Minusta on hyvin, hyvin surullista lukea täältä pettäjien ja petettyjen kirjoituksia...Tarinat ovat olleet mielestäni jopa "sairaita" (esim. ks. Uskottomuus? -kirjoittanut anneli) tai niissä on ollut tietynlaista hyväksikäyttöä (kuten tekstissä: kun tyttökaveri petti minut -poika79). Hämmästelen, olenko nuoresta iästäni huolimatta, hyvin vanhanaikainen kun kunnioita uskollisuutta ylikaiken..? Onneksi olen myös saanut lukea sivuilta mm. nimimerkillä "jussi" kirjoittaneen henkilön ajatuksia uskollisuudesta, jotka ovat kuin omiani. Itse en voi hyväksyä pettämistä missään tilanteessa. Olen luvannut itselleni, että vaikka minua petettäisiin tai houkutukset olisivat kuinka suuret tahansa, minä en petä. Kuitenkin vain aika näyttää kuinka tulee käymään.. Onkohan kukaan muu samoilla linjoilla?
Haluaisin vielä mainita muutamia ajatuksiani pettämisestä... Pettämällä ei tehdä ketään mustasukkaiseksi, ainoastaan surulliseksi. Pettäminen on itsekontrollin puutetta ja säälittävä itsetunnon kohotustapa.
Pettämisen rajan säätäköön jokainen puolestaan itse kumppaninsa kanssa; helppo keino on ajatella, että sitä mitä ei soisi kumppaninsa tekevän ei tee itsekään.
Haluaisin vielä mainita muutamia ajatuksiani pettämisestä... Pettämällä ei tehdä ketään mustasukkaiseksi, ainoastaan surulliseksi. Pettäminen on itsekontrollin puutetta ja säälittävä itsetunnon kohotustapa.
Pettämisen rajan säätäköön jokainen puolestaan itse kumppaninsa kanssa; helppo keino on ajatella, että sitä mitä ei soisi kumppaninsa tekevän ei tee itsekään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen kanssasi juuri samaa mieltä. Uskollisuus kuten rakkauskin on periaate: siitä ei tingitä missään olosuhteissa.
Olen aivan samaa mieltä. Pettämisellä satuttaa vain toista. ja uskon, että jos rakastaa niin ei petä. Mitä rakkautta se sellainen olisi jos juoksisi toisen sängyssä. Itse en voisi pettää, pelottaa oikein ajatella, että kuinka voisin katsoa miestäni silmiin sen jälkeen. Kukaan ei ansaitse sellaista tuskaa! Olen joutunut katsomaan kun äitini on kärsinyt isäni syrjähyppyjen takia.. Ei ollut kivaa katseltavaa.
olen samaa mieltä, itellä 4v seurustelua takana ja ei ees tee mieli pettää. en tiedä miten sen asian kanssa voisi jälkeenpäin tulla itsensä ja tyttöystävänsä kanssa toimeen. omaatuntoa kolkuttaisi ja pahasti.
Olen täysin samaa mieltä, pettäminen on luonteen heikkoutta, pitää pystyä sanomaan ei.. Miten voi pettää sitä ihmistä jota väittää rakastavansa, minulle uskollisuus on kunnia-asia.
Totta puhut!
Pettäminen on vain merkki luonteen heikkoudesta ja tunteettomuudesta ja itsekkyydestä. Siinä ei ole mitään hienoa.