Siis mikä itu on lähteä pettämään? Jos suhde toimii niin MIKSI ihmeessä pettää??!!
Ja jos suhde ei toimi, niin eikö silloin voi erota, MIKSI pettää?
Jos kaipaa vaihtelua, niin miksi ei erota, tai keskustella kumppanin kanssa että jos esim. seksielämää piristettäisiin, MIKSI pitää pettää???
Ja aivan turha käyttää lapsia tekosyynä eroamattomuudelle, ei mene läpi.
Siis minun tajuntaani ei aivan totta mahdu, että MIKSI?
Kertokaa joku ihmeessä blondille..
Ja jos suhde ei toimi, niin eikö silloin voi erota, MIKSI pettää?
Jos kaipaa vaihtelua, niin miksi ei erota, tai keskustella kumppanin kanssa että jos esim. seksielämää piristettäisiin, MIKSI pitää pettää???
Ja aivan turha käyttää lapsia tekosyynä eroamattomuudelle, ei mene läpi.
Siis minun tajuntaani ei aivan totta mahdu, että MIKSI?
Kertokaa joku ihmeessä blondille..
Vastaukset 31
Vanhimmat
Turhaa sinulle on alkaa vääntämään rautalangasta, kun ei se mene kuitenkaan läpi. Älä turhaan vaivaa päätäsi sinulle liian monimutkaisilla asioilla.
Kysymyksesi perusteella olet teini vielä, parinkymmenen vuoden päästä saatat huomata olevasi aktiivinen pettäjä.
..kuitenkaan usko että tulen olemaan aktiivinen pettäjä tulevaisuudessa vaikka olisinkin nyt mikä tahansa..
Et kyennyt itsekkään kuitenkaan selittämään minulle, että miksi kaikki pitäisi romuttaa syrjähypyllä tai salasuhteella? Ei minulle nyt ihan niin vaikea ole selittää että se sinultakaan kummoisia ponnistuksia vaatisi..
Ei tarkoitukseni siis ollut viestilläni mitenkään arvostella pettäviä, vaikka se siltä ihan varmasti kuulostikin. Olen vain todellakin kiinnostunut kuulemaan miksi jotkut moisen valinnan tekevät.
Itse näet ollut vuoden naimisissa, joten tieto siitä mikä ajaa suhteessa pettämään voisi olla minulle kovinkin hyödyllistä, jotta osaisin moiset tekijät omasta avioliitostani pois kitkeä.. =)
.. minä ihan varmasti olen blondin stereotypia, sanan ihan jokaisessa merkityksessä.. =) ja pirun ylypeä siitä, että minulta löytyy kyky nauraa itsellenikin.
Ai miten voit kitkeä pois epäihanteelliset ainekset pois avioliitostasi? Haluat tietää, kuinka voit pysyä yhtä kirkasotsaisena vielä kahdenkymmenen vuoden kuluttua? Aika pahan rastin pistit meille tekstisi lukijoille.
No, älä ainakaan anna miehesi esim. halvaantua siten, ettei hän pysty enää harrastamaan ikinä seksiä kanssasi. Muutaman omaishoitajavuoden jälkeen voisi seksuaaliset himot nousta pintaan ja pettäminen voisi tapahtua vahingossa tilaisuuden tullen.
Huomaa oikeasti, että olet aika kakara. En minäkään pidä pettämisestä, mutta en menisi julkisesti laukomaan, että kertokaa, miten voin välttää tulevien 50 vuoden aikana sellaiset ja tällaiset sudenkuopat. Katsos, elämässä sattuu ja tapahtuu asioita, jotka voivat tilapäisesti romuttaa ihanteellisimmatkin periaatteet.
.. tätähän minä juuri hain!!! Siis hyviä oikeitäa syitä pettämiseen!! Kiitos! No sairaus todellakin syy jossa ymmärrän toisen pettämisen. Hienoa. Eihän sitä nyt oikeasti niin vaikea ollutkaan löytää.
Mutta kun vielä saisi nuo "tavalliset" pettäjät löytämään hyvän syyn tekosilleen.
Ja kiitoksia nyt vain kovasti teille kun autatte minua kasvamaan toisia, ja toisten mielipiteitä, kunnioittavaksi aikuiseksi. On se hienoa.
Ja minä en ole väittänytkään olevani muuta kuin kakara, ei minun nähkääs vielä tarvitsekkaan muuta ollakkaan. Elämä opettaa. On minulla silti aivan samanlainen sananvapaus kuin muillakin. Aivan yhtäläinen oikeus ilmaista mielipiteitäni.
Ja tiedän kyllä ettei elämää voi suunnitella 5o vuotta eteenpäin, mutta on kuitenkin olemassa asioita joita pystyy omalla käytöksellään muuttamaan.
Jessus sentään. Olet 19 (tsekkasin profiilisi) ja olet ollut vuoden naimisissa. Voi tyttörukka: paljon sun pitää vielä nähdä ja kokea. Kun muistelen itseäni 19-vuotiaana, täytän pian 26... Oi voi, monesta periaatteesta on pitänyt luopua. Toivottavasti et joudu syömään sanojasi moneen kertaan.
..joudun syömään sanojani, ja nielemään ylpeyttäni vielä monta kertaa.
Mutta ei sitä elämää kirjoista ja neuvoista opi, se opitaan elämällä. Ja elämään kuuluu kokeilut ja pettymisetkin.
Elämä on..
Jännä miten tuolla jossain nuoria kutsutaan haistattelijoiksi. Saamasi vastaukset ovat täynnänsä "kakaroittelua". Et siis voi ymmärtää mitään kun olet vasta kakara. Voihan v. Tosin voihan olla että nämä jotka kakaraksi kutsuvat ovatkin itse kakaroita ja hataraa elämänkokemustansa pönkittääkseen ovat olevinansa kasvaneet "aikuisiksi".. joopa.
Olen aivan samaa mieltä kanssasi, sinulla on sananvapaus ja nimenomaan jos et vanha ja kokenut ole, luulisi näiden "kokeneiden" osaavan kertoa jotain.. Paitsi jos he eivät ole oppineet mitään vaan ainoastaan kyynistyneet elämästä. Voi heitä.
Kiitos ja anteeksi.
..kiitos paljon tästä piristävästä myötämielisyydestä.. =)
Ikäerostamme huolimatta ja kaikenlaista elämässäni kokeneena olen aivan samoilla linjoilla kanssasi.
.. Paljon tästä viestistä.. =) Piristi kivasti edellisen jäljiltä..=)
Mutta ehkei meidän sitten loppujen lopuksi olekkaan tarkoitus kaikkea ymmärtää...
Viitaten noihin edeltäviin kohtalaisen katkeriin vastauksiin haluaisin todeta, että kukaan ei menisi naimisiin ja perustaisi perhettä, jos tietäisi, mitä kaikkea tulevaisuus voi tuoda tullessaan myös negatiivisessa mielessä. Elämä voi kohdella joskus epäreilusti, mutta ei kaikkea kannata pelätä etukäteen.
Pettämisen suhteen ongelma on, että parikymppisenä toivoo, että puolison pettämisen voisi jotenkin estää omalla käytöksellään ja puhumisella. Jokaisessa hyvässäkin pitkässä liitossa on kuitenkin huonot kautensa ja esimerkiksi parisuhde on kaikkea muuta kuin kahden ihmisen suhde pienten lasten ja väsymyksen loukossa. Tuollaisessa tilanteessa joku sortuu viinaan, toinen vieraaseen syliin, kolmas puree hammasta. Jollakin pettämiseen on syynä ihan konkreettinen seksin puute, joku toinen voi ihastua ihan vaan ihastumisen tunteeseen, kun tuntee taas elävänsä monen arkisen vuoden jälkeen.
Suhteet, joissa kumpikaan ei ole käynyt vieraissa, ei välttämättä ole parisuhteena sen kummallisempi kuin pettämiseen ajatunut suhde ennen pettämistä. Pettämisen jälkeen on vain paljon vaikeampi korjata suhdetta. Aika harva käytännössä haluaa salasuhteesta uuttaa jokapäiväistä "arkishuhdetta". Salasuhde on olemassa nimenomaan irti arjesta -suhteena. Siksi pettävä puoliso ei hae avioeroa, koska hänellä on kuvitelma, että hän voi syödä ja säästää kakun. Salasuhteiden paljastumisen yksi ongelma on se, ettei pettäjä halua avioeroa ja petetty on sekaisin koko tilanteesta ja sen takia tilanteen selvittely vie aikaa jopa vuosia, vaikka lopulta päädyttäisiinkiin avioeroon.
Vaikkei omalla käytöksellään aina voi vaikuttaa toisten käytökseen, en tarkoita, etteikö kannattaisi yrittää "parastaan". Toiseen ihmiseen kuitenkin vaikuttaa muutkin kuin oma puoliso.
..paljon tästä asiallisesta vastauksesta.
Tämä valaisi,ja jopa lohdutti, huomattavasti enempi kuin nämä pari aikaisempaa.
Tämä viesti sisälsi jo paljon arvokkaita elämänohjeita.
Kiitos paljon.
Petin entistä tyttöystävääni erittäin julmasti. Koskaan en tietääkseni ole kiinni jäänyt.
Miksi sitten petin. Tästä on monta vuotta ja joskus edelleen mietin, että miksi. Enkä usko, että koskaan pystyn edes itselleni vastaamaan kunnolla tuohon kysymykseen.
Vielä alkutaipaleella edellistä suhdettani olin melko "tiukkapipo" ja "moraalinvartija". En hyväksynyt pettämistä missään muodossa. En oikeastaan edes ollut missään tervehtimistä suuremmassa kontaktissa muiden naisten kanssa. Enkä silloin olisi koskaan uskonut, mitä minä joku päivä olen.
Suhteemme aikana minulle tuli muutto toiselle paikkakunnalle. Oikeastaan suhteessamme oli jo pieni kriisinpoikanen ennen muuttoani. Ex:ni oli erittäin mustasukkainen ja sitova. Hän ei hyväksynyt, että käyn kavereiden kanssa baarissa tms.
Kun pääsin "vapaaksi" vanhoista kuvioista uhoni kasvoi ja kasvoi. Toinen asia johti toiseen. Tanssi... suutelu... illanvietto... ja lopuksi sänky. Se kävi nopeasti, eikä se ollut vahinko... eikä se "eka" kerta tapahtunut humalassa! Ilmeisesti tämä uho oli kasvanut niin suureksi, että en edes katunut tekoani. Mieliala oli sekava. Morkkis oli lähinnä siitä, että nautin tilanteesta, enkä potenut morkkista. Nautin siitä jännityksestä, uutuudesta, kaikesta. Tuota mielentilaa ei voi kuvailla... myöhemmin siihen tulee riippuvuus! Se on huumetta!
Pettämisen jatkui ja jatkui. Se oli syöksykierre. Saatoin soittaa matkalta toisen luokse ja kertoa olevani menossa esim. kaverilleni. Kävin paljon baareissa ja juomisen ja hauskanpidon ohella tarkoitus oli iskeä uusia valloituksia. Valehtelin ex:ni miksi en tule käymään kotona, syitä riitti.
Käytökseni ex::ni kohtaan kylmeni. Suhteemme oli totaalisessa kriisissä. Silti vannoin rakkautta. Se tuntui olevan se helpoin ja kivuttomin tie sillä hetkellä.
Jännitys, uudet tuttavuudet, kiinni jäämisen pelko... näistä kaikista tulee niin riippuvaiseksi. Kyseessä ei ole seksuaalinen nautinto, vaan kosto. Aivan kuin olisi päässyt pitkäaikaisesta häkistä vapaaksi. Oikeastaan en edes etsinyt mitään seksuaalista nautintoa, vaan kostoa ja jännitystä. Tuo kaikki kasvoi ja kasvoi. Aina piti saada lisää ja lisää. Huomasin itsekkin olevani totaalisessa syöksykierteessä. Elämä pyöri vain oman jännityksen ympärillä. Mikään ei enää tuntunut miltään. Päivittäiset toimet olivat rutiinia, ja illalla alkaa elämä.
Elin välillä useassakin rinnakkaissuhteessa. Kävin muilla paikkakunnilla virallisen selityksen mukaan "tervehtimässä vanhoja kavereita".
Ne tunteet, kun heräät aamulla vieraan vierestä, olet matkalla linja-autossa toisen luokse, se kun puhelin pärähtää, kun olet "oman" kanssa (puhelimeen JÄÄ joskus väkisinkin vahingossa äänet päälle!) ja sen aiheuttama adrenaliinipurskaus, viestien kirjoittaminen wc:ssä... Kaiken tuon aiheuttaman mielentilan kuvailu on mahdotonta! Se on niin tuskaista, kivuliasta, jännittävää ja nautinnollista! Se todellakin on pahan laatuista koukuttavaa huumetta! Se sattuu ja siitä nauttii! Niin... miksi sitten en jättänyt jo? Miksi ihmeessä olisin jättänyt, kun se on yksi komponentti tätä huumetta! Sehän olisi vienyt yhden tekijän koko asiasta pois.
Onneksi erinnäisten elämänvaiheiden takia pääsin tuosta eroon. Mutta uskokaa tai älkää, se ei ole helppoa!!!
Miksi tämä sitten kävi? Se ei ole yhden asian syy. Kuten edellä jo mainitsin, toinen paikkakunta, kiusaukset, mustasukkainen ja sitova kumppani, kokeilunhalu... se on kaikkien asioiden nippu. Jos tuosta yksi eliminoitaisiin, niin olisiko tätä koskaan tapahtunut? En tiedä. Jos ex:ni olisi ollut suvaitsevainen, olisiko silti kokeilunhalu nostanut kynnyksen yli? En tiedä! Mitkä kaikki syyt olisi pitänyt eliminoida, että tätä ei olisi tapahtunut? En tiedä! Olenko edes tiedostanut kaikkia syitä, mitkä tähän ajoi? En tiedä! Miksi en jättänyt? En tiedä! Se vaan tuntui sillä hetkellä helpoimmalta ratkaisulta.¨
Kadunko tekoani? En, en sillä tavalla kuin pitäisi ehkä! Nyt tiedän, mitä se on ja sillä ei voita mitään! Myönnän, että kokeilunhalu kyllä kasvoi jo pitkään ennen kuin mitään edes tapahtui. Asia kyllä oli jo jotenkin kytenyt taka-alalla pitempään. Nyt minun ei tarvitse vanhempana miettiä, miltä tuntuu pettää ja mihin se voi pahimmillaan johtaa. Nyt ei tarvitse hyvää suhdetta pilata kokeilunhalun vuoksi. Nyt tunnistan kiusaukset ja osaan käsitellä ne.
Syytänkö koko asiasta ex:ni? En! En millää tavalla!
En ehkä pysty antamaan sinulle vastauksia, mutta kuten joku yllä mainitsikin, et pysty arvioimaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Et pysty menemään takuuseen edes itsestäsi! Etkä todellakaan toisesta! Vaikka tänään kuinka päätät, että et petä, voit huomenna olla aivan eri ihminen! Näin voi myös käydä kumppanillesi.
Olenko pettänyt sitten viimeisen kerran? Toivon niin, mutta nyt tämän kokemuksen ja kierteen läpikäytyäni voin vain vastata... En tiedä!
Tuli yksi pieni asia vähän huonosti ilmaistua:
"Syytänkö koko asiasta ex:ni? En! En millää tavalla!"
Tämä on hieman huonosti kuvattu lause. Tarkoitan tällä sitä, että en pidä tekoani oikeutettuna, vaikka ex:ni oli sitova ja mustasukkainen. Se mitä tein, ei ole silti oikein!
Te jotka harkitsette pettämistä, ÄLKÄÄ! Te ette tiedä mihin se voi johtaa!
..ainakin kovasti miettimään tuo kirjoituksesi.. Entä oliko se kaikki sen arvoista? Tai siis niin tietenkin jos et kiinni jäänyt ei se suhde suoranaisesti siihen päättynyt.. tai ehkä kuitenkin..
Eli en siis voi kuitenkaan muuta kuin olla suvaitsevaisempi ja katsoa mitä tulevaisuus tuo tullessaa.. Eli jätettävä Herran huomaan..=)
Taitaa muutenkin olla parempi etukäteen miettimättä.. tapahtuu jos on tapahtuakseen, kyllä minä selviän..
Luen tarinaasi uudelleen ja uudelleen, en kirjoittanut sitä itse mutta tuntuu niin tutulta, että olen unissani sen kirjoittanut. Moskovan valot, Pietarin sivukujat, Tallinan puutalot, kaikki tuttuja.. naiset toinen toistaan kauniimpia. Kotimaiset kaupungit työmatkoilla ja kaupparatsu on tullut kaupunkiin rahoineen, tarjoon vielä yhdet ja mennään mun sviittiin jatkoille.. tuttua kaikki. Tarinaan kuuluu kaksi lasta ja vaimo,joka tekee kaikki kotityöt kun herra tuo fyrkat talouden hoitoon. Näin oli elämä ennen nyt olen viisastunut, ei se virheetön, kaunis, kapealanteinen ja pystyrintainen ladylike maksa vaivaa kun on kaiken nähnyt. Jotenkin maistuu paremmalle kun ei ole tarvetta huuhaa tapaamisiin vaikka toki tarjolla on jatkuvasti pienellä rahalla tai huomion osoituksella muuten vaan. Elämä on opettanut.. niin ja en ole koskaan joutunut tilanteeseen, että olisin ollut jäämässä kiinni tekosistani, ne kun olen hoitanut muilla paikkakunnilla tai vierailla mailla. En vaan ole sinisilmäinen millekään asialle, kun näen ja koen iltaisin ravintola elämää eri kaupungeissa, kiusauksia on aina upeiden naisten muodossa mutta viime vuodet on olleet seesteisempiä ja näkyy tietenkin myös omassa kotielämässä.
Niin, oliko se sen arvoista. Kuten jo aikaisemmin sanoin, en kadu tekojani. Suhde ei kaatunut pettämiseen. Emmekä sopineet ex:ni kanssa muutenkaan yhteen, joten suhde olisi kyllä kaatunut joka tapauksessa.
Toisaalta, jos se joskus piti tapahtua, niin sen pitikin tapahtua tuossa suhteessa. Voihan olla, että kokeilunhalu olisi sitten joskus myöhemmin kasvanut liian suureksi kiusaukseksi. Sitten se olisi voinut tuhota jotain paljon arvokkaampaa ja suurempaa.
Lisäksi sain myös paljon kokemusta tuona aikana. Näkökulmani pettämiseen ei ole enää niin kapea kuin ennen. Ymmärrän nyt että syy pettämiseen ei välttämättä ole aina pettäjässä. Se vain joskus on se helpompi tie.
Toisaalta taas kun suhde ex:ni kanssa oli käytännössä jo ohi, tapasin joitakin kiinnostavia ihmisiä, joihin ehkä olisin halunnut tutustua paremminkin. Tuossa vaiheessa olin jo kuitenkin niin syvällä itse kaivamassani kuopassa, että ylös nouseminen ei ollut enää niin yksinkertaista. Enkä millään kyennyt elämäntilanteeni vuoksi panostamaan enempää noihin ihmisiin. Tuolloin se kyllä harmitti, tosin ei enää, sillä elän nyt kaikin puolin tyydyttävässä suhteessa.
Joten yhteenvetona voisin sanoa, että Kyllä, kyllä se oli sen arvoista. Sen antamat kokemukset, tunteet, itsensä tunteminen, muistot ja opetuksellinen arvo oli sen arvoista. Ehkä tämä on se yksi syy, miksi en osaa katua sitä niin kuin pitäisi. Valitettavaa tässä oli se, että se tapahtui toisen ihmisen tunteiden kustannuksella. Ja se on oikeastaan se asia, joka toisaalta kaduttaa ja hävettää. Toisaalta, koska en jäänyt kiinni, niin eipähän se satutakkaan sitä. Vaikka tähän ajatukseen on turha tuudittautuakkaan, sillä minä olen se joka on tehnyt väärin ja minä tiedän sen.
Minäkään miehenä en tajua moista. Itse en voisi koskaan pettää.
Siitä tämä minunkin ymmärtämättömyyteni varmasti johtuu, kun en itse voisi kuvitellakkaan toista sillä tavalla satuttavani..
Ja jos joku taas meinaa suuttua minulle yllä olevasta kommentista niin myönnän kyllä että tilanne saattaisi olla toinen jos ja jos ja jos.. =)
Miehesi olisi pettänyt sinua ja saisit seksiä mielestäsi liian harvoin? Alentaisiko kynnystäsi?
..juttu. Joten en.=)
Onnittelut hyvästä, tuoreesta avioliitosta. Jos tuo juttu on oikeasti sulle tuttu.
..juu, niin..kiitos.
Mutta virheistä oppii ja kokemusta karttuu..
Anteeksi vaan, mutta vaikutat helvetin kokemattomalta, tyhmältä, itsetunnottomalta naiivilta ja sinisilmäiseltä. Eli olet täysin kusetettava tapaus. Varmasti vastaat tähänkin viestiin "heh" tai kiität lämpimistä sanoista ja lupaat oppia.
Luulen, että jos lauot kotona yhtä idiootteja ajatuksia, mitä tässä ketjussa, miehesi pettää sinua tuhat kertaa. Heko heko, hanki lego, tee ja kehity!
..varmasti olenkin kaikkea edellä mainitsemaasi ja paljon muutakin.
Mutta se on hieno piirre sinussa, että kykenet luomaan minusta noin tarkan kuvan pelkkien tämän otsikon alla olevien kirjoitusten perusteella.
Kannattaisi ehkä jopa harkita itsellesi psykologin ammattia.. Loistavaa ihmistuntemusta.
Eikö olisi helpompi kommentoida pelkkää asiaa eikä yrittää analysoida ihmisten luonnetta tällaisten kirjoitusten perusteella. Alkuperäinen kirjoittaja on ehkä naiivi ja kokematon, muttei hän oikeastaan muuta yritä ollakaan eli onpahan ainakin rehellinen ja johdonmukainen kirjoituksissaan. Nuorena saakin olla kaikkea tuota. Ei kai kukaan nelikymppisen kokemuksella enää uskaltaisi mitään riskejä ottaa. En ainakaan itse enää perustaisi perhettä, en ainakaan muuttaisi asumaan miehen kanssa. Mutteipa se menneisyyttä arvottomaksi tee. Sukupuuttoon tämä maa kuolisi, jos nuoret eivät ottaisi riskejä ja uskoisi parisuhteeseen.
Itse en aiemmin kuvitellutkaan pettäväni rakastamaani naista, oli itsestään selvää että rakkaus voittaa kaikki esteet ja me ollaan onnellisia elämän loppuun asti
No, suhteen alkuhuuman hälvennyttyä alkoi naisesta paljastua pahimmanlaatuinen pihtari. Seksi oli se asia mikä loppui ensimmäisenä. Kaikenlaista ihmepaskaa syistä miksei seksiä enää ole ja kuinka taas ´joskus ´himot jälleen syttyvät.
Noh, puheet on puheita. Mut kun ei seksiä ole näkynyt niin omat himot tuota naista kohtaan on hävinneet lähes kokonaan.mutta rakkaus on vahva. Haluan elää hänen kanssaan lopun elämääni mutta en voi elää ilman seksiä. Enkä voi elää niin että seksi on peruskamaa, edestä, takaa ja niinedelleen.
Aion pettää häntä, teen sen tietoisesti. Jos jään kiinni niin sitten jään. Jos en ,niin nautin. rakastan häntä mutten voi elää ilman seksiä.
kiihkeää seksiä!!!!!!!!!
kyllä se niin vaan on että jos on vähän seksiä on vähän rakkautta.
intohimo puuttuu ja se että niin monta kertaa olen jäänyt ilman, ne vaikuttavat yllättävän voimakkaasti tunteisiin.
..on se kumma, että vaikka juttu on tuttu, niin tuntemukseni erilaiset.
Oletko kertonut vaimollesi että seksi on sulle hyvin tärkeä osa elämää ja jos et sitä omalta vaimolta saa, täytyy sitä hakea muualta.
-- lainauksia sun kirjoituksesta
"rakkaus on vahva"
"rakastan häntä"
"kyllä se niin vaan on että jos on vähän seksiä on vähän rakkautta."
öö.. tota. Hassua. Unohda kaikki mitä olen sanonut :) Joops.