tuntuu,, itket samoin,,joka menee,, menee myös jatkossa,,
.. sinun avioliittosi muös huono? Eikö kannattaisi erota ja lakata toisten kiusaaminen..
En minäkään käsitä, mitä se soittaminen hyödyttää. Mitähän tämä vaimo sitten aikoo sanoa sinulle? Että jätä hänen miehensä rauhaan, vai? Hyöty on varmaan huikea...! Jos minun mieheni jäisi kiinni vastaavasta, en todellakaan alentuisi soittelemaan minnekään. Tai jos itse jäisin kiinni noin ja mieheni soittaisi salarakkaalleni niin eipä se hänen pisteitään minun silmissäni ainakaan nostaisi.
Kyllä uskottomuus on oire jostakin ongelmasta suhteessa ja siksi pitäisi kyllä selvittää asiat keskenään. Se on sitten vasta seuraava askel, että mies selvittää asiat sinun kanssasi.
Soitin aikoinani mieheni toiselle naiselle, joka oli aika lailla samassa elämän tilanteessa kuin sinä nyt. Vaimoja syytetään aina tunteettomuudesta, mutta kyllä vihakin on tunne ja en yhtään häpeä, että uhkailin toista naista ilmiannolla. En koskaan soittanut hänen miehelleen, koska sain käsiteltyä jutun loppuun mielessäni ilman sitä.
En syyttänyt toista naista tilanteesta, meidän avioliittomme näkökulmasta mieheni oli syypää eroomme. Toisaalta halveksin edelleenkin murrosikäisten lasten äitiä, joka aloitti suhteen vieraan miehen kanssa (kuten halveksin myös miestäni). Olisin halveksinut häntä, vaikka hänellä olisi ollut suhde jonkun muun kuin minun mieheni kanssa. Monesti vedotaan siihen, ettei toisella naisella ole "sopimusta" vaimon kanssa. Eipä niin, mutta joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Täytyy sanoa, että mieheni toisella naisella oli kyllä huono omatunto ja tietysti ennen kaikkea oman liittonsa suhteen.
Varmaan aika monella kolmi-nelikymppisellä, joka aloittaa salasuhteen, tulee jonkin lainen illuusio, että parisuhde voisi taas olla pelkkä parisuhde ilman arkivelvoitteita ja jatkuvaa lasten huomioon ottamista. Kun vaimo ottaa toiseen naiseen yhteyttä tai mies vaimonsa salarakkaaseen, tämä illuusio särkyy. Siitä ihanasta kahden keskisestä salaisuudesta tulee arkinen ihmissuhdesoppa, jossa mietitään, kuka jatkaa kenenkin kanssa ja miten käytännön asiat kuten lasten huoltajuus ratkaistaan. Arkinen perhekuvio ajaa välillä salasuhteisiin, mutta se arkinen ydinperhe/parisuhdekuvio saattaa muuttua ihannetilaksi, kun uusperhekuvio monen perheen aikatauluyhdistelmineen on muutaman vuoden kestänyt.
Miesten ajatusmaailmasta sen verran, että varmasti miesystäväsi rakastaa sinua tavallaan. Ei hän muuten avioliittoaan riskeeraisi. Se ei vain välttämättä tarkoita, etteikö hän rakastaisi myös vaimoaan. Miehillä on uskomaton kyky elää hetkessä ja kotona ollessaan sinunkin miesystäväsi voi elää yllättävän täysillä perhe-elämää ja nauttiakin siitä. Olen itse ennen avioliittoani ollut erään miehen toinen nainen. Minä en hetkeäkään uskonut, että mies jättäisi vaimonsa ja aloittaisi kaiken alusta, vaikka hän pitikin minusta. Rakkaus on varmaan liian voimakas sana intohimosuhteesta.
vaimo soittaisi juuri sinulle? Kannattaisi pikemminkin soittaa miehellesi. Noita kolmiodraamoja on ollut ihan tarpeeksi...
Miehellä on tunteita sinua kohtaan, jos epäröit omaa eroasi vähänkään nyt.. jäät kaipaan vielä vuosienkin päästä tätä salasuhdettasi.
Jos epäröit salarakkaasi jää kotiin, koska pelkää jäävänsä vallan yksin.
Seuraa tunteitasi, lapset ovat varmasti tyytyväisiä onnellisten ihmisten seurassa.
Jos olisin miehesi haluaisin ehdottomasti tietää mitä puuhailet ja olsin todella tyytyväinen, että rakastajasi vaimo pirauttaisi minulle kertoakseen mitä on tekeillä. Hemmetti, minulla jos kellä on oikeus tämänalaiseen totuuteen!!! Taitaa petturit tällä palstalla suojella vain toisiaan...
varattu toinen nainen, mulle vaan soitti nro 1, eräänä aamuna....oli mielenkiintoiset keskustelut.... leikki loppui siihen, kunnes muutaman kuukauden päästä nro ykkönen soitti miehelleni ja kertoi kaiken!!!! että semmosta meillä.... nyt on hyvä, jos pääsee edes vessaan yksin, ettei epäile mitään...anteeksi sain, kun kerroin, ettei ole ollut mitään enää vuoteen, eikä silloinkaan menty liian pitkälle...
Miehesi antaa sinulle vastapalloon niin että tuntuu.