Auttakaa hyvät kanssasisaret mitä voin tehdä.
Olen yli 40 ja minulle tehtiin raskaudenkeskeytys mieheni toivomuksesta viime talvena. Olin itsekin hiukan sitä mieltä , mutta vain hiukan. Pelkäsin saavani vammaisen. Miehelläni on jo yksi vammainen lapsi.Väsynyt ja pettynyt siihen.
Nyt asia aika-ajoin painaa. Yritän jutella asiasta, mutta mieheni tyrmää kaikki hellät tunteet asiaa koskien ja sanoo vain, että olemme liian vanhoja saamaan pieniä lisää. Vammainen on nyt 15.
Olen jäänyt asian kanssa aivan yksin. Vain yksi ystävä tietää, mutta hänellekään en kertonut, että olsin ollut valmis itse.
Olen yli 40 ja minulle tehtiin raskaudenkeskeytys mieheni toivomuksesta viime talvena. Olin itsekin hiukan sitä mieltä , mutta vain hiukan. Pelkäsin saavani vammaisen. Miehelläni on jo yksi vammainen lapsi.Väsynyt ja pettynyt siihen.
Nyt asia aika-ajoin painaa. Yritän jutella asiasta, mutta mieheni tyrmää kaikki hellät tunteet asiaa koskien ja sanoo vain, että olemme liian vanhoja saamaan pieniä lisää. Vammainen on nyt 15.
Olen jäänyt asian kanssa aivan yksin. Vain yksi ystävä tietää, mutta hänellekään en kertonut, että olsin ollut valmis itse.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ammatti-ihmisen kanssa. Ihan siksi, että itselläni on tästä hyviä kokemuksia. Kumppani, jolla on mainitsemasi tausta, ei varmastikaan pysty siihen keskusteluun, omien tunnelukkojensa takia. Miehelläsi on paha olla, koska pelkäsi saavansa taas vammaisen lapsen. Ja tuntee varmasti syyllisyyttä, koska omien tuntemustensa takia sai sinut jättämään omat tunteesi taka-alalle. Se, että mies tappaa keskustelun alkuunsa on hänen tapansa sanoa, ettei pysty asiaa käsittelemään.
Sinun olisi kyllä ehdottomasti päästävä purkamaan tunteitasi. Ulkopuolinen henkilö on siitä hyvä, että hänelle on usein helpompi puhua, asiat jää sinne, eikä ne leviä eteenpäin. Ei tarvitse pelätä, mitä tuttavat ajattelevat jne.