Eikö olisi mahdollista pitää ydinvoiman hukkalämmön avulla tuulivoimaloiden roottoreita sulana? Tämä tosin vaatisi tuulivoimaloiden sijoittamista melko keskitetysti ydinvoimaloiden lähelle tai ydinvoimaloiden yksikkökoon pienentämistä.
Ehdotus ydinvoiman hukkalämmön hyödyntämiseksi
0987
231426
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Jos joku haluaa siirrellä 20-30 asteista vettä, niin siitä vaan. Kyllähän tuossakin energiaa piisaa.
Mikä on sen veden lämpötila, joka menee turbiinista lauhduttimeen?
Mereen dumbattu vesi ei ole mainitsemaasi lämpösempää, koska laissa on säädetty kuinka monta astetta jäähdytysveden lämpötilaa saa nostaa.
Isossa maailmassa turbiinista tulevaa vettä on käytetty moniin tarkoituksiin. Mm. kaukolämpönä, suolan poistamiseen vedestä ja Kanadan Bruce-voimalassa usean GWt:n teholla prosessihöyrynä.
Joko voimalan pitäisi olla asutuksen liepeillä, mikä ei onnistu ilman lain muuttamista, tai sitten voimalan läheisyyteen pitäisi rakentaa teollisuutta, jolle sijainti olisi muutenkin sopiva ja joka katsoisi, että edut ydinvoimalasta saatavasta höyrystä (hinta) ovat haittoja suuremmat (seisokit).
Eihän tuo ole tullut aikaisemmin kenenkään mieleenkään.
No niin. Maailmalla suotta säikytään Radioactive-leimaa. Siinä on pääsyy. Muitakin toki on.
Onhan tuo juttu tullut muutaman kerran vastaankin, ja varsin yllättävissä paikoissa.
Korkealta johdosta on käynyt käsky, ettei tule kysymykseenkään..
Kysymys ei olekaan siitä, etteikö ydinvoimalassa voitaisi tuottaa kaukolämpöä. Se tarkoittaisi meidän laitoksissa sitä, että kone tarvitsisi varustaa väliotoilla ja kaukolämmönvaihtimilla, sekä lauduttimen uudelleen suunnittelua ja mitoitusta. Kaukoläpömenoveden (laitokseltalähtevä) pyörii kuitenkin n.86-100 asteessa celsiusta. Meidän ydinvoimalamme Suomessa ovat kuitenkin suunniteltu pelkästään sähköntuottamiseen ja sen vuoksi höyryn paisuminen on viety loppuun. Mahdollisuuksia on paljonkin ja erilaisia variaatioita löytyy. Käyttötarkoitus siis ratkaisee. Lauhdetta prosessihöyrynä? Mielenkiintoista.
Tässä on IAEA:n workshopissa esitelty katsaus ydinvoiman käytöstä muuhun kuin sähkön tai plutoniumin tuotantoon:
http://users.ictp.trieste.it/~pub_off/lectures/lns020/Majumdar/Majumdar_2.pdf
Höyry pitäisi ottaa turpiinista väliottona, ja se maksaa kokonaisuudessaan tolkuttomasti. Sille ei IAEA voi mitään.
Rassaa pahasti yhtiön johdon optioita.
Erään länsirannikon lauhdevoimalan poistoHÖYRYN lämpötila on kesäaikaan n. 27-32°C välillä. Talvella lämpötila tippuu 19-21°C välille.
Poistohöyryn lämpötilan muutos johtuu meriveden lämpötilan muutoksista, eli mitä kylmenpää merivettä sitä enemmän saadaan sähköä.
"Höyry pitäisi ottaa turpiinista väliottona, ja se maksaa kokonaisuudessaan tolkuttomasti."
Ilmeisesti ei yleisesti ottaen kannata, sillä kuten IAEA:n katsauksesta selviää, homma ei ole kovin suurta kiinnostusta herättänyt. Noistakin huomattava osa ent. sosialistisista maista, joissa hommat tehtiin omalla tavalla.
Prosessihöyrysopimus ydinvoimayhtiön kanssa olisi hyvin pitkäjänteinen juttu. Pitäisi jaksaa ottaa selvää miten tuo Kanadan juttu on järjestetty Bruce-voimalaitoksessa. Tehot 860 ja 848 MWe ovat tyypillisiä CANDU-lukemia ja yhteensä höyryä on tuotettu teholla yli 5 GWt. Toisaalta itse laitos antaa pienemmät tehot:
http://www.brucepower.com/bpcms_web/home.aspx
Yksityinen tuo on, joten asiansa ovat osanneet järjestää.
Missä niitten nettisivuilla puhutaan prosessihöyryn tuotannosta?? ite koitin selata mutta viittausta prosessihöyryyn en löytänyt.
Ja 5 GWh ei ole energia määränä "paskan vertaa". Helsingin kaupunki kuluttaa päivässä kaukolämpönä varmasti huomattavasti enemmän.
Brucen sivut ovat tosiaan tiedonhaun puolesta surkeat.
IAEA:n dokumentissa asia mainittiin ja tässä UIC:n uutiskirjeessä on myös siitä:
http://www.uic.com.au/news597.htm
"The Bruce heavy water production plant (which draws process steam from Bruce A) will be permanently shut down."
Tässä on taas näyttöä siitä, että Bruce on vielä 99 tuottanut prosessihöyryä:
http://www.electricity-today.com/et/mar99/eco.html
Tässä kanukkipaperissa on ydinvoimalasta ja prosessistahöyrystä:
http://www.nuclearfaq.ca/CERI_Oil_Sands_study_2003.pdf
"Ja 5 GWh ei ole energia määränä "paskan vertaa"
5 GWt on viisi miljardia wattia, tehon eikä energian yksikkö. Taisit lukea väärin. Tuollainen lämpöteho on jo vähän enemmän kuin paskan verran. Voit huviksesi vaikka laskea miten paljon pitää öljyä kattilaan syöttää tuollaisen tehon ylläpitämiseksi.
Kyllä sillä silti tuulimyllyt pysyisivät sulana.
Niiden tuulimyllyjen ei tarvitsisi olla generaattoriin kytkettyjä eikä välttämättä edes myllyjä. Ydinvoimalan ilmajäähdytykseksi riittäisi ehkä pelkät putkistot, joihin tuuli puhaltaa.
Eipä se höyry pysy höyrynä kun sen paine nostetaan normaaliin ilmanpaineeseen. Lauhduttimeen imetään pumpuilla tyhjiö jotta paisunta turbiinissa voidaan vielä mahdollisimman pitkälle.
Jaa nyt ymmärsin miksi korostit tuota höyryä. Eipä sitten mitään.
"Lauhduttimeen imetään pumpuilla tyhjiö jotta paisunta turbiinissa voidaan vielä mahdollisimman pitkälle."
Ejektorien pääasiallinen tehtävä on kylläkin kaasujen poisto lauhduttimesta,(happi,hiilidioksi, ) eikä alipaineen lisäys. Tosin kyllä alipainekkin kasvaa, koska lauhduttimen lämmönsiirto kyky paranee.
Helsingin Hanasaaren hiilivoimalan B-blokin teho oli vuosituhannen vaihteessa seuraava:
-sähköä 227 MW
-lämpöä 420 MW
Linkki tässä:
http://www.fe.doe.gov/international/Western Europe/finover.html#Trade
Huonon kielitaitoni takia on parempi että tutkit linkin itse mutta tuo mitä tehoista sanoin vastaa suurinpiirtein muistikivaa joka minulla aikoinaan opiskeluajoilta muodostui.
Hanasaari B on vain yksi voimala Helsingissä mutta nopasti asiaa silmäiltyäni Helsinki ei kuluta edes kokonaisuudessa tuota 5GWh:a, puhumattakaan että se kuluttaisi jo kaukolämpönä "huomattavasti enemmän".
Eli 5GWH on hieman enemmän kun "paskan vertaa".
Mutta tutki itse ja kerro kaikille olenko väärässä ja miten paljon.
Vahvasti vaan musta tuntuu että olet tässä nyt puhunut läpiä päähäsi ja paljon. Kun noita juttuja kirjoitat niin ei aina kannattaisi luottaa siihen että jyrkillä painokkailla lauseilla saat vastapuolen uskomaan mitä tahansa.
Huulin että GWt olisi GWh, mutta se olikin GWth miten se yleensä ilmoitetaan. Eli tehot ja energiat menivät sekaisin..
PS: Hanasaari tuottaan kaukolämpöä 420 MWth teholla (0.42GWth), joka tekee vuorokaudessa tuotetuksi energiaksi 24h*0.42GWth= 10.08GWh
Vesikaukolämmön myynti 2004 6621GWh.
Yritä tässä sitten valaista asiaa tällaisten maallikkojen kanssa jotka vaan vänkäävät vaikka eivät asiasta mitään ymmärrä.
Se pieni e tarkoittaa sähköä (elektricitet) ja th lämpöä (thermo). Siis kaukölämpöä.
Hae nyt jostain joku fysiikan kirja niin et sitten sotkeentuisi noihin omiin suureisiin ja yksikköihisi niin pahasti.
Edelleen 5GWh on vähän kaukolämpöENRGIAN. Mutta tietenkin 5GWth on kaukolämpötehona paljon.
Mutta se teho oli ilmoitettu hämäävästi 5GWt josta voisi huulla , että tarkoitetaan gigawattituntia............
Kaukolämpötehosta siinä on kirjoitetaan. Tällä palstalla menevät lyhenteissä tehot ja energiat varsin usein sekaisin, joten niihin ei kannata tuijottaa.
Eli, suurella teholla tekevät kaukolämpöä.
Viime viikolla kerrottiin medioissa että on kehitetty ravintoliuos jolla kasvit pärjäävät ilman valoa.
Suuret kevytrakenteiset hallit joissa viljellään ko. liuoksen ja ylijäämälämmön avulla esim. banskuja. Ympäri vuoden.
Vettä, jonka lämpötilaero ulkoilmaan verrattuna on pieni, ei kannata kuljetella pitkiä matkoja kaukolämpöputkissa.
Mutta jos ydinvoimalan hukkalämmön käyttäisi ilman lämmittämiseen, sillä saisi nosteen aikaan.
Australiassa on suunnittelilla 1km korkea putki, jonka ympärillä on lasikattoinen kasvihuone. Kun aurinko lämmittää päivällä lasikaton läpi autiomaan pintaa, ilma laskikaton alla kevenee ja se aiheuttaa jatkuvan vedon kilometrin korkuiseen hormiin. Veto käy yötä päivää, koska yön aikana autiomaa ei ehdi jäähtyä. Aurinkovoimalaksi se on outo, sillä se toimii öisinkin.
http://www.aie.org.au/pubs/enviromission.htm
Jos sama järjestelmä tehtäisiin niin, että sen lämpö olisi peräisin ydinvoimalasta, ei tarvittasi kasvihuonetta. Kaukolämpöputken tarvitsee olla vain niin pitkä kuin ydinvoimalasta on hormin juurelle, kuitenkin hormi pitää tehdä sen verran kauas ydinvoimalasta, että se ei yllä kaatumaan ydinvoimalan päälle. Esim 1km korkealle putkelle riittää 1,5 km etäisyys. Lämpö ei joudu mereen lämpötasapainoa sotkemaan, vaan se haidutetaan ilmaan.
Laskeskelin kerran, että hormin hyötysuhde ei voi olla kuin muutaman prosentin, mutta hukkaan ydinvoimalan jätelämpö menee joka tapauksessa. Suomen kaltaisessa kylmässä ilmastossa sen teho kasvaa, koska pakkasilma on tiheämpää.
Ihan varmasti kaikki lämpö otettaisiin talteen jos joku maksaisi sen. Vaan kun moisten energiansiirtorakennelmien investointi- ja ylläpitokustannukset olisivat niin isot että kukaan ei halua maksaa siitä energiamäärästä niin paljon että kulut peittyisivät.
Veikkaan että halvemmaksi tulisi laittaa torneihin vaikkapa sähkölämmitys. Vaan sekin lienee kannattamatonta.
Sitten kun energian raaka-aineen hinta nousee tarpeeksi niin eiköhän ala kehitystä tapahtumaan tälläkin alalla. Jossain vaiheessa.
Jo nyt on omakotikäytössä pellettien käyttö lisääntynyt paljon öljyn polton sijaan öljyn hinnan kallistuessa ja suunnitellaanpa jopa "energiaviljan" kasvattamista, siis viljaa polttoaineeksi. Tulee halvemmaksi kuin öljy, mutta asiassa on esteena mm. joitakin eettisiä ongelmia.