Kuinka monella on päädytty tai oltu päätymässä eroon toisen harrastuksen takia? Meillä vaimo ensin lähti mukaan kuntoiluharrastukseeni, sitten ei enää sallinut minun harrastaa jos ei itse päässyt/halunnut lähteä mukaan, eli ikään kuin pakotti tekemään harrastuksestani yhteisen. Eikä kyse ole kovin aikaa vievästä harrastuksesta, noin 3 tuntia viikossa. Nyt sitä sitten ollaan eron partaalla koska en suostu rajoittamaan harrastustani vaimoni niin vaatiessa.
Avioero harrastuksen takia
Hobby
153036
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
No, kysyhän sitä siltä vaimolta, että miksi ei halua jatkaa kuntoiluharrastusta. Jos syynä on vaikka ruumillinen vamma esim. selkäsairaus tai jotain muuta. Tai syynä voi olla y´ksinkertaisesti oma huono fiilis ja huono itsetunto. Älä pakota häntä siihen ja mene itse vaan. Ei toinen voi toisen menemisiä niin paljoa hallita, vaikka naimisissa onkin. Juttele hänen kanssaan kyllä se siitä alkaa tajuta ja myöntyä.
Kyllä suhteessa täytyy löytyä aikaa ihan itselleen ..niin on ilosempi mieli. Onko vaimosi sit mustasukkanen vai omistautuu lapsillenne ja haluis sitä myös sinulta?
Puhuttu on mutta selvää syytä tuohon käyttäytymiseen en tiedä, jos vain päätän mennä tulee aivan suunnattomia raivareita. Kun sekään ei käy että harrastaisin aamulla ennen töihin menoa, noin klo 6-7 jolloin se ei ole perheen ajasta pois.
Oletko aivan varma, että ongelman ydin on tuo harrastus? Luulempa vain, että taustalla ovat aivan muut syyt ja hän vain "oireilee" noin.
Mietihän, mistä hän ei pidä tai mistä on sinulle aiemmin sanonut...
tutulta.
Näin nimittäin kävi meilläkin, paitsi että ex-vaimoni oli se, joka alkoi keksiä kaikennäköistä. Samaan aikaan vietin aikaa 3:n lapsen kanssa uskollisesti kotona hänen 'harrastuksiensa' takia. Valitetavasti työni luonteen vuoksi en voinut jakaa aikaani hänen kanssaan juuri silloin. Globaalit kontaktit ja työajat jne...
Nyt onneksi tilanne on toisin. Onneksi työtehtäväni on vaihtunut ja voin nyt antaa aikaa pelkästään lapsilleni, kuitenkaan unohtamatta itseäni.
Tällaista elämä on.
Meillä mies käy kalassa ystävän kanssa joka ilta melkein,tänään jätti väliin kun piti vaimon kanssa olla ja rakastella hänen kanssaan.Minusta on hyvä että miehellä on harrastuksia muuten ne ei jaksa mitään, parempi on kun ei ole kotona sohvalla löhöämässä ja passauttamassa itseään,ja saavatpahan vähän raitista ilmaa kun ovat poissa.
Antaisin mieheni mennä vaikka viikoksi pois niin voisi itse keksiä jotain muuta mitä ei ole muuten mahdollisuus tehdä.
Noi sanoo jo pitkässä liitossa elänyt nainen, vai mitä? Oma äitini olisi onnellinen, jos mies olisi edes kokonaisen päivän pois jaloista pyörimässä. Isäni kalastaa, mut on niin hiton kärsimätön, että kun ei oikein nappaa, niin heti kotiin odottamaan valmista pöperöä pöytään. Äitini tykkäisi, jos olis poissa monta tuntia, jotta saisi tehdä omia harrastuksiaan (maalata) rauhassa. Ei kuulemma onnistu, kun toinen on koko ajan kellokallen kanssa odottamassa ruokaa pöytään...jne.
En kyllä ymmärrä totakaan, että nainen ei anna toisen harrastaa mitä haluaa. Ero tollasesta tulee viimeisellä ja ehkä sitä se nainen janoaakin käyttäytymisellään...
mutta mietitty on ja aivan puolison mustasukkaisuuden vuoksi. En kuitenkaan rupea elämään vain hänelle, vaan hän saa päättää ottaako eron kun harrastan vaikka hän onkin mustasukkainen, sillä minulle eikä kenellekkään muullekkaan ihmiselle toinen voi laittaa narua kaulaan. Toki mielestäni naimisissa olevallakin voi olla ja pitää olla mieltä virkistäviä harrastuksia. Joten suosittelen harrastuksen jatkamista, kyllä se puoliso siitä aikaamyöten rauhoittuu, niin meilläkin, uskoisin niin, ja jos ei niin hänellä on mielestäni oikeus hakeutua ammattiauttajalle tai hakea ne eropaperit:(
Eikös siinä vaiheessa olla hieman väärällä tiellä, jos yritetään muuttaa toista sellaiseksi kuin itse halutaan?? Siis jokainen meistä on omanlaisensa ja yhteiset harrastukset sinänsä olisivat hieno asia.. Mutta jos todellakaan ei halua samaa lajia harrastaa.. niin... ihmetyttää vain.
Sekin kannattaa muistaa, että eroon yleensä on monia syitä, ei pelkästään toisen harrastus. Ennen kaikkea kannattaisi miettiä missä on vika, jos harrastus näyttää olevan eron syy... Kannattaisiko käydä hakemassa apua jostain ulkopuoliselta, perheasiainkeskuksesta tai perheneuvolasta tmv. Suhteessahan voi olla muita solmukohtia, jotka tökkivät.
Minun kohdallani ei apua haettu, exäni ei siihen suostunut. Erosimme hiljattain.
Mukavaa syksyä sinulle Hobby, kuten muillekin keskustelujen lukijoille.
t. Räntis
tuossa on takana. Mustasukkaisuus? Menettämisen pelko? Vallankäyttö? Kolme tuntia viikossa on aivan naurettavan pieni aika harrastukselta.
Onko vaimolla myös mahdollisuus omiin
harrastuksiinsa 3 tunniksi viikossa?
Olen vaimoani kehoittanut aloittamaan oman harrastuksen ja omaa aikaa, mutta ei. Hän on marttyyri ja haluaa painottaa joka tilanteessa kuinka hän uhraa itsensä perheen vuoksi, kaikki aika perheelle, ja niin pitäisi minunkin toimia. Kyllä itse kaipaan omaa aikaakin ja kunnon fyysistä rääkkiä huumeeksi. Muita nautintoaineita en käytä, ja alla olevaan harrastuksiini ei kuulu syrjähyppy ;)
muuta lenkkiesi aikana? Tiedän aviomiehen, jonka lenkkeilee ja hiihtää salarakkaansa kanssa. Tai lenkkeilee pikaisesti naisen luo ja hikisenä kotiin "lenkin" jälkeen...
Niin vaan siinä kävi.Vietin kaiken aikani lapsiamme ja kotiamme hoitaen, ja kun tuli se aika, että minäkin tahdoin olla muualla kuin neljän seinän sisällä kotona,niin eipä ukolle passannu.Valitsin mieluummin oman elämän. Kyllä harrastukset antaa puhtia kodin pyörittämiseen, vaikkei se olisi kuin vaivaiset 3 tuntia viikossa.Mutta totta puhuen, mustasukkaisuus oli kyllä meillä takana.Sekin selvisi sinä päivänä, kun ukko muutti pois. Jatka vaan harrasteluja. Kyllä muijas sen kestää, jos todella rakastaa.Täytyyhän ihmisellä olla mahdollisuus antaa aikaa itsellekkin.Tsemppiä!
...on päädytty eroon harrastukseni seurauksena. Harrastukseen meni aikaa 1,5 h viitenä päivänä viikossa. Se ajankäyttö ei ollut ongelma. Vaimo harrasti samaa. Ongelma oli vaimon mustasukkaisuus samaa lajia harrastavista naisista! Vaimo ei kestänyt sitä, että minä tutustuin sosiaalisena ihmisenä myös naisiin (varattuja melkein kaikki). Siis juteltiin, kun tavattiin yms., käytiin 2 kertaa kaljalla erään kanssa (varattu, mies mukana), kerran kylässä (varattu, mies paikalla), ei mitään enempää. Olin täysin avoin ja rehellinen vaimolle. Mitään vilunkia ei tapahtunut kummaltakaan puolelta.
Vaan vaimopa ei kestänyt. En saanut pian enää puhua harrastuksestani tai tutuista ihmisistä siellä. Hän itse kyllä puhui töistään ja miespuolisistakin työtoveresitaan jatkuvasti. Lopulta vaimo meni ja haukkui harrastuskaverini pataluhaksi ja syytti minun jahtaamisesta. Mitään sellaista ei ollut tapahtunut, eikä olisi koskaan tapahtunutkaan.
Siihen meni kaverisuhteet ja vähän myöhemmin vaimo lähti vieraisiin ja aloitti itse suhteen. Ero tuli 2 kuukautta myöhemmin. Minun syntini oli se, että erehdyin harrastamaan ja tutustumaan harrastukseni yhteydessä myös naisiin. Ilmeisesti olisi pitänyt pysyä yksin kotona tai mököttää harrastuksen parissa puhumatta kenellekään mitään. Sitähän se nykyään siellä harrastuksessa on. Kaveruus ei koskaan toipunut tuosta tapauksesta, vaikka ex-vaimoni on tiessään. Kiva.