Moikka. Jäin vähän yli vuosi sitten leskeksi ja kolmen lapsen, yhden koiran ja kissan yh-äidiksi. Elämä on meitä kuljettanut eteenpäin, ja tähän asti olemme selvinneet suht selväjärkisinä. Minä olen 42 v sh, teen vuorotyötä sairaalassa, lapset ovat 15 v tyttö, pelaa fudista, laulaa , tanssii..., 13-v poika pelaa sählyä, 8-v tyttö pelaa fudista, sählyä, partioo..., minä lenkkeilen, laulan kuorossa, aerobiccaan, kuskaan lapsia, teen töitä...Ois kiva vaihtaa ajatuksia jonkun kanssa , joka ois edes vähän samalla aaltopituudella kanssani. T. Satu
jäin leskeksi
satu
4693
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei!
Minä en varsinaisesti ole samassa tilanteessa kuin sinä, mutta tuo mitä kirjoitit kertoo,että olet saanut elämäsi raiteilleen. Ja se on iso asia. Itse asiassa se on se perusta jolle tulevaisuutesi voit rakentaa. Toivon, että se tulee olemaan nimesi veroinen!
..leski ihmisestä siis, ei omasta kokemuksesta, jota kaiketi haet, hienolta kuullosti vaikka varmasti niitä 'himmeitäkin' hetkiäkin matkan varrelle mahtuu. Tsemppiä.
Moi! No, johan on minusta tuli myös leski reilu vuosi sitten. Olen 3 lapsen äiskä ja 1 koirakin löytyy. Koitetaan jaksaa ja nauttia siitä mitä meillä on vielä jäljellä, vaikeaa se on mutta ei lannistuta! Toivotan sinulle kaikkea hyvää ja voimia jaksaan tulevan.
5v. sitten, mut lapset aikuisia, onneksi turvajoukko/tukipilari/ystävät on vielä jäljellä, joitten kanssa voin jatkaa elämää.
Koitetaan jaksaa ja stemmpiä teille saman kohtalon kokeneet.