Tälläkin palstalla väläytellään toisinaan näkemystä, että työttömyys on enemmän tai vähemmän tarkoituksella luotu, ja sitä pidetään yllä. Itsekin olen moista mahdollisuutta miettinyt, mutta joitakin kysymyksiä on noussut, mihin toivoisin asiaa paremmin tuntevilta ihmisiltä vastauksia:
* Yritykset tietenkin hyötyisivät siitä, että on pilvin pimein koulutettua ja osaavaa porukkaa, jolloin voidaan vaatia mitä halutaan ja palkkojakin vedättää, mutta mitä kansantaloudellista hyötyä tästä on?
* Mistä tämä kehitys lähti käyntiin?
* Ketkä ovat tämän kehityksen arkkitehdit?
* Mikä on EU:n ja globalisaation suhde tähän ilmiöön?
Toivon asiallisia vastauksia, koska tarkoitus on yrittää ymmärtää.
* Yritykset tietenkin hyötyisivät siitä, että on pilvin pimein koulutettua ja osaavaa porukkaa, jolloin voidaan vaatia mitä halutaan ja palkkojakin vedättää, mutta mitä kansantaloudellista hyötyä tästä on?
* Mistä tämä kehitys lähti käyntiin?
* Ketkä ovat tämän kehityksen arkkitehdit?
* Mikä on EU:n ja globalisaation suhde tähän ilmiöön?
Toivon asiallisia vastauksia, koska tarkoitus on yrittää ymmärtää.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ensin: mikä kansantaloudellinen hyöty??Kyllä nyt kuitenkin taitaa olla jo rehellisyyden nimissä unohtaa kyseinen termi ja keskittyä tarkastelemaan yritysetn neljännesvuositulokseen tähtääviä tavoitteen asettamisia. Siinä ei paljoa "kansantalouden" tila paina.
Noh, se että on paljon koulutettua työvoimaa, ja kun työvoima on hyödyke yrityksille, ihan niin kuin muut raaka-aineet. Niin, jos työvoimaa on paljon tarjolla eli sen tarjonta ei ole niukkaa, niin senhän hinta laskee. Juuri näin on käynyt.
Myös muut asiaan kuuluvat sopimusehdot tulevat mielekkäämmiksi yrityksille.
Arkkitehdeiksi voi sanoa niitä jotka tästä eniten hyötyvät, eli ei varmaan työssäkäyviä. Nykyisenlaisesta kehityksestä hyötyy valtaeliitti, ministerit, yritysjohto, yms.
Parempi nyt vaan yrittää ymmärtää ettei ole mitenkään tärkeää se mikä on kansantaloudellinen hyöty vaan olennaista nykyisenlaiselle taloudelle kuvaava tremi on : RYÖSTÖTALOUS
Silti työttömyyden viluja maksavat valtio (Kelan peruspäiväraha- ja työmarkkinatuet sekä sosiaalikulut) että työttmyyskassat. Jääkö valtio tosiaan voiton puolelle työttömyyskehtiystä tukemalla?
"Jääkö valtio tosiaan voiton puolelle työttömyyskehtiystä tukemalla?"
Miksei jäisi? Valtion budjetti taisi olla viime vuonna about 40 miljardia euroa eli numeroiksi muutettuna 40 000 000 000 euroa. Jos peruspäivärahaa maksetaan per nuppi 371 euroa ja maksettavia olisi vaikkapa 500 000 työtöntä, niin kuluiksi kertyy 185 500 000 euroa, mikä tekee budjetista alle 0.5%. Tottakai maksetaan vuokratukia ja sossusta jotain muuta, mutta siitä huolimatta tuosta saa sen verran osviittaa, että sosiaalituet eivät ole muuta kuin kärpäsenpaska valtameressä.
Paljon suurempi haitta kansantaloudelle tuleekin siitä, että näiden ihmisten työ, mutta ERITYISESTI kulutus on poissa kansantaloudesta. Heidän elättämisensä ei ole se suurin kustannus, mitä porukka täällä ja porvarillisissa lehdistöissä laskee, vaan se, että Suomi elää jatkuvalla säästöliekillä ja toimii vajaateholla.
On myös turha laskea sitä, mitä valtio tienaa. Tällä hetkellä suurin osa rahavirroista kulkee pääomatuloina, joiden verotus on Suomessa todella halpaa verrattuna muihin L-Euroopan maihin. nämä rahat eivät koskaan päädy "kiertoon". Koska valtion pitää saada tuloja, yhä harveneva palkansaajien joukko maksaa sitten yhä korkeampina palkkaveroina valtion palvelut - enkä puhu nyt mistään työttömien peruspäivärahoista vaan päiväkodeista, palvelutaloista, vanhainkodeista, yliopistoista... Yhteiskunnan perusinfrastruktuurin ja toiminnan ylläpitämisen maksavat siis palkansaajat ja hyödyn keräävät välillisesti yritykset (Nokian insinöörit tulevat mistä?), jotka saavat sen puoli-ilmaiseksi...
Sitten pitää tietysti ottaa huomioon suurtyöttömyyden merkitys työmarkkinoilla: ei palkankorotuksia ja työvoiman ylitarjonta laskee entisestään sen hintaa. Valtion virkamiehissä ja hallituksessa on paljon porukkaa, joka ajaa nimenomaan yritysten etuja ja tuovat hyvinkin agressiivisesti omistajien äänen kuuluville. He eivät aja siis yhteistä hyvää, vaikka perustelevat säästöillä ja julkisen puolen leikkauksilla ym. "finanssipaskalla" talouden kohentamista. Suurimmalle osalle tuo kohentaminen merkitsee pahenemista.
Taisi tulla pieni laskuvirhe?
"Valtion budjetti taisi olla viime vuonna about 40 miljardia euroa eli numeroiksi muutettuna 40 000 000 000 euroa. Jos peruspäivärahaa maksetaan per nuppi 371 euroa ja maksettavia olisi vaikkapa 500 000 työtöntä, niin kuluiksi kertyy 185 500 000 euroa, mikä tekee budjetista alle 0.5%."
Siis peruspäiväraha/työmarkkinatuki on lähtötasollaan tuo 371 euroa/kk. Niinpä yhtälö on tämä: 371 euroa x 12 kk x 500 000 työtöntä = 2 226 000 000 euroa vuodessa.
Tosiasiassa työttömiä työnhakijoita on noin 270 000, joista ehkä arviolta 75 % on peruspäivärahan tai työmarkkinatuen piirissä, jolloin kuluja tulee vuodessa: 371 euroa x 12 kk x 202 500 henkeä = 901 530 000 euroa vuodessa. Siis reilut 900 miljoonaa euroa vuodessa.
Kait työttömyyden ylläpito kannattaa silti?
Vastauksia kysymyksiin löytyy Juha Siltalan tutkimuksesta "Työelämän huonontumisen lyhyt historia". Kirja on laaja selvitys Suomen lähihistoriasta parin vuosikymmenen ajalta. Se kuvaa nykyisen työelämän tilanteen (sisältäen työttömyyden) ja sen, miten tähän on tultu.
Siltalan kirjan pitäisi olla pakollista luettavaa jokaiselle, jota suomalainen työelämä millään lailla koskettaa, siis varsinkin työttömille. Ei tarvitse kulkea silmät ummessa ja harhaluulojen varassa, kun tietää missä on ja miten siihen on tullut.
"* Yritykset tietenkin hyötyisivät siitä, että on pilvin pimein koulutettua ja osaavaa porukkaa, jolloin voidaan vaatia mitä halutaan ja palkkojakin vedättää, mutta mitä kansantaloudellista hyötyä tästä on"
Inflaatio pysyy alhaisena kun palkat pidetään alhaisina. Joukkotyöttömyys hillitsee palkkavatimuksia, mikä taas hillitsee inflaatiota.
"* Mistä tämä kehitys lähti käyntiin?"
Lue seuraava linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000006834892#22000000006834892
"* Ketkä ovat tämän kehityksen arkkitehdit?"
Lue edellinen linkki.
"* Mikä on EU:n ja globalisaation suhde tähän ilmiöön?"
EU, Maailmanpankki, Kansainvälinen valuttarahasto, Asina Devoelopmenbank ja muut kansainväliset globaalit monetaristisen kansantalouden kannalla olevat järestöt pakottavat jäsenmaansa läpiviemään uusliberalistisa, monetaristisa reformeja.
"'* Mikä on EU:n ja globalisaation suhde tähän ilmiöön?'
EU, Maailmanpankki, Kansainvälinen valuttarahasto, Asina Devoelopmenbank ja muut kansainväliset globaalit monetaristisen kansantalouden kannalla olevat järestöt pakottavat jäsenmaansa läpiviemään uusliberalistisa, monetaristisa reformeja."
Selvennykseksi haluaisin lisätä tuohon vielä, että kysiset järjestöt (EU, Maailmanpankki, IMF) vaativat uusliberalistisia reformeja, joihin mm. NAIRU-teorian soveltaminen kansantaloudessa kuuluu .
"Inflaatio pysyy alhaisena kun palkat pidetään alhaisina. Joukkotyöttömyys hillitsee palkkavatimuksia, mikä taas hillitsee inflaatiota. "
Miten tämä ajatus soveltuu siihen, että työn osuus suomalaisen tuotteen hinnassa on keskimäärin 5 % ja verojen osuus keskimäärin 65 %?
Jos työttömyyden avulla pidetään inflaatio alhalla ja palkat pieninä, saadaan vain muutaman prosentin säästö. Samaan aikaan veroihin menee 65 %, josta summasta puolet ovat työttömyyden aiheuttamia kustannuksia.
Eikö silloin olisi kannattavampaa antaa työttömyyden poistua, jolloin syntyisi veroihin 32 prosentin säästö ja työhön kolmen prosentin kasvu? Jos näin olisi, tuotteen hinnasta saadaan vielä 29 % etua, joka voidaan antaa ostajille (tuotteita menee enemmän kaupaksi) tai omistajille (omistajat rikastuvat huomattavasti enemmän).
Jos joku kuvittelee, että kustannuksia voidaan pienentää maassa, jossa on periaatteessa täydellinen sosiaaliturva (kunhan ei ala tekemään töitä) pitämällä työttömyyden avulla työntekijöiden palkat pieninä, erehtyy ja raskaasti. Palkkojen pienuudella ja työttömyydellä kustannuksia saadaan pienennettyä vain maassa, jossa ei ole sosiaaliturvaa tai se on heikko (kuten esim. USA).
"EU, Maailmanpankki, Kansainvälinen valuttarahasto, Asina Devoelopmenbank ja muut kansainväliset globaalit monetaristisen kansantalouden kannalla olevat järestöt pakottavat jäsenmaansa läpiviemään uusliberalistisa, monetaristisa reformeja. "
Näillä ei ole mitään mahdollisuuksia pakottaa suureen työttömyyteen. Työttömyyttä meillä ylläpitää aivan kansallisesti meidän oma hallituksemme ja siellä lähinnä SDP, jonka puolueohjelmassa on vaatimus työnantajien (muiden kuin valtion ja erittäin suurten) hävittämisestä. Työttömyys on siis aivan itse aikaan saatua, vaikkakin globalisaatio hyötyy nykyisestä tilanteesta, jossa hallitus (SDP) ylläpitää työttömyyttä.
Jos joku sanoo ettei hallitus ylläpidä työttömyyttä, miten on selitettävissä että parhaat edut saa kun ei tee mitään eli on passiivinen työtön? Jos yrittää työllistää itsensä tai synnyttää uusia työpaikkoja, siitä seuraa rangaistus.
Esimerkkinä otetaan työtön, jolle tarjotaan yrittäjäkurssia. Työtön ajattelee että eihän oppi ole pahaksi, voihan sitä opetella yrittäjän taidotkin. Kun kurssi on käyty, seuraa rangaistus, pariksi vuodeksi työttömyystuki katoaa. Rangaistusta ei kerrota etukäteen (sanotaan kyllä ettei tule karenssia), mutta kun kurssi on käyty, rangaistus on todellisuutta.
Samoin, jos kysyy etukäteen voiko tehdä sitä tai tätä vai meneekö työttömyysturva, vastaus on että kokeile, kyllä asia ratkaistaan sen jälkeen kun olet tehnyt jotakin (vaikka myynyt autosi). Siis rangaistaan. Hellituksen mukaan paras työtön on passiivinen työtön. Työministeriö suosittelee työttömälle kaljabaarissa käymistä. Nämä kertovat korutonta kieltään siitä, että hallitus ylläpitää työttömyyttä. Ja jos mietitti mikä on SDP:n päämäärä, syykin selviää.
En siis moiti SDP:tä, vaan sen ohjelmakohtaa, joka vaatii suurta työttömyyttä. Kannatan hyvää sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa kaikille. SDP ei halua tätä kaikille, vaan se haluaa turvan vain hyvin pärjääville.
Kotimaasta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000627&posting=22000000009880307
Maailmalta, sama kuvio:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000427&posting=22000000010239723
Vielä lisäys:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=666&posting=22000000010198971
Globalisoinnista keskustelua
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000073&posting=22000000009383384
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000073&posting=22000000007797292
on saada suomeenkin halpatyövoimaa omista kansalaisista. eli työttömyys kyllä kyykyttää ottamaan työtä vastaa vähän pienemmälläkin palkalla. näin saadaan palkkakustannukset alas ja tekijöitä niihin töihin joita kukaan ei haluaisi tehdä
Kuka meidän tekemästämme tuottavasta työstä saa suurimman osuuden? Katseet kannattaa kääntää ulkomaille päin, sijoittajiin, jotka suurimman osan rahoista vievät kun työt tehdään halvalla.
Otetaan nyt vaikka YLE toiminta. Kuka saa suuren osan YLEn lupamaksuista? Yllätys yllätys, he eivät olekaan suomalaisia, vaan ranskalaisia. Kun siis Yle heittää väkeä pihalle, suomalaiset maksavat työttömyyden aiheuttamat kustannukset ja ranskalaiset saavat vähän enemmän rahaa.
Onko kukaan miettinyt miksi suomalaiset eivät enää saa rahaa? Johtuisikohan se siitä, että meillä tehtiin vuonna 1985 lakimuutos eli työttömyysturvalakia muutettiin niin, ettei kenenkään suomalaisen kannata synnyttää uusia työpaikkoja, eikä myöskään pitää niitä tai hankkia?
Minä tiedän, tähänkin kommenttiini tulee taas muutamia vihaisia vastauksia, joissa kerrotaan ettei meillä ole mitään rangaistuksia. Kun kysyn miten voi synnyttää työpaikan, nämä henkilöt eivät osaa vastata. Mutta vihaisia pitää olla kun arvostelen meidän ihanaa hallitukstamme, joka on niin suomalaisten puolella eikä kuuna päivänä estäisi suomalaisten tekemästä työtä.
Suomalaisen tuotteen kustannuksista työn osuus on vain 5 %. Verojen osuus on 65 %. Veroista puolet menee työttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin. Eli suomessa valmistetussa tuotteessa on 32 prosenttia työttömyyden (jolla saadaan tiputettua pari prosenttia sitä työkustannusta) aiheuttamia kustannuksia. Hölmölässäkö elämme? Kannattaisiko muuttaa vaikka Suomeen ja poistaa rangaistukset työpaikkojen synnyttämiseltä niin saataisiin tuo turha 32 prosentin kustannus pois?
"...ja tekijöitä niihin töihin joita kukaan ei haluaisi tehdä."
Korjaisin tuon muotoon: "...ja tekijöitä niihin töihin joista kukaan ei tahtoisi maksaa."
Siivoojan työ on raskasta ja palkka olematon. Jos siitä maksettaisiin, sanotaanko vaikka, 1600 e/kk sen 1000e/kk sijasta, porukka varmaan kirmaisi sinne töihin riemumielin. Naisvaltaiset työt ovat yleensä alipalkattuja verrattuna teollisuuteen, miksiköhän?
http://www.tieh.fi/eofw1.htm#14
>>Suomella meni 1980-luvulla vielä hienosti. Teollisuustuotanto kasvoi ripeämmin kuin Euroopan teollisuusmaiden keskiarvo (kuva 2)/3/. Teollisuuteen investoitiin vuositasolla 10-20 miljardia markkaa. Siitä huolimatta tai sen ansiosta teollisuudesta katosi 1980-luvulla yli 100 000 työpaikkaa. Suomessa teollisuudesta leipänsä ansaitsevien joukko on vähentynyt vajaasta 650 000:sta jo alle 400 000:een. Johonkin tämä väki on ollut pakko sijoittaa. Ensin se meni siirtolaiseksi Ruotsiin. Sen jälkeen se piilotettiin pyörittämään yhä paisuvaa kunnan ja valtion palvelutarjontaa. Nyt laman kohdatessa tämä yhteiskunnan palkkalistoilla oleva, suurimmillaan lähes 700 000 hengen palveluarmeija on matkansa päässä. Hehän ovat taanneet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kansalaisten terveydenhuollossa sekä koulutus- ja kulttuuripalveluissa. Kukaan vain ei tiedä nyt, mihin heidät jatkossa piilotetaan. >>
>>Suomeen massatyöttömyys tuli vasta 1990-luvun alussa, koska vielä 1980-luvulla pystyimme syömään muiden maiden markkinaosuuksia.
Euroopassa ja erityisesti EU- maissa lähes 10 prosentin työttömyystaso on ollut arkipäivää jo koko 1980-luvun ajan. Nyt se on noussut pysyvästi yli 10 prosentin tasolle. Työttömyysluvut ovat todellisuudessa paljon virallisia lukuja pahemmat. Jokainen maa pyrkii parhaansa mukaan siistimään työttömyystilastoja siirtämällä työttömät jollekin toiselle yhteiskunnan elätettävien momentille.
Esimerkiksi Suomessa työttömiä on piilotettu yli 200 000 henkeä yhteiskunnan elätettäviksi muille nimikkeille, kuten: varhaiseläkeläiset, varhennetut varhaiseläkeläiset, työttömyyseläkeläiset, sukupolvenvaihdoseläkeläiset, rintamamies-eläkeläiset, velvoitetyöllistetyt, työttömyystöillä työllistetyt, työttömyyskursseilla olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, osa-aikatyölliset, jne.>>
http://www.tieh.fi/tn/tn596.htm#oja