155cm

oon lyhyt nainen. Kasvu loppu joskus 15 vuotiaana iahan kokonaan ja jäin 153cm pitkäs. Mutta ei lyhyen tarvi olla typerän näköinen. Mulla oli hirveet ongelmat joskus pituuteni kanssa (ok. Kätän nykyäänki aina 8cm korkuisia korkoja), mutta kyllä lyhytkin nainen on seksikäs ja kaunis. i pituus välttämätä kaunista. Ja jos on lyhyt ja kevyt niin seksi on hauskaa:) Asenon vaihot käy helposti heh.. No joo mutta tosiaan Pituus ei määrää kauneutta. Kaunus tuee, siitä, mitä oot sisältä, persoonallisuuesta ja tietty sit ulkonäöstäkin. Kukaan ei o täydellinen, mut jokaisella on varmasti jotain kaunista vaikkapa kaunis hymy, personalliset kasvonpiirtee, nätti vartalo, pitkät sormet jne.

Olen 19 vuotias ja pituuteni on 153 cm...enkä enään kasva. Ja pakko myöntää että pitkät naiset ovat näyttäviä, mutta silti olen itse mielummin lyhyt :) Pieni on seksikästä ;)
Pitkiä naisia sanotaan yleensä kauniiksi, meitä pieniä taaskin söpöiksi ja sulosiksi ja mielummin olen se söpö ja sulonen :D

Olen 15wee ja 150-pitkä (en polta)... tykkään olla lyhyt enkä oo vielä hoksannu mitään haittoja lyhyydelleni PAITSI että unelma ammattini on lento emäntä ja finnairilla ainaski sinne duuniin pääsy vaati ..olko se jotain 160cm

..että voi vitsi.. enkä usko kasvavani enääpaljoa... :( ..siinä menikin sitten ne haaveet :(

on ihan mukavaa :) Itse olen 153 cm ja painan 46 kiloa - mielestäni just sopivasti. Vielä jonnekin kahteenkymppiin harmitti että pituuskasvu loppui lyhyeen mutta sittemmin oon itseni hyväksynyt ja jättänyt tolppakorkojenkin käytön - pienuus ja sirous on naisellista, kaunista ja seksikästä (näin mulle on tultu sanomaan ;)) Mun mielestä tässä maailmassa on tilaa kaikenkokoisille - on ihana huomata esim. aasiassa ja etelä-euroopassa reissatessa että suurin osa maailman ihmisistä on todentotta hyvin pikkuruisia vaikket ehkä Suomessa normimitoissa olekaan :) Ja miehet tykkää - vientiä olisi niin että omaa miestäni hirvittää ;) Myös kropasta on helpompi pitää huolta eikä paikat roiku ja veny :) ja vaatteita löytyy mielestäni nykyään jo ihan kivasti kun "telttamuoti" on pois kuvioista =)

Huonoiksi puoliksi voisin ainoastaan mainita nuo työmarkkinat missä jotkut ahdasmieliset työnantajat suhtautuvat pienikokoisiin tökerösti, saat vakuutella omaa pätevyyttäsi pitkiä ihmsiä enemmän - onhan tämä todistettu tieteellisin tutkimuksinkin että pitkillä on keskimääräistä paremmat palkat ja työnsaantimahikset ainakin johtotehtäviin =) Ja joskus lähes kolmekymppisestä paperin esiinkaivaminen naurattaa :D

Mutta nauti pienuudestasi - äläkä kuluta elämää surkuttelemalla jotain asiaa johon et voi millään tavoin itse vaikuttaa :)

ja ihan tyytyväinen oon! Huonojakin puolia on esim.vaatteet; (kun oon lyhyt, ja painan silti 55kg, vaatekoko 36), hihat ja lahkeet aina liian pitkiä, kengät;(koko 34-35) aina liian isoja jne. Itse olen 22v ja minulla on 1v7kk vanha poika...ja aina kun ollaan jossain liikenteessä monet naiset katsovat jotenkin inhoten, tyyliin "mitä sä teini , varmaan kännisssä, yhden yön jälkeenraskaaks tulit,oot varmaan yh...jne" Ok, mä näytän 16vuotiaalta, mutta se ei ole syy olla ilkee!
Hyviä puolia;mitä vanhemmaks tulee , sitä paremmin osaa arvostaa "nuorelta näyttämistä", miehet tykkää..., oma mies 190cm ja olen hänen mielestä aivan ihana! näytään aika hauskalta yhdessä, mut mikäs siinä jos se piristää jonkun päivää! ;)
Halusin aina pienenä olla malli ja 2m pitkä....juu, melkein! ;) Enää en halua!

Siis häh? Kaikkea sitä kuulee. Itse olen 152 cm, painoa n. 45 kg ja kengänumero 34 ja ikääkin melkein 27. Enkä vaihtaisi tätä pienuuttani mihinkään!

Ensinnäkin pienet ja sirot naiset ovat suloisia ja naisellisia. Ja toiseksi miehet todellankin tykkää ja tuntuu että saa välillä niitä rumimpia olla pois potkimassa ; ) Jännää huomata, että yleensä mitä pidempi ja isompi mies, sitä ihastuneempia ne on tälläiseen pikkuiseen. Itse tapailen tällä hetkellä yhtä yli 190 cm pituista miestä...Näytämme ehkä hieman huvittavilta, mutta mitä se kenellekään kuuluu. Se on ihan meidän kahden välinen juttu!

Sitäpaitsi monet pitkät naiset tuskailevat sitä, etteivät voi seurustella itseään lyhyemmän miehen kanssa. Meillä pienillä on siis enemmän valinnanvaraa ;)

Itse olen myös huomannut, että jään todella hyvin ihmisten mieleen. Ehkäpä sillä, että erotun (edukseni) niistä tasapaksuista keskiverto 165 cm suomalaisista naisista. Eikä pienuudestani ole ikinä ollut haittaa työnsaannista, pikemminkin päinvastoin. Tällä hetkellä töissä HYVIN miesvaltaisella alalla/työpaikassa...

Eikä tosiaan tarvitse mennä Etelä-Eurooppaa kauemmaksi, kun huomaa jo olevansa aika normaalin kokoinen. Suomalaiset on isoja!!

Jos niitä huonoja puolia täytyy kaivaa, niin kyllähän vaatteiden ja kenkien löytäminen on "standardi" kokoisia vaikeampaa. Toisaalta pienet koothan ne jäävät yleensä alennusmyynteihin myytäväksi. Ja silloin se on taas meidän etu...

Pieni on kaunista. Sinun pitää vain ensin oppia pienuutesi hyväksymään ja ennen kaikkea pitämään itseäsi kauniina, silloin myös muut ajattelevat samoin. Tsemppiä!

Mä oon 157 cm pitkä. Enkä enää kasva. Haluisin olla muutaman sentin pidempi, mut minkäs teet. Nuorempana(yläasteikäsenä) häpesin pienuuttani, mutta nyttemmin oon alkanut olla sinut asian kanssa. Lyhyessä pituudessa on se plussa että voi huoletta käyttää vaikka kuinka korkeita korkoja. Jos on todella pitkä niin on aika tyhmän näköstä jos on vielä jalassa 10 sentin korot ;)

Hei!

Minä olen 21 vee nuori nainen ja juuri ja juuri 150 cm! Yläasteella harmitti, ei enää. Kaikki kauneus lähtee sisältä. Pituudella ei ole merkitystä. Jos sinulla on tarpeeksi vahva itsetunto niin lyhyt pituus ei haittaa. Ja todellakin miehet tykkää. Pienet on pippurisia! =) Pieneen pakattu paljon hyvää. Jos huonoja puolia pitää etsiä niin urheilussa joutuu usein tekemään enemmän töitä kuin muut saman ikäset ja pitemmät. Pienillä raajoilla joutuu tekemään enemmän töitä. Mutta jos pääsee pitempien ihmisten tasolle. Voi olla ylpeä, koska silloinhan on tavallaan parempia kuin he. Minua häiritsee välillä paksut lihaksikkaat jalkani, mutta yli 180 centtinen poikaystävänikin pitää sellaisista enemmän kuin rimppakintuista!

Minä olen 32v ja just ja just 150cm pitkä, painan 44kg. Itseä tuo pituus ei koskaan ole juuri vaivannut,tuntuu että muita ihmisiä se enemmän häiritsee. Ystäviä on paljon, koska olen aika ilonen luonne ja se luonne minustakin ratkaisee.. valitettavasti olen kuitenkin muutenkin ruma, joten miehet käyttävät minua hyväksi ja kohtelevat huonosti,eivätkä ota tosissaan:(Yritän vain jatkaa hymyilemistä, vaikkei oikeasti olisi aihettakaan.On minulla oma mieskin, mutta hänkin häpeää minua ja haluaa minulta vain rahaa..mutta minkäs teet kun ei oo valinnanvaraa.Kyllä kaikki on tuosta pituudesta kiinni,jos oisin esim,10cm pitempi,olisi elämäkin paljon helpompaa.

Olen 13 v. ja 155,5 cm. :) Enkä kasva enään (korkeintaan pari senttiä :) ) Itse ainakin haluan jäädä tän pituseks :) !♥♥

Vali vali ihmiset hoi!! Mie oon jo aikuisiässä ja jääny 135 cm. Enkä kasva enää. Että alkää valittako.

Ite oon 158cm/49kg. Saan välillä huomautteluita pituudestani, mutta ei se mua häiritse. En haluaisi olla yhtään pidempi. :)

Plussana vielä, että edes korkeimmilla koroillani en ole poikaystävääni pidempi. ;D

Ite oon kans lyhyt, n. 156 cm/56 kg. Tuun todennäkösesti jäämään tälläseks :D

No vittu kasvuhormoonit saatana!

Kasvuhormoonit eivät kaikilla auta. Ainakaan tietyt. Yhtä käytin, pohjoismaiden ensimmäinen sen kyseisen kasvuhormoonin merkin käyttäjä, eikä auttanut yhtään. Ja minulla vielä neulakammo. Joka ilta piti pistää jalkaan.

Itse 157 cm/45 kg, siro, urheilullinen tiimalasi-vartalo - en vaihtais ikinä muunlaiseen kroppaan :)

olen 168cm ja tunnen itseni sen vuoksi hevoseksi. pidän enemmän siroista naisista. haluaisin itsekin olla

Sirous ei ole pituudesta kiinni -.- väitätkö että mallit ei oo siroja vaikka ovat 175-180? se on ruuminrakenne mikä tekee siron. 150 voi olla keijukaismaisen siro tai sitten jykevä ja tanakka ja 180 todella hoikka ja hentoinen tai rohmuvartaloinen.

Olen 155cm ja aina ollut tyytyväinen pituuteeni. Miettikääpä sitä, minkälaista olisi olla oikeasti lyhytkasvuinen tai parimetrinen nainen. Varmaan paljon vaikeampaa, kuin tämä pituus. :)

oon kai tähän keskusteluun "pitkä" 160cm... Haitana ehkä ainoastaan se, että lahkeet ja hihat on joskus liian pitkiä. Suurin ongelma on oikeastaa pienet jalat ja kenkien metsästys.
...muuten, miesystäväni on 196cm!

Miesnäkökulma.

Pieni nainen on naisellinen, seksikäs, siro, UPEA! Oma vaimoni on 157cm pitkä, hoikka, ja mielestäni todella katseita kääntävä. Nainen! Ei naisen tarvitse olla koripallonpelaaja tai muuten vaan hirvi. Olen muuten itse 188, eli eroa on.

155 cm, pieni, naisellinen ja siro, ikää 30 vuotta, mielenkiintoisessa työssä ja vieläpä hyvässä asemassa. Olen aina ollut ylpeä pienuudestani ja miesystäväni ovat olleet välillä 190-168 cm. Kaikenpituiset naiset ovat kauniita, mutta en koskaan haluaisi olla eri kokoinen :)

Koekenttä.

Lyhyenä on kivaa 😊 on kevyt ja ketterä vanhempanakin. Nykyään löytyy hyvin pienen koon vaatteita, esim. Asos tai About You hakuun petite. Joskus voi tehdä löytöjä lasten osastolta. Ja netistä löytyy hyviä stailausvinkkejä. Erikoisempi koko voi innostaa tekemään vaatteita itse!
Huonona puolena siis normikokojen istuvuus ja ihan kaikkeen ei ylety samalla tavoin kuin pidemmät, mutta oikeastaan se tekee vaan elämästä kiinnostavampaa.

Lyhyet naiset eivät koskaan pelkää olevansa liian pitkiä käyttämään korkeimpia korkokenkiä millään treffeillä tai missään seurassa! Parisuhteissani pieni kokoni on ollut piirre mitä on pidetty viehättävänä. Jos jonkun mielestä olet liian lyhyt, niin sillä ihmisellä ei ole asiaa niin lähelle että sen voi sanoa… Mä kuljen nykyään kesät ballerinoissa, koska oloni on ihastuttava niissä. Toivoisin syvästi, että olisin tiennyt sen jo nuorena ennenkuin tapasin ensimmäisen ihmisen jonka mielestä pieni ja siro on ihanaa, koska korkokengissä aina kulkeminen oli vain minulle ikävää. Nykyinen tennarimuoti näyttää hyvältä kun laitan paksuimmat sukkikset tai legginsit ja paitamekon vyön kanssa.