Kaikki ihannoi avioliittoa ja vain yhtä sellaista, pitkää rakkaustarinaa.
olenko oikeassa tähän asti ?
Mutta ensimmäinen edellytys on rakkaustarinalle että ei koske millään lailla vastakkaiseen sukupuoleen,
tavalla jota ei haluaisi puolisonsakaan tekevän omassa olohuoneessa, joka päivä.
Pitkän avioliiton edellytys on että ei ole kovin montaa suhdetta ennen avioliittoa.
Sillä on tilastollinen totuus.
että vaihtokierre on vaikea lopettaa,
että vaihtokierre lopetetaan väärään aikaan ja väärän henkilön kohdalla.
(lopettamiseen on muita syitä, kuin sen oikean löytyminen,
on esim. kyllästymine jatkuvaan vaihtamiseen).
Jos on taitava vaihtamaan uusia, sillä tulee kerran uhattua puolisoa ja sitä ei saa koskaan oikeasti anteeksi, on se niin pahasti sanottu.
Että vaihtaminen ei yleensä kannata, ei se uusi ”vaihturikaan” niin erinomaisen hyvä ole.
Kaikkea vaan ei kerrota kodin ulkopuolelle.
Että erossa kaikki kärsii, pitää vain näytellä jotain muuta.
Lasten elämään tulee jatkuva puhuminen mihin mennä ja koska, ihana kodin vapaus loppuu.
Että kannatta puhua, ja jatkaa kun on rauhoituttu, ja tietää,
vaikka se uusi ”lihaa” on ihana halia ja riisus,
sitä samaa se on taasen hetken kuluttua.
Kannatta erota vain jos toinen pettää, kahdesti, kolmesti.
Kannatta erota jos toinen tuhlaa kodin rahat.
Kannatta erota jos toinen juo liikaa.
Lyömisessä kannttaa ajatella että sanat voivat olla yhtä pahoja.
olenko oikeassa tähän asti ?
Mutta ensimmäinen edellytys on rakkaustarinalle että ei koske millään lailla vastakkaiseen sukupuoleen,
tavalla jota ei haluaisi puolisonsakaan tekevän omassa olohuoneessa, joka päivä.
Pitkän avioliiton edellytys on että ei ole kovin montaa suhdetta ennen avioliittoa.
Sillä on tilastollinen totuus.
että vaihtokierre on vaikea lopettaa,
että vaihtokierre lopetetaan väärään aikaan ja väärän henkilön kohdalla.
(lopettamiseen on muita syitä, kuin sen oikean löytyminen,
on esim. kyllästymine jatkuvaan vaihtamiseen).
Jos on taitava vaihtamaan uusia, sillä tulee kerran uhattua puolisoa ja sitä ei saa koskaan oikeasti anteeksi, on se niin pahasti sanottu.
Että vaihtaminen ei yleensä kannata, ei se uusi ”vaihturikaan” niin erinomaisen hyvä ole.
Kaikkea vaan ei kerrota kodin ulkopuolelle.
Että erossa kaikki kärsii, pitää vain näytellä jotain muuta.
Lasten elämään tulee jatkuva puhuminen mihin mennä ja koska, ihana kodin vapaus loppuu.
Että kannatta puhua, ja jatkaa kun on rauhoituttu, ja tietää,
vaikka se uusi ”lihaa” on ihana halia ja riisus,
sitä samaa se on taasen hetken kuluttua.
Kannatta erota vain jos toinen pettää, kahdesti, kolmesti.
Kannatta erota jos toinen tuhlaa kodin rahat.
Kannatta erota jos toinen juo liikaa.
Lyömisessä kannttaa ajatella että sanat voivat olla yhtä pahoja.
Vastaukset 12
Vanhimmat
????????????????????
En ainakaan papereilla mitaten ole hullu.
Haluaisin muillekin yhtä hyvää kuin itsellänikin on.
Asiat pitää ajatella, enenkuin valitsee "väärän" tien elämäleen.
Se on myöhäistä rypistää kun on "pasxxx" housuissa.
Esim.
verokalenteri, on tuloja, pääomatulija ja omaisuutta, riittävästi
virkatodistukset, on aviossa 34 vuotta, josta seurauksena 4 lasta ja 3 lastenlasta.
visa laskut, on tilattu useita ulkomaanmatkoja tänäkin vuonna,
yleinen laskutus on 2000 €/kk..
Olen edelleen pihalla...
Helpostihan se on pihalla, jos on erilailla elänyt elämänsä.
Toiseksi eihän meidän tavallisten pulliaisten tarvitsekaan kaikkea ymmärtää.
Riittää kun omalla perheellä menee hyvin.
En minäkään puoliakaan ymmärrä.
Näin on,
mutta moni luulee olevansa viisaampi.
Mutta tilastoisa ne nähdään.
Moni joutuu liikenne- tai avioliittokolariin,
mutta mikä on edessäpäin on vain arvailua.
Rakkaus on suurin uskomme,
mutta se ei yksin pidä suhdetta koossa,
tarvitaan useita järkiasioita rakkauden lisäksi.
Mutta niistä on aivan turha puhua,
nimim. 36 vuotta yhtä halinut, nuorisotyönohjaaja/avioliittoneuvoja.
Kerro missä tälläinen tilasto on? Eikö usein myös sellaiset avioliitot päädy eroon jossa on menty naimisiin ensimmäisen seurustelukumppanin kanssa?
"Että kannatta puhua, ja jatkaa kun on rauhoituttu, ja tietää,
vaikka se uusi ”lihaa” on ihana halia ja riisus"
Ja mitä mä en haluais puolison tekevän omassa olohuoneessa, joka päivä...?! Ja miksi juuri olohuoneessa?
En ihan ymmärtänyt kaikkea kirjoittamaasi? Ehkä eri murretta tai ajatus jäänyt kesken...
Hajanainen ja sekainen… en huomannut otsikkoa. Nyt ymmärrän siis miksi en ymmärtänyt kaikkea kirjoituksessa!
Ei ole pakko uskoa,
mutta sitä on nähty ja kuultu monen tarinoita ollessaan toisessa ja kolmannessa suhteessaan.
Yhteistä on ollut, ei ole osannut pysähtyä sen oikean kanssa, vaan etsinyt uutta liian helpolla.
Monella käy niin että se eka ja tokakin voi asua samalla paikkakunnalla ja kuus-seitsenkymppisenä taasen vertaa nykyiseen, ne entiset tuntuvat paremmalta.
En yritäkään kirjoittaa selkeää, kuitenkin useat ”käärmesoppaa syöneet” kirjoittavat perustelut, että juuri siinä olet väärässä.
(siis ne joiden pitäisi olla onnellisia)
Ensimmäisenä tahtoisin sanoa että jos on useita kumppaneita jo sänkyssä ollut,
on hyvin vaikea pysähtyä sen oikean kohdalle.
Se voi tuntua helpolla ensimmäisen vuosikymmenen,
mutta kun ne sänkykumppanit vapautuvat,
varmasti ottavat yhteyttä entisiin heiloihinsa ja siitä alkaa
vanha suola janottamaan.
Voihan se niinkin olla. Mutta voi käydä toisinkin. Eräs ystäväni on todella onnellinen neljännen miehensä kanssa. Ensimmäinen aviomies, muiden kanssa oli vain avoliitossa. Edellisten kanssa oli alkoholismia, väkivaltaa ja rahaongelmia. Nykyinen mies on fiksu ja suhde tasapainoinen. Hän ei edes osannut odottaa sellaista ennen kun tapasi tämän miehen. Ei varmasti vaihtaisi entiseen. Hänestä kyllä näkeekin, että asiat on paremmin ja on tyytyväinen elämäänsä.
Miehelläni on yksi pidempi aikainen suhde takana. (Ja yksi lyhyehkö avoliitto.) Hän kertoi kuinka he riitelivät jatkuvasti jne. ja on onnellisempi kanssani. Toivottavasti näin onkin.
Itselläni yksi ex otti yhteyttä, mutta vanha suola ei janottanut kyllä yhtään.
Mutta tietysti niitäkin löytyy jotka luovuttaa liian helposti ja ajattelevat, että jostain löytyy parempi jne.
Kaikilla ei vain käy onni, että heti löytää sopivan kumppanin. Aina ei pelkkä halu ja yritys riitä ja on pakko luovuttaa ja erota.
Itse olen aiemminkin seurustellut, mutta asunut en ole kuin tämän nykyisen miehen kanssa.
Minusta suhteiden uudelleen lämmittäminen ei aina toimi. Useat jotka ovat päätyneet ex:än kanssa takaisin yhteen kerran tai kaksi tai useammin... eroavat jossain vaiheessa lopullisesti. Jos se ei toiminut ekalla, eikä ees toisella (jne.) kerralla niin ei se toimi. Joskus se voi tietysti toimia. Jos ollaan esim. kypsempiä tai tehdään enemmän töitä suhteen eteen.
Ja miksi vanha suola janottaa? Usein siksi, että aika kultaa muistot. Muistellaan ex:ää kaiholla eikä ehkä muisteta niitä huonoja puolia ja miksi erottiin. Tai ex:än kanssa ei oltu niin kauan yhdessä. Ja mietitään, millaista se olisi voinut olla. Mutta sitähän emme voi tietää. Mitä jos se ei ole sen kummempaa kuin nykyisenkään kanssa?
Minun ex jätti minut ja palasi takaisin sitä edellisen ex:änsä luokse. Ajatteli varmaan, että ei se vaihtamalla parantunut. Kunnes huomasi, että se toinen (eli minä) oli sittenkin parempi ja sitä ei olisikaan pitänyt vaihtaa. Olivat yhdessä vuoden ja erosivat. Minä vaan en ollut enää vapailla markkinoilla. Eikä hän heti ottanutkaan minuun yhteyttä. Siinä oli muutama lyhytaikainen suhde. Ensiksi se imarteli, kun hän haikaili perääni ja muisteli minua lämmöllä. Ja teki hyvää itsetunnolleni, olihan hän jättänyt minut aikoinaan. Mutta en ollut enää kiinnostunut hänestä vaikka olisin ollut vapaa, mitä en ollut. Ja minulle se oli ehkä onni, että hän jätti minut. Löysinhän uuden ihanan rakkaan! Ja ehkä se ex:ltä oli jotain epätoivoa... Ikäkriisi ja se ettei ole löytänyt vieläkään sopivaa puolisoa jne.
Ja en sanoisi ainakaan seurustelukumppania sänkykumppaniksi. Kuka kaipaisi pelkkää sänkykumppania 10 vuoden päästä... Pitäisi olla jo aikamoinen tapaus!
Olen tosi onnellinen että pääsin irti vaikeasta avioliitosta. Eroaminen oli tosi vaikeaa. Itsensä syyllistäminen ja toisen itsemurha uhkaukset tekivät sen tosi vaikeaksi.Juominen ja psyykkinen sairaus yhdistettynä on todellista helvettiä kanssa eläjille.
Pienellä paikkakunnalla kun ei ollut turvakotia eikä sukulaisia minne mennä yöksi kun putki oli päällä.
Yrität nukkua varaston lattialla lapsi vaunun kopassa. Peläten koska sinut löydetään ja pahoinpidellään. Miehestä pääsin eroon, mutta lapseni vakavasta psyykkisestä sairaudesta en pääse koskaan eroon.Perintötekijöillä kun on tässä sairaudessa erittäin suuri merkitys. Kesällä tyttäreni sairastui kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja perintötekijöillä sanottiin olevan suuri merkitys.
Varastossa vaununkopassa nukkuvalla lapsellani en toivonut olevan tälläinen elämä. Mutta näin vain kävi. Kaikki on korkeimman kädes`