Sanotaan, että raha ei ratkaise, mutta kyllä epäoikeudenmukainen palkka ottaa pannuun. Kuinka paljon on liian vähän? Mikä on sopivasti? Onko naisen sopiva miehelle liian vähän? Ja pitääkö akateemisen tienata enemmän kuin duunarin? Siis lyhyesti sanottuna: herättääkö palkkanauhasi sinussa jonkinlaisia tunteita?
Olen kirjoittamassa aiheesta City-lehteen ja kaipaisin juttuuni ihmisten kokemuksia ja kommentteja. Työpaikkasi tai kasvojesi puolesta sinun ei tarvitse pelätä, sillä voit esiintyä jutussa anonyymisti. Kerro painava sanasi osoitteeseen: [email protected]
Ystävällisin terkuin,
Outi Pippuri
City-lehti
Olen kirjoittamassa aiheesta City-lehteen ja kaipaisin juttuuni ihmisten kokemuksia ja kommentteja. Työpaikkasi tai kasvojesi puolesta sinun ei tarvitse pelätä, sillä voit esiintyä jutussa anonyymisti. Kerro painava sanasi osoitteeseen: [email protected]
Ystävällisin terkuin,
Outi Pippuri
City-lehti
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuttu tilanne, ainakin meikäläiselle. Melkein akateeminen nainen atk-alan hommissa, tradenomin tutkinto alla. Yli neljä vuotta uraa takana suuren atk-alan palveluntarjoajan palveluksessa, kesätöihin tänne tulin ja joutunut aloittamaan alimmalla mahdollisella palkalla. Saan vähemmän palkkaa kuin suoraan lukiosta töihin tulleet miehet. Palkkaa on luvattu jo yli 1.5 vuotta sitten, mitään ei ole tapahtunut. Kesällä arähdin asiasta, olen kieltäytynyt ottamassa lisää vastuuta ilman palkankorotusta. Byrokratian ja säästöjen vuoksi palkkaa tuskin tulee lisää tai ainakaan se ei tule nousemaan riittävän korkealle tasolle. Tiimissämme ei pidetä sauna- eikä työkyvynedistämisiltoja, ei kertaakaan sen neljän vuoden aikana kun täällä olen ollut. Saan kuitenkin syyttää itseäni, etten ole pitänyt paremmin puoliani tällä miesvaltaisella alalla. Mennyt maku tästä hommasta aivan totaalisesti, vituttaa joka ikinen päivä tulla töihin. Nyt saa kyräily riittää ja uutta työpaikkaa hakuun vaan.
Kyllähän palkkaus on siinä määrin tärkeää, että sillä eläisi edes jotenkin. Mitään suuria summia tuskin kukaan kuvittelee töistä saavansa, mutta jonkinlainen inhimillisyys olisi suotavaa tässäkin asiassa.
Itseäni ketuttaa se, kun olen suorittanut neljä ammattitutkintoa, osa tutkinnoista ns. työvoimakoulutuksena. Tutkinnot ovat eri aloilta, mutta virallisia ammattitutkinoja kuitenkin.
Etenkin työvoimakoulutuksena suoritetut tutkinnot ovat juuri niitä, joita ei noteerata palkkauksessa, vaan työntekijälle (jos ikinä onnistuu töihin pääsemään) maksetaan nälkäpalkkaa jo alun alkaen.
Olisi suotavaa, että myös ne ammatilliset tutkinnot jotka eivät kuulu kyseiseen työalaan jossa työskentelee, otettaisiin huomioon "kokemusperäisenä" ja työntekijä saisi tällöin parempaa palkkaa kuin tavis-työntekijät.
Itselläni esim. on työvoimakouluksena suoritettu useamman vuoden koulutusrupeama. Määrä vastaa lähemmäs kahtakymmentä koulutusvuotta jos mukaan lasketaan peruskoulu ammattikoulu yms. On erittäin kurjaa että sitä ei huomioida mitenkään palkkauksessa.
Mielestäni jokaisen töissä käyvän pitäisi minimissään saada n. 1900 euroa kuukaudessa palkkaa. Silloin työttömyyskorvauksen ja työssäkäynnin tuloero ei olisi liian lähellä toisiaan. Ei ole kovinkaan motivoivaa lähteä töihin kortistosta jos palkka on vain muutaman kymmenen euroa parempi työttömyyspäivärahaan verrattuna, etenkin kun samalla menettää asumistuet yms. Järki käteen päättäjät!
[email protected] on takuulla city lehden toimittaja :) Mitähän iloa tuostakin on, kai luet maileja viihteeksi.