kuinka kauan jaksaa ymmärtää

asiantuntija, mutta ehkä sinun pitäisi "rauhallisena" hetkenä puhua hänelle, ei syyttelevästi, vaan että ymmärrät että hänellä on nyt pinnakireällä, ja kerrot että tämä on sinullekkin raskasta,ja pyydät hänen vähän hillitsemään itsensä, sillä muuten sinä et jaksa.

toisaalta tuo saattaa mennä ohi, kun aika kuluu, jos mies ennen tautia oli kunnollinen

Yhdyn tohon aikasempaan. Jos mies oli aiemmin kunnollinen, niin ehkä tämä on nyt vain tämmöinen sopeutumisvaihe....se on aika vakava tauti, ehkä hän tarvitsee aikaa sopeutua. Sanoisin, että yritä sietää ja olla tukena niin kauan kuin sitä itse kestät. Älä kuitenkaan kynnysmatoksi ala, mutta ehkä hänen vaan tarttee läpikäydä tämä....jos käytös ei kuitenkaan edes keskustelujenkaan jälkeen ala muuttua......

Tarina on tuttu. Kun sairastuu vakavasti, monesti käytös ja jopa persoona muuttuu. En tiedä tarkkaan, miksi näin käy mutta puhun kokemuksesta. Minulla ei pelkästään käytös muuttunut (ahdistunut, hermoileva ja mustasukkainen) vaan myös käyttäydyin monesti hölmösti. Niinpä vaimoni päätti jättää minut. Teki kai oikein,kai.

Just joo. Olisit tarkkaillut aikaisemmin. Olisit huomannut TÄSMÄLLEEN samat piirteet. Mutta kun ei. Halusit raskaaksi hinnalla millä hyvällä. Nyt keksit itsellesi syitä eroon. Ja jopa haet vahvistusta täältä. O tempora o mores!

Teidän täytyy yrittää puhua asioista. "Nyt jostain syystä olen hiljalleen huomannut miten hän vähättelee minua, jättää kotona kaiken minun harteilleni ja viettää kaiket illat kaveriensa kanssa. Olen kysynyt asiasta ja pyytänyt, että tekisimme edes joihinkin asioihin muutoksia, mutta saan vastaukseksi: ¨koska mulla on tää tauti, mä teen nyt niin kauan kun pystyn kaikkea mitä haluan¨" Tämä mitä kirjoitit ei ole oikein. Kaikki ei saa jäädä harteillesi vaan hänen on sairaudesta huolimatta otettava vastuu ja huomioitava sinua. Mitä sitten kun teille on lapsi syntynyt...hoidatko sinä yksin lasta kun mies on rellestämässä. Mielestäni sinun pitäisi puhua kumppanillesi järjkeä ja sanoa että lasta ei kyllä hankita ennen kuin mies on taas järjissään ja käyttäytyy kuin aikuinen mies. Osallistuu kodin töihin ja ottaa sinutkin huomioon.

Se, että sairastuu vakavasti ei saa olla tekosyynä pa*kamaiseen käytökseen eikä sinun tarvitse sellaista sietää menee muuten vain pahemmaksi.

Älä ryhdy kynnysmatoksi edes kumppanin sairauden vuoksi. Ette vielä tiedä minkä tyyppinen MS-tauti tulee olemaan eli eteenkö todella hiljakseen tai lainkaan vai paljon nopeammin. Entä jos tauti pahenee nopeasti ja silloin mies tarvitsi hoitajaa. Siinäkin mielessä ajattelen, että olisi sinulle parempi että hoitaja olisi joku ulkopuolinen sillä jos sinä rupeat hoitajaksi niin teidän parsuhde kuolee ja teille tulee hoitosuhde. Siis vaadi jo nyt hyvää kohtelua kumppaniltasi. Ei sairaus ei mikään syy ole riittävä sille, että toinen kohtelee huonosti. Jos hän ei siihen pysty, niin mieti miksi olet suhteessa tai miksi edes lasta hänen kanssaan hankkisit.

Monesti ulkopuoliset ihmiset "vaativat" että sairastuneen kumppanin tulisi kestää mitä vain sairaalta osapuolelta. Ulkopuoliset eivät kuitenkaan ymmärrä mitä tämä kumppani joutuu kestämään ja minun mielipiteeni on se, että sairaudesta huolimatta on kumppania kohdeltava hyvin. (Läheltä olen asiaa seurannut koska isälläni on ollut vuosia MS-tauti)