Muutoinkin varsin hyvä oivallus sinänsä, jonka ehkä vain suurelle ihmissydämiä mitä syvimmin koskettavalle taiteelle otolliset sielut voivat ymmärtää, nimittäin, että se todella johtaa johonkin oivallukseen taiteenkin perimmäisestä luonteesta, Nimittäin taiteen kautta on mahdollista kokea sellaista mihin ja jota jonkin muun museaaliseksi jähmettyneen kulttuurimuodon kautta on mahdollista vain käsitellä uskomisen kautta. eli kokea sellaista, mitä joku kauan sitten manan majoille sirtynyt pesoonallinen olento on tuoreesti ikään kuin tässä ja nyt teosta luodessaan kokenut transsendentaalisesta elämän perimmäisestä olemuksesta, joka voidaan lääketieteellisellä mittaristolla havaita empiirisesti aivosähkökäyränä, vaikka persoonallinen informaation lähteenä ollut ijhminen olisi mädäntynyt jo 1000 vuotta takaperin. Juuri siksi mihinkään personalliseen yliluonnolliseen olenton uskominen sinänsä eräiden tohtoreiden väitteisträ huolimatta ei ole milläänlaila syvällinen ilmiö, ei edes psykodraaman verrattavissa; päinvastoin.
Taidefilosofiasta, olkaa hyvät
James Bond 007, Ian Fleming
1116
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ihanaa ihanaa ihanaa! Lisää tällaista!