Kun taivas putoaa

Meillä lähes sama juttu, mutta osasit hienosti kuvata tunteet. Tämä tapahtui yli puoli vuotta sitten. Nyt olen jo pinnalla taas, ja elämä jatkuu. Myös yhteiset unelmat ovat palanneet, sekä rakkaus puolin ja toisin, tosin se ei kadonnut välilläkään. Voi tästä selvitä, mutta ei helposti. Kaikki ei siis ole menetetty, vaan se voi olla jopa uuden alku tilanteesta ja tapauksesta riippuen. Meillä selvitettiin syyt ja puhuttiin, puhuttiin ja puhuttiin, ja puhutaan edelleen.

Se ettei riidellä, ei välttämättä todista vielä mitään. se voi olla myös paha merkki. Ei kaikesta voi olla samaa mieltä, mutta toinen voi olla kyvytön ilmaisemaan omia mielipiteitä. Asiat jää sisälle painamaan, lopputulos voi sitten olla pettämistä, millä ilmaistaa muutoksen tarvetta.

meidät ihmiset on jo kerran karkoitettu paratiisista.Siksi elämme täällä vajavaisina ja teemme mokia.
Mutta yhteinen onni voi palautua.jos niin haluatte.
Aikaa kuluu eikä tie ole helppo mutta se on tarpomisen arvoinen.Ihimisen elämä kun ei aina ole helppoa,itse kukin lankeaa,kuka mihinkin.
Mutta rakkauden vuoksi kannattaa nähdä vaivaa.
Koska se on suurinta,mitä ihminen voi elämässään kokea ja saada osakseen.
Saman olen kokenut itsekin,tullut petetyksi.
Kaksi vuotta tapahtumien jälkeen olen onnellinen,arki maistuu taas hyvälle oman rakkaan kanssa,ympärillä perhe ja yhteinen koti,tärkeä paikka meille molemmille.
Toisenlaisiakin tuntoja on ollut ja eroakin tehty.Mutta nyt voin sanoa,että sitä valintaa olisin katunut varmasti.Jos olisin heittänyt pois kaiken sen,joka on tärkeää ollut ja on edelleen,parisuhde,perhe ja koti.
Anteeksiantamusta tässä on saanut opetella ja katkeruutta vastaan taistella.
Mutta matkaa jatkuu,täydellisiä emme kukaan ole emmekä sellaisiksi tule.Olkaamme siis ihmisiä.

Taidat olla melkoinen romantikko! Mutta elämä on ihan oikeesti; tässä nyt ja välillä tosi kaukana paratiisista. Jokaisella ihmisellä on myös ikioma sydän tunteineen; ei sieltä välttämättä löydy pettämiseen mitään syytä ja loppujen lopuksi; pitäisikö löytyäkään? Eikö ole varsin mahdotonta selittää miksi itse on juuri sellainen kuin on ja tekee joskus niin kuin ei ikinä olisi voinut kuvitellakaan tekevänsä?

Rakkaus on sellainen asia, että se ei haihdu hetkessä. Jos todella rakastit häntä, rakastat häntä edelleenkin. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, vain aika parantaa haavat. Jos haluatte molemmat vielä yrittää, anna aikaa itsellesi ja rakkaallesi. Ja jos pelkäät, että myöhemmin joudut katumaan, niin kadut ainakin sitä, jos et edes yritä!
Olen onnellinen siitä, että joskus vuosia sitten itse uskalsin vielä yrittää ja saada luottamuksen takaisin, kyllä se aikanaan palaa vaikka vaatiikin muutamia riitoja. Me kaikki teemme virheitä vaikka ei olisi tarkoituskaan. Uskon, että rakkaasi on oppinut läksynsä, jos annat hänelle mahdollisuuden, sillä se on suurinta rakkautta! Pahin virhe minkä sinä nyt voit tehdä on kosto, sillä et saa muuta kuin pahan mielen itsellesi.
Luota omaan sydämeesi!

Toivotan sulle jaksamisia, olen ite kokenut saman ja tiedän että se on ihan kauhea ja tuskainen kokemus.

Jos teillä molemmilla on vielä haluja, kokeilla teidän suhdetta, niin kannatan.

Mä nimittäin ainakin henkilökohtasesti sillon kun mua petettiin, niin jos olisin heittänyt meidän suhteen sen jälkeen suoraan roskakoriin. Niin olisin katunut sitä vielä jossain vaiheessa.

Puhuttiin pettämis asia läpi, keskusteltiin miks niin kävi, minkä takia siihen ajauduttiin, mitä tää mun kumppani sillon haki siltä suhteelta, ja mitä mä sille todellisuudessa merkitsin.

Jatkettiin meidän suhdetta, vaikka alkuun ton pettämisen jälkeen olikin vähän hankalaa, kun luottamushan siinä menee, ja aika kauan toi tollanen tapahtuma vaivaa mieltä, mutta aika parantaa.

Oltiin sen jälkeen vielä muutama vuosi onnellisesti yhdessä, eikä pettämisiä enään tapahtunut. Koettiin yhdessä ihania asioita, ja sain ikuiset muistot.

Nyt ei enää tosin ollu yhdessä, erottiin sovussa, ja ero ei mitenkään liittynyt pettämiseen. Ollaan hyviä ystäviä ja olen iloinen siitä.