Kenelle saa videon luovuttaa?

Laki yksitysyyden suojasta työelämässä antaa perusteita piempäänkin säilytykseen.

Tietosuojavaltuutettu kyllä maininnut ennen tämän lain voimaantuloa että pari päivää pitäisi riittää asian selvittämiseen ja havaitsemiseen (mikä ei kyllä riitä toimenpiteisiin).

"Tallenteet on hävitettävä heti, kun ne eivät enää ole tarpeen kameravalvonnan tarkoituksen toteuttamiseksi ja viimeistään vuoden kuluttua tallentamisen päättymisestä. Tallenteen saa kuitenkin säilyttää tämän määräajan jälkeen, jos se on tarpeen ennen säilyttämisen enimmäismääräajan loppua selvitettäväksi tulleen 2 momentissa tarkoitetun asian käsittelyn loppuun saattamiseksi tai jos työnantaja tarvitsee tallennetta työsuhteen päättämisen asianmukaisuuden toteennäyttämiseksi taikka jos tallenteen säilyttämiseen on muu erityinen syy."

Susi kirjoitti:

Laki yksitysyyden suojasta työelämässä antaa perusteita piempäänkin säilytykseen.

Tietosuojavaltuutettu kyllä maininnut ennen tämän lain voimaantuloa että pari päivää pitäisi riittää asian selvittämiseen ja havaitsemiseen (mikä ei kyllä riitä toimenpiteisiin).

"Tallenteet on hävitettävä heti, kun ne eivät enää ole tarpeen kameravalvonnan tarkoituksen toteuttamiseksi ja viimeistään vuoden kuluttua tallentamisen päättymisestä. Tallenteen saa kuitenkin säilyttää tämän määräajan jälkeen, jos se on tarpeen ennen säilyttämisen enimmäismääräajan loppua selvitettäväksi tulleen 2 momentissa tarkoitetun asian käsittelyn loppuun saattamiseksi tai jos työnantaja tarvitsee tallennetta työsuhteen päättämisen asianmukaisuuden toteennäyttämiseksi taikka jos tallenteen säilyttämiseen on muu erityinen syy."

Lue lisää

rupea selailemaan edes tunnin aikaviivenauhoitusta. Kyllä se kohta jossa rikos on tapahtunut on osoitettava poliisille. (Asianomistajan velvoite)

Ja toisaalta eipä niitä nauhoja edes kiinnosta selailla jos ei ole kyseessä merkittävä yleinen etu taikka rahallinen vahinko. Sori vaan. Elämä on sellaista.

ettei kukaan poliisi kirjoitti:

rupea selailemaan edes tunnin aikaviivenauhoitusta. Kyllä se kohta jossa rikos on tapahtunut on osoitettava poliisille. (Asianomistajan velvoite)

Ja toisaalta eipä niitä nauhoja edes kiinnosta selailla jos ei ole kyseessä merkittävä yleinen etu taikka rahallinen vahinko. Sori vaan. Elämä on sellaista.

Lue lisää

Henkilökohtaisesti olen poliisin pyynnöstä selannut erään kohteen digitaalisia nauhoja jopa kolmen viikonkin takaa, tietämättä edes tarkkaa aikaa mitä pitäisi etsiä...

Eli vaikka POLIISI ei niitä nauhoja selaakaan, voi se hyvin pyytää vartijaa tai muuta valvonnasta vastaavaa sen tekemään...
ja sen jälkeen luovuttamaan nauhat poliisille.

Eikä tässäkään ollut kyse mistään merkittävästä yleisestä eduta, taikka edes isosta rahallisesta vahingosta. Rikoksesta kuitenkin.

Susi kirjoitti:

Laki yksitysyyden suojasta työelämässä antaa perusteita piempäänkin säilytykseen.

Tietosuojavaltuutettu kyllä maininnut ennen tämän lain voimaantuloa että pari päivää pitäisi riittää asian selvittämiseen ja havaitsemiseen (mikä ei kyllä riitä toimenpiteisiin).

"Tallenteet on hävitettävä heti, kun ne eivät enää ole tarpeen kameravalvonnan tarkoituksen toteuttamiseksi ja viimeistään vuoden kuluttua tallentamisen päättymisestä. Tallenteen saa kuitenkin säilyttää tämän määräajan jälkeen, jos se on tarpeen ennen säilyttämisen enimmäismääräajan loppua selvitettäväksi tulleen 2 momentissa tarkoitetun asian käsittelyn loppuun saattamiseksi tai jos työnantaja tarvitsee tallennetta työsuhteen päättämisen asianmukaisuuden toteennäyttämiseksi taikka jos tallenteen säilyttämiseen on muu erityinen syy."

Lue lisää

kotioiloissa ei sovelleta lakia yksitysyyden suojasta työelämässä.

stevu kirjoitti:

kotioiloissa ei sovelleta lakia yksitysyyden suojasta työelämässä.

Käsittääkseni puhuttiin taloyhtiöstä joka on myös yritys suomen lakien mukaan ja velvollinen näitä lakeja noudattamaan. Taloyhtiössä on myös tiettävästi työntekijöitä, yleensä ainakin ulkoistetut huoltomiehet.

Huolimatta siitä mihin tarkoitukseen osa kameroista kuvaa tallentaa.

Vain puhtaasti yksityinen käyttö menisi hieman eri tavalla. Esimerkiksi kun omakotitalo ja yksi asunto kyseessä ja puhtaasti vain tämän yhden yksityisen asukkaan oma laitteisto omassa käytössä.

Susi kirjoitti:

Laki yksitysyyden suojasta työelämässä antaa perusteita piempäänkin säilytykseen.

Tietosuojavaltuutettu kyllä maininnut ennen tämän lain voimaantuloa että pari päivää pitäisi riittää asian selvittämiseen ja havaitsemiseen (mikä ei kyllä riitä toimenpiteisiin).

"Tallenteet on hävitettävä heti, kun ne eivät enää ole tarpeen kameravalvonnan tarkoituksen toteuttamiseksi ja viimeistään vuoden kuluttua tallentamisen päättymisestä. Tallenteen saa kuitenkin säilyttää tämän määräajan jälkeen, jos se on tarpeen ennen säilyttämisen enimmäismääräajan loppua selvitettäväksi tulleen 2 momentissa tarkoitetun asian käsittelyn loppuun saattamiseksi tai jos työnantaja tarvitsee tallennetta työsuhteen päättämisen asianmukaisuuden toteennäyttämiseksi taikka jos tallenteen säilyttämiseen on muu erityinen syy."

Lue lisää

Lailla yksityisyyden suojasta työelämässä ei ole mitään tekemistä taloyhtiön harjoittaman kameravalvonnan kanssa. Kaupungilla on firmoilla yleiselle paikalle kuvaavia kaikenlaisia kameroita, joiden käyttöä ei säädellä juurikaan. Kotirauha on sentään suojattu kameravalvonnalta

Rikoslaki 24 luku
6 § (9.6.2000/531)
«Salakatselu»
Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa

1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka

2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,

on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.
11 § (9.6.2000/531)
Määritelmä
Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.

3§ (9.6.2000/531)
Julkisrauhan rikkominen
Joka oikeudettomasti

1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty

VVO kirjoitti:

Lailla yksityisyyden suojasta työelämässä ei ole mitään tekemistä taloyhtiön harjoittaman kameravalvonnan kanssa. Kaupungilla on firmoilla yleiselle paikalle kuvaavia kaikenlaisia kameroita, joiden käyttöä ei säädellä juurikaan. Kotirauha on sentään suojattu kameravalvonnalta

Rikoslaki 24 luku
6 § (9.6.2000/531)
«Salakatselu»
Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa

1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka

2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,

on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.
11 § (9.6.2000/531)
Määritelmä
Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.

3§ (9.6.2000/531)
Julkisrauhan rikkominen
Joka oikeudettomasti

1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty

Lue lisää

Periaatteessa henkilötietolaki on se joka toimintaa säätelee, mutta niin kiinteistöosakeyhtiön kuin muunkin yrityksen tulee työnantajana noudattaa myös muita lakeja kuten laki yksityisyyden suojasta työelämässä.

Siten siis kun henkilötietolaista ei löydy tarkempia ohjeita tai määräyksiä säilytysajoista tulee noudattaa muita määräyksiä ja lakeja joissa asiaa käsitellään soveltuvin osin.

Taloyhtiön pihaa saadaan kuvata ja jopa porraskäytävää tietyin menettelyin. Rivitalossa yksittäisen asukkaan pihaa ei voi kuvata mutta taloyhtiön yhteisiä alueita kylläkin, kuten parkki- ja leikkialueita.

Yleisellä alueella tapahtuva kuvaaminen toki hieman mutkikasta mutta se kuka ja miksi tehdään on ratkaisevaa.

www.tietosuoja.fi auttaa selvittämään tarvittaessa enemmän, heiltä voi myös pyytää lausuntoa asiastaan. Muitakin hyviä linkkejä aiheesta löytyy esimerkiksi isännöinti- ja kiinteistöliitojen sivuilta jos haluaa googlata.

Ja sivulauseena myös että kyllä kuva ja ääni muodostavat henkilörekisterin tämäkin selviää tietosuojavaltuutetun sivuilta.

Susi kirjoitti:

Periaatteessa henkilötietolaki on se joka toimintaa säätelee, mutta niin kiinteistöosakeyhtiön kuin muunkin yrityksen tulee työnantajana noudattaa myös muita lakeja kuten laki yksityisyyden suojasta työelämässä.

Siten siis kun henkilötietolaista ei löydy tarkempia ohjeita tai määräyksiä säilytysajoista tulee noudattaa muita määräyksiä ja lakeja joissa asiaa käsitellään soveltuvin osin.

Taloyhtiön pihaa saadaan kuvata ja jopa porraskäytävää tietyin menettelyin. Rivitalossa yksittäisen asukkaan pihaa ei voi kuvata mutta taloyhtiön yhteisiä alueita kylläkin, kuten parkki- ja leikkialueita.

Yleisellä alueella tapahtuva kuvaaminen toki hieman mutkikasta mutta se kuka ja miksi tehdään on ratkaisevaa.

www.tietosuoja.fi auttaa selvittämään tarvittaessa enemmän, heiltä voi myös pyytää lausuntoa asiastaan. Muitakin hyviä linkkejä aiheesta löytyy esimerkiksi isännöinti- ja kiinteistöliitojen sivuilta jos haluaa googlata.

Ja sivulauseena myös että kyllä kuva ja ääni muodostavat henkilörekisterin tämäkin selviää tietosuojavaltuutetun sivuilta.

Lue lisää

Ihan huulena vain..

Kuinkahan monella taloyhtiöllä valvontakamerat tallentavat ääntä?

Inter Arma kirjoitti:

Ihan huulena vain..

Kuinkahan monella taloyhtiöllä valvontakamerat tallentavat ääntä?

Hyvä heitto, en yhtään ihmettele vaikka jollain taloyhtiöllä näin olisikin. Eivät vain välttämättä tätä edes itse tiedä tai tiedosta.

Ei varmaan kovin moni mutta on näitä muita kiinteistöyhtiöitä ja yrityksiä jo tullut vastaan joissa kuvan lisäksi käytetään äänen tallennusta.

Kameroissa alkaa olemaan jo lähes vakiona (ainakin paremmissa) mikrofoni ja kaiutin kommunikointia varten.

Tästä äänen tallentamisesta tulee muuten tiloissa tiedottaa samoin kuin kameravalvonnasta joten pitäisi olla tiedossa jos tallentavat ja/tai kuuntelevat myös ääntä.

Susi kirjoitti:

Hyvä heitto, en yhtään ihmettele vaikka jollain taloyhtiöllä näin olisikin. Eivät vain välttämättä tätä edes itse tiedä tai tiedosta.

Ei varmaan kovin moni mutta on näitä muita kiinteistöyhtiöitä ja yrityksiä jo tullut vastaan joissa kuvan lisäksi käytetään äänen tallennusta.

Kameroissa alkaa olemaan jo lähes vakiona (ainakin paremmissa) mikrofoni ja kaiutin kommunikointia varten.

Tästä äänen tallentamisesta tulee muuten tiloissa tiedottaa samoin kuin kameravalvonnasta joten pitäisi olla tiedossa jos tallentavat ja/tai kuuntelevat myös ääntä.

Lue lisää

Mutta harvassa ovat ainakin toistaiseksi,
ja lähinnä löytyy uudemmista kiinteistöistä, liikekeskuksista ja vastaavista toimitiloista.

Niissäkin suurimmassa osassa on ääni jätetty kytkemättä, ja hyödynnetään vain uusien kameroiden parantunutta kuvan laatua.

Ymmärtääkseni taloyhtiön piha-alueet ja parkkipaikka ovat alueita joihin ei todellakaan tarvita jokaisen yksittäisen asukkaan suostumusta.

Taloyhtiön kokouksessa tehty päätös riittää.
Ja kaikkihan me tietänemme ettei niissä kokouksissa koskaan tulla näkemään kaikkia asukkaita kerralla...

Ja oli kenen tahansa suostumuksella kuvattu, ei videonauhoja silti tule luovuttaa muille kuin asiaankuuluville viranomaisille.
Sitäpaitsi, mitä siitä hyötyisi jos sen nauhan näkisi?

Ei mitään.

Sillä siitä saatavalla tiedolla ei kukaan tee yhtään mitään, jollei aio turvautua oman käden oikeuteen, tai muihin laittomuuksiin.

Videonauhahan ei edes oikeuta kiinniottoon jälkikäteen, ilman viranomaisen suorittamaa tunnistusta.

Eli kynnyskysymys onkin, miksi joku haluaisi nauhan itselleen? Onko jotain peiteltävää, ettei voi turvautua poliisin apuun?

Kameravalvonnassa ei voida hyvällä tahdollakaan puhua henkilörekisteristä, sillä nauhoihinhan ei tallenneta henkilöiden nimiä, tai muita tunnisteita. Näin ollen kyse on vain videovalvonnasta, ei rekisteristä...

Ja jokaisella ei ole oikeutta nähdä mitä heistä itsestään on tallennettu, kuten ei myöskään toisista ihmisistä. Tällä tavalla valvontavideot pysyvät luottamuksellisina, ja objektiivisina valvontakeinoina.

Näiden tietojen suojaamiseksi yleisöltä, nauhat pitääkin tietyn ajan kuluttua tuhota.

Mikäli kuka tahansa saisi nähdä mitä heistä itsestään on nauhoilla, kärsisi koko videovalvonnan tarkoitus, sillä kuka tahansa voisi tutkia tällä tavalla sitä, mihin kamerat on kohdistettu, kuinka tarkkoja ne ovat, jne.

Inter Arma kirjoitti:

Kameravalvonnassa ei voida hyvällä tahdollakaan puhua henkilörekisteristä, sillä nauhoihinhan ei tallenneta henkilöiden nimiä, tai muita tunnisteita. Näin ollen kyse on vain videovalvonnasta, ei rekisteristä...

Ja jokaisella ei ole oikeutta nähdä mitä heistä itsestään on tallennettu, kuten ei myöskään toisista ihmisistä. Tällä tavalla valvontavideot pysyvät luottamuksellisina, ja objektiivisina valvontakeinoina.

Näiden tietojen suojaamiseksi yleisöltä, nauhat pitääkin tietyn ajan kuluttua tuhota.

Mikäli kuka tahansa saisi nähdä mitä heistä itsestään on nauhoilla, kärsisi koko videovalvonnan tarkoitus, sillä kuka tahansa voisi tutkia tällä tavalla sitä, mihin kamerat on kohdistettu, kuinka tarkkoja ne ovat, jne.

Lue lisää

Pieni lisäys:

Rekisteriselostehan on siis tehtävä,
mutta rekisterin tarkastusoikeutta ei yksittäisellä henkilöllä ole.
Ja kuten laissakin mainitaan, ei videovalvonnan nauhat välttämättä täytä henkilörekisterin tuntomerkkejä.

"suunnitellaan ja toteutetaan ottaen huomioon, mitä henkilötietolain 5–7, 10 ja 32–34 §:ssä säädetään, riippumatta siitä, muodostavatko tallenteet mainitussa laissa tarkoitetun henkilörekisterin;"

Tässä suoraan laista:

13.8.2004/759

17 § Avoimuus kameravalvontaa toteutettaessa

3) valvonnalla saatujen henkilöitä koskevien tallenteiden käyttö ja niiden muu käsittely suunnitellaan ja toteutetaan ottaen huomioon, mitä henkilötietolain 5–7, 10 ja 32–34 §:ssä säädetään, riippumatta siitä, muodostavatko tallenteet mainitussa laissa tarkoitetun henkilörekisterin;

22.4.1999/523

5 § Huolellisuusvelvoite

Rekisterinpitäjän tulee käsitellä henkilötietoja laillisesti, noudattaa huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa sekä toimia muutoinkin niin, ettei rekisteröidyn yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojan turvaavia perusoikeuksia rajoiteta ilman laissa säädettyä perustetta. Sama velvollisuus on sillä, joka itsenäisenä elinkeinon- tai toiminnanharjoittajana toimii rekisterinpitäjän lukuun.

6 § Henkilötietojen käsittelyn suunnittelu

Henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua rekisterinpitäjän toiminnan kannalta. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset sekä se, mistä henkilötiedot säännönmukaisesti hankitaan ja mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan, on määriteltävä ennen henkilötietojen keräämistä tai muodostamista henkilörekisteriksi. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus tulee määritellä siten, että siitä ilmenee, minkälaisten rekisterinpitäjän tehtävien hoitamiseksi henkilötietoja käsitellään.

7 § Käyttötarkoitussidonnaisuus

Henkilötietoja saa käyttää tai muutoin käsitellä vain tavalla, joka ei ole yhteensopimaton 6 §:ssä tarkoitettujen käsittelyn tarkoitusten kanssa. Myöhempää henkilötietojen käsittelyä historiallista tutkimusta taikka tieteellistä tai tilastotarkoitusta varten ei pidetä yhteensopimattomana alkuperäisten käsittelyn tarkoitusten kanssa.

10 § Rekisteriseloste

Rekisterinpitäjän on laadittava henkilörekisteristä rekisteriseloste, josta ilmenee:

1) rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot;

2) henkilötietojen käsittelyn tarkoitus;

3) kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä;

4) mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle; sekä

5) kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.

Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste jokaisen saatavilla. Tästä velvollisuudesta voidaan poiketa, jos se on välttämätöntä valtion turvallisuuden, puolustuksen tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi, rikosten ehkäisemiseksi tai selvittämiseksi taikka verotukseen tai julkiseen talouteen liittyvän valvontatehtävän vuoksi.

32 § Tietojen suojaaminen

Rekisterinpitäjän on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi asiattomalta pääsyltä tietoihin ja vahingossa tai laittomasti tapahtuvalta tietojen hävittämiseltä, muuttamiselta, luovuttamiselta, siirtämiseltä taikka muulta laittomalta käsittelyltä. Toimenpiteiden toteuttamisessa on otettava huomioon käytettävissä olevat tekniset mahdollisuudet, toimenpiteiden aiheuttamat kustannukset, käsiteltävien tietojen laatu, määrä ja ikä sekä käsittelyn merkitys yksityisyyden suojan kannalta.

Sen, joka itsenäisenä elinkeinonharjoittajana toimii rekisterinpitäjän lukuun, on ennen tietojen käsittelyyn ryhtymistä annettava rekisterinpitäjälle asianmukaiset sitoumukset ja muutoin riittävät takeet henkilötietojen suojaamisesta 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

33 § Vaitiolovelvollisuus

Joka henkilötietojen käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä suorittaessaan on saanut tietää jotakin toisen henkilön ominaisuuksista, henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta, ei saa tämän lain vastaisesti sivulliselle ilmaista näin saamiaan tietoja.

34 § Henkilörekisterin hävittäminen

Henkilörekisteri, joka ei ole enää rekisterinpitäjän toiminnan kannalta tarpeellinen, on hävitettävä, jollei siihen talletettuja tietoja ole erikseen säädetty tai määrätty säilytettäviksi tai jollei rekisteriä siirretä 35 §:ssä tarkoitetulla tavalla arkistoon.

Inter Arma kirjoitti:

Pieni lisäys:

Rekisteriselostehan on siis tehtävä,
mutta rekisterin tarkastusoikeutta ei yksittäisellä henkilöllä ole.
Ja kuten laissakin mainitaan, ei videovalvonnan nauhat välttämättä täytä henkilörekisterin tuntomerkkejä.

"suunnitellaan ja toteutetaan ottaen huomioon, mitä henkilötietolain 5–7, 10 ja 32–34 §:ssä säädetään, riippumatta siitä, muodostavatko tallenteet mainitussa laissa tarkoitetun henkilörekisterin;"

Tässä suoraan laista:

13.8.2004/759

17 § Avoimuus kameravalvontaa toteutettaessa

3) valvonnalla saatujen henkilöitä koskevien tallenteiden käyttö ja niiden muu käsittely suunnitellaan ja toteutetaan ottaen huomioon, mitä henkilötietolain 5–7, 10 ja 32–34 §:ssä säädetään, riippumatta siitä, muodostavatko tallenteet mainitussa laissa tarkoitetun henkilörekisterin;

22.4.1999/523

5 § Huolellisuusvelvoite

Rekisterinpitäjän tulee käsitellä henkilötietoja laillisesti, noudattaa huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa sekä toimia muutoinkin niin, ettei rekisteröidyn yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojan turvaavia perusoikeuksia rajoiteta ilman laissa säädettyä perustetta. Sama velvollisuus on sillä, joka itsenäisenä elinkeinon- tai toiminnanharjoittajana toimii rekisterinpitäjän lukuun.

6 § Henkilötietojen käsittelyn suunnittelu

Henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua rekisterinpitäjän toiminnan kannalta. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset sekä se, mistä henkilötiedot säännönmukaisesti hankitaan ja mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan, on määriteltävä ennen henkilötietojen keräämistä tai muodostamista henkilörekisteriksi. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus tulee määritellä siten, että siitä ilmenee, minkälaisten rekisterinpitäjän tehtävien hoitamiseksi henkilötietoja käsitellään.

7 § Käyttötarkoitussidonnaisuus

Henkilötietoja saa käyttää tai muutoin käsitellä vain tavalla, joka ei ole yhteensopimaton 6 §:ssä tarkoitettujen käsittelyn tarkoitusten kanssa. Myöhempää henkilötietojen käsittelyä historiallista tutkimusta taikka tieteellistä tai tilastotarkoitusta varten ei pidetä yhteensopimattomana alkuperäisten käsittelyn tarkoitusten kanssa.

10 § Rekisteriseloste

Rekisterinpitäjän on laadittava henkilörekisteristä rekisteriseloste, josta ilmenee:

1) rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot;

2) henkilötietojen käsittelyn tarkoitus;

3) kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä;

4) mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle; sekä

5) kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.

Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste jokaisen saatavilla. Tästä velvollisuudesta voidaan poiketa, jos se on välttämätöntä valtion turvallisuuden, puolustuksen tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi, rikosten ehkäisemiseksi tai selvittämiseksi taikka verotukseen tai julkiseen talouteen liittyvän valvontatehtävän vuoksi.

32 § Tietojen suojaaminen

Rekisterinpitäjän on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi asiattomalta pääsyltä tietoihin ja vahingossa tai laittomasti tapahtuvalta tietojen hävittämiseltä, muuttamiselta, luovuttamiselta, siirtämiseltä taikka muulta laittomalta käsittelyltä. Toimenpiteiden toteuttamisessa on otettava huomioon käytettävissä olevat tekniset mahdollisuudet, toimenpiteiden aiheuttamat kustannukset, käsiteltävien tietojen laatu, määrä ja ikä sekä käsittelyn merkitys yksityisyyden suojan kannalta.

Sen, joka itsenäisenä elinkeinonharjoittajana toimii rekisterinpitäjän lukuun, on ennen tietojen käsittelyyn ryhtymistä annettava rekisterinpitäjälle asianmukaiset sitoumukset ja muutoin riittävät takeet henkilötietojen suojaamisesta 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

33 § Vaitiolovelvollisuus

Joka henkilötietojen käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä suorittaessaan on saanut tietää jotakin toisen henkilön ominaisuuksista, henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta, ei saa tämän lain vastaisesti sivulliselle ilmaista näin saamiaan tietoja.

34 § Henkilörekisterin hävittäminen

Henkilörekisteri, joka ei ole enää rekisterinpitäjän toiminnan kannalta tarpeellinen, on hävitettävä, jollei siihen talletettuja tietoja ole erikseen säädetty tai määrätty säilytettäviksi tai jollei rekisteriä siirretä 35 §:ssä tarkoitetulla tavalla arkistoon.

Lue lisää

Että ehdit korjaamaan omat puheesi ajoissa. Otappa sitten selvää mitä se henkilötieto on. Ei se ole pelkästään nimiä ja henkilötunnuksia. Henkilötietoa voi syntyä myös kameravalvonnassa kun kuvataan ihmisten kasvoja, ajoneuvoja (rekisteritunnus) tms. ja niihin tietenkin on sitten liitetty tietty paikka ja aika. Tästä syystä kun kameroiden kuvaa tallennetaan täytyy rekisteriseloste tehdä. Tämä siis koskee esim. jokaikistä kauppaa jossa on TALLENTAVA kameravalvonta. Kuinkahan monessa kaupassa tämä on hoidettu lain edellyttämällä tavalla??? Tämä rekisteriseloste on sitten oltava kaikkien halukkaiden saatavissa kuten ansiokkaasti finlexistä leikkaamastasi tekstistä selviää (10§).

Ja sitten vielä, jos sinusta on tallennettu johonkin rekisteriin tietoa niin sinulla on oikeus päästä tarkastamaan ne tiedot tai ettei rekisteristä löydy sinua koskevia tietoja(henkilötietolaki 26§). Näihin asioihinhan on otettu kantaa myös mm. tietosuojavaltuutetun taholta. Jos meistä kaikista tulisi asiantuntijoita kun osaamme käyttää finlexiä sekä copyä ja pastea niin suomesta ei lakia-asioiden asiantuntijoita ainakaan puuttuisi.

Hyvä kirjoitti:

Että ehdit korjaamaan omat puheesi ajoissa. Otappa sitten selvää mitä se henkilötieto on. Ei se ole pelkästään nimiä ja henkilötunnuksia. Henkilötietoa voi syntyä myös kameravalvonnassa kun kuvataan ihmisten kasvoja, ajoneuvoja (rekisteritunnus) tms. ja niihin tietenkin on sitten liitetty tietty paikka ja aika. Tästä syystä kun kameroiden kuvaa tallennetaan täytyy rekisteriseloste tehdä. Tämä siis koskee esim. jokaikistä kauppaa jossa on TALLENTAVA kameravalvonta. Kuinkahan monessa kaupassa tämä on hoidettu lain edellyttämällä tavalla??? Tämä rekisteriseloste on sitten oltava kaikkien halukkaiden saatavissa kuten ansiokkaasti finlexistä leikkaamastasi tekstistä selviää (10§).

Ja sitten vielä, jos sinusta on tallennettu johonkin rekisteriin tietoa niin sinulla on oikeus päästä tarkastamaan ne tiedot tai ettei rekisteristä löydy sinua koskevia tietoja(henkilötietolaki 26§). Näihin asioihinhan on otettu kantaa myös mm. tietosuojavaltuutetun taholta. Jos meistä kaikista tulisi asiantuntijoita kun osaamme käyttää finlexiä sekä copyä ja pastea niin suomesta ei lakia-asioiden asiantuntijoita ainakaan puuttuisi.

Lue lisää

HE 184/1999

Hallituksen esitys Eduskunnalle yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista koskevien rangaistussäännösten uudistamiseksi,
se ottaa ihan mukavasti kantaa tuohon kameravalvontaan ja mahdollisesti syntyvään henkilörekisteriin.

Hyvä kirjoitti:

Että ehdit korjaamaan omat puheesi ajoissa. Otappa sitten selvää mitä se henkilötieto on. Ei se ole pelkästään nimiä ja henkilötunnuksia. Henkilötietoa voi syntyä myös kameravalvonnassa kun kuvataan ihmisten kasvoja, ajoneuvoja (rekisteritunnus) tms. ja niihin tietenkin on sitten liitetty tietty paikka ja aika. Tästä syystä kun kameroiden kuvaa tallennetaan täytyy rekisteriseloste tehdä. Tämä siis koskee esim. jokaikistä kauppaa jossa on TALLENTAVA kameravalvonta. Kuinkahan monessa kaupassa tämä on hoidettu lain edellyttämällä tavalla??? Tämä rekisteriseloste on sitten oltava kaikkien halukkaiden saatavissa kuten ansiokkaasti finlexistä leikkaamastasi tekstistä selviää (10§).

Ja sitten vielä, jos sinusta on tallennettu johonkin rekisteriin tietoa niin sinulla on oikeus päästä tarkastamaan ne tiedot tai ettei rekisteristä löydy sinua koskevia tietoja(henkilötietolaki 26§). Näihin asioihinhan on otettu kantaa myös mm. tietosuojavaltuutetun taholta. Jos meistä kaikista tulisi asiantuntijoita kun osaamme käyttää finlexiä sekä copyä ja pastea niin suomesta ei lakia-asioiden asiantuntijoita ainakaan puuttuisi.

Lue lisää

Itse näkisin tämän niin,
että tallentava videovalvonta ei
automaattisesti täytä henkilörekisterin tunnusmerkkejä, vaikka siinä kasvoja näkyisikin.

Ja rekisteriselostetta on jokaisella yksilöllä vapaa oikeus tarkastella, ja myös tiedustella tämän "rekisterin" sisältöä, mutta mitään velvollisuutta näyttää videoitua materiaalia kenellekään muulle, kuin viranomaisille, ei ole.

Tämä siksi, ettei laissa mainita muuta kuin:

17 § Avoimuus kameravalvontaa toteutettaessa

3) valvonnalla saatujen henkilöitä koskevien tallenteiden käyttö ja niiden muu käsittely suunnitellaan ja toteutetaan ottaen huomioon, mitä

henkilötietolain 5–7, 10 ja 32–34 §:ssä

säädetään, riippumatta siitä, muodostavatko tallenteet mainitussa laissa tarkoitetun henkilörekisterin;

Missä tuossa on maininta 26§:stä?
Minä en ainakaan huomannut.

Lisäksi maininta RIIPPUMATTA SIITÄ, muodostavatko henkilörekisterin.
Tämä tarkoittaa ettei oteta huomioon sitä, vaikka tallenteista muodostuisikin rekisteri.

Pertti kirjoitti:

HE 184/1999

Hallituksen esitys Eduskunnalle yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista koskevien rangaistussäännösten uudistamiseksi,
se ottaa ihan mukavasti kantaa tuohon kameravalvontaan ja mahdollisesti syntyvään henkilörekisteriin.

Lue lisää

HE 184/1999 =
Rikoslain 24. luku.
Miten se ottaa kantaa tähän asiaan?

Inter Arma kirjoitti:

Pieni lisäys:

Rekisteriselostehan on siis tehtävä,
mutta rekisterin tarkastusoikeutta ei yksittäisellä henkilöllä ole.
Ja kuten laissakin mainitaan, ei videovalvonnan nauhat välttämättä täytä henkilörekisterin tuntomerkkejä.

"suunnitellaan ja toteutetaan ottaen huomioon, mitä henkilötietolain 5–7, 10 ja 32–34 §:ssä säädetään, riippumatta siitä, muodostavatko tallenteet mainitussa laissa tarkoitetun henkilörekisterin;"

Tässä suoraan laista:

13.8.2004/759

17 § Avoimuus kameravalvontaa toteutettaessa

3) valvonnalla saatujen henkilöitä koskevien tallenteiden käyttö ja niiden muu käsittely suunnitellaan ja toteutetaan ottaen huomioon, mitä henkilötietolain 5–7, 10 ja 32–34 §:ssä säädetään, riippumatta siitä, muodostavatko tallenteet mainitussa laissa tarkoitetun henkilörekisterin;

22.4.1999/523

5 § Huolellisuusvelvoite

Rekisterinpitäjän tulee käsitellä henkilötietoja laillisesti, noudattaa huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa sekä toimia muutoinkin niin, ettei rekisteröidyn yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojan turvaavia perusoikeuksia rajoiteta ilman laissa säädettyä perustetta. Sama velvollisuus on sillä, joka itsenäisenä elinkeinon- tai toiminnanharjoittajana toimii rekisterinpitäjän lukuun.

6 § Henkilötietojen käsittelyn suunnittelu

Henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua rekisterinpitäjän toiminnan kannalta. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset sekä se, mistä henkilötiedot säännönmukaisesti hankitaan ja mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan, on määriteltävä ennen henkilötietojen keräämistä tai muodostamista henkilörekisteriksi. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus tulee määritellä siten, että siitä ilmenee, minkälaisten rekisterinpitäjän tehtävien hoitamiseksi henkilötietoja käsitellään.

7 § Käyttötarkoitussidonnaisuus

Henkilötietoja saa käyttää tai muutoin käsitellä vain tavalla, joka ei ole yhteensopimaton 6 §:ssä tarkoitettujen käsittelyn tarkoitusten kanssa. Myöhempää henkilötietojen käsittelyä historiallista tutkimusta taikka tieteellistä tai tilastotarkoitusta varten ei pidetä yhteensopimattomana alkuperäisten käsittelyn tarkoitusten kanssa.

10 § Rekisteriseloste

Rekisterinpitäjän on laadittava henkilörekisteristä rekisteriseloste, josta ilmenee:

1) rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot;

2) henkilötietojen käsittelyn tarkoitus;

3) kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä;

4) mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle; sekä

5) kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.

Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste jokaisen saatavilla. Tästä velvollisuudesta voidaan poiketa, jos se on välttämätöntä valtion turvallisuuden, puolustuksen tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi, rikosten ehkäisemiseksi tai selvittämiseksi taikka verotukseen tai julkiseen talouteen liittyvän valvontatehtävän vuoksi.

32 § Tietojen suojaaminen

Rekisterinpitäjän on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi asiattomalta pääsyltä tietoihin ja vahingossa tai laittomasti tapahtuvalta tietojen hävittämiseltä, muuttamiselta, luovuttamiselta, siirtämiseltä taikka muulta laittomalta käsittelyltä. Toimenpiteiden toteuttamisessa on otettava huomioon käytettävissä olevat tekniset mahdollisuudet, toimenpiteiden aiheuttamat kustannukset, käsiteltävien tietojen laatu, määrä ja ikä sekä käsittelyn merkitys yksityisyyden suojan kannalta.

Sen, joka itsenäisenä elinkeinonharjoittajana toimii rekisterinpitäjän lukuun, on ennen tietojen käsittelyyn ryhtymistä annettava rekisterinpitäjälle asianmukaiset sitoumukset ja muutoin riittävät takeet henkilötietojen suojaamisesta 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

33 § Vaitiolovelvollisuus

Joka henkilötietojen käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä suorittaessaan on saanut tietää jotakin toisen henkilön ominaisuuksista, henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta, ei saa tämän lain vastaisesti sivulliselle ilmaista näin saamiaan tietoja.

34 § Henkilörekisterin hävittäminen

Henkilörekisteri, joka ei ole enää rekisterinpitäjän toiminnan kannalta tarpeellinen, on hävitettävä, jollei siihen talletettuja tietoja ole erikseen säädetty tai määrätty säilytettäviksi tai jollei rekisteriä siirretä 35 §:ssä tarkoitetulla tavalla arkistoon.

Lue lisää

Edes Rekisteriselostetta ei tarvitse tehdä.
Sillä rekisteriseloste ja ilmoitusvelvollisuus perustuu Henkilötietolain 36 §, joka ei ylety kameravalvontaan.

Kuten aiemmin toin esille, henkilötietolain kohdat jotka koskevat kameravalvontaa ovat:

Henkilötietolain 5–7, 10 ja 32–34 §

Että näin.

Inter Arma kirjoitti:

Edes Rekisteriselostetta ei tarvitse tehdä.
Sillä rekisteriseloste ja ilmoitusvelvollisuus perustuu Henkilötietolain 36 §, joka ei ylety kameravalvontaan.

Kuten aiemmin toin esille, henkilötietolain kohdat jotka koskevat kameravalvontaa ovat:

Henkilötietolain 5–7, 10 ja 32–34 §

Että näin.

Lue lisää

Hyvä, että meillä on nyt oikea asiantuntija. Soitappa välittömästi sisäasianministeriöön turvallisuusalan valvontayksikköön ja sano niille, että eivät enää tarkastuskäynneillään kysele esim. myymälöistä rekisteriselosteita jos myymälässä on tallentava kameravalvonta. Näinhän ne ovat tehneet ja olen henkilökohtaisesti ko. yksikön tarkastajan kanssa aiheesta keskustellut.
36§ puhuu ilmoitusvellisuudesta tietosuojavaltuutetulle. En ole missään vaiheessa väittänyt tällaista olevan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että rekisteriselostetta ei tarvitse olla tehtynä.

Inter Arma kirjoitti:

Edes Rekisteriselostetta ei tarvitse tehdä.
Sillä rekisteriseloste ja ilmoitusvelvollisuus perustuu Henkilötietolain 36 §, joka ei ylety kameravalvontaan.

Kuten aiemmin toin esille, henkilötietolain kohdat jotka koskevat kameravalvontaa ovat:

Henkilötietolain 5–7, 10 ja 32–34 §

Että näin.

Lue lisää

Kun tykkäät leikkailla ja liimailla niin minäkin nyt ajattelin käyttää siihen huviin minuutin verran työaikaa. Nämä tosin ovat asioita jotka jo tiesin mutta kun et ilmeisesti muuten usko. Tämä on sivustolta www.tietosuoja.fi


"
Onko kameravalvonta henkilötietojen käsittelyä

Tallentavaa kameravalvontaa harjoittavan tulee huomioida toiminnassaan henkilötietolain asettamat vaatimukset. Talletetut kuvat ja ääni ovat henkilötietolaissa tarkoitettuja henkilötietoja, jos luonnollinen henkilö on niistä tunnistettavissa. Tallentavaa kameravalvontaa harjoittava käsittelee henkilötietoja kamerajärjestelmän avulla ja on henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Tallenteiden säilytysajalla ei ole vaikutusta siihen, tuleeko henkilötietolaki sovellettavaksi. Tallentavaa kameravalvontaa harjoittava on henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä, vaikka tallenteet säilytettäisiin vain tunnin ajan ennen tallenteen päälle nauhoitusta.

Henkilötietolaissa tarkoitetun henkilörekisterin muodostavat jollekin alustalle talletetut tiedot. Jos kameravalvontajärjestelmä ei ole tallentava eikä henkilötietoja muutenkaan kerätä järjestelmän avulla, henkilötietolaki ei tule sovellettavaksi. Kts. esite Yksityisyyden suoja kameravalvonnassa.
"

Vai kenties sinulla on parempaa tietoa finlexissä?

on helkutin kirjoitti:

Hyvä, että meillä on nyt oikea asiantuntija. Soitappa välittömästi sisäasianministeriöön turvallisuusalan valvontayksikköön ja sano niille, että eivät enää tarkastuskäynneillään kysele esim. myymälöistä rekisteriselosteita jos myymälässä on tallentava kameravalvonta. Näinhän ne ovat tehneet ja olen henkilökohtaisesti ko. yksikön tarkastajan kanssa aiheesta keskustellut.
36§ puhuu ilmoitusvellisuudesta tietosuojavaltuutetulle. En ole missään vaiheessa väittänyt tällaista olevan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että rekisteriselostetta ei tarvitse olla tehtynä.

Lue lisää

Pieni lapsus.

10 § määrää todellakin rekisteriselosteesta,
ei 36§.

Olet oikeassa.

vielä rakas arma kirjoitti:

Kun tykkäät leikkailla ja liimailla niin minäkin nyt ajattelin käyttää siihen huviin minuutin verran työaikaa. Nämä tosin ovat asioita jotka jo tiesin mutta kun et ilmeisesti muuten usko. Tämä on sivustolta www.tietosuoja.fi


"
Onko kameravalvonta henkilötietojen käsittelyä

Tallentavaa kameravalvontaa harjoittavan tulee huomioida toiminnassaan henkilötietolain asettamat vaatimukset. Talletetut kuvat ja ääni ovat henkilötietolaissa tarkoitettuja henkilötietoja, jos luonnollinen henkilö on niistä tunnistettavissa. Tallentavaa kameravalvontaa harjoittava käsittelee henkilötietoja kamerajärjestelmän avulla ja on henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Tallenteiden säilytysajalla ei ole vaikutusta siihen, tuleeko henkilötietolaki sovellettavaksi. Tallentavaa kameravalvontaa harjoittava on henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä, vaikka tallenteet säilytettäisiin vain tunnin ajan ennen tallenteen päälle nauhoitusta.

Henkilötietolaissa tarkoitetun henkilörekisterin muodostavat jollekin alustalle talletetut tiedot. Jos kameravalvontajärjestelmä ei ole tallentava eikä henkilötietoja muutenkaan kerätä järjestelmän avulla, henkilötietolaki ei tule sovellettavaksi. Kts. esite Yksityisyyden suoja kameravalvonnassa.
"

Vai kenties sinulla on parempaa tietoa finlexissä?

Lue lisää

En ole missään vaiheessa kiistänyt etteikö kameravalvonta voisi muodostaa rekisteriä.
Olen vain todennut ettei se sitä automaattisesti lain kannalta tee.

Lisäksi olen myös tuonut esille, ettei kameravalvonnan toteuttajaa velvoita koko henkilötietolaki, vaan erikseen Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä määritellyt kohdat henkilötietolaista.

Eli ne jo moneen kertaan mainitut
henkilötietolain 5–7, 10 ja 32–34 §:t.

Inter Arma kirjoitti:

En ole missään vaiheessa kiistänyt etteikö kameravalvonta voisi muodostaa rekisteriä.
Olen vain todennut ettei se sitä automaattisesti lain kannalta tee.

Lisäksi olen myös tuonut esille, ettei kameravalvonnan toteuttajaa velvoita koko henkilötietolaki, vaan erikseen Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä määritellyt kohdat henkilötietolaista.

Eli ne jo moneen kertaan mainitut
henkilötietolain 5–7, 10 ja 32–34 §:t.

Lue lisää

kuulostaako tutulta? Vai onko teitä useampi samalla nimimerkillä.

"Kameravalvonnassa ei voida hyvällä tahdollakaan puhua henkilörekisteristä, sillä nauhoihinhan ei tallenneta henkilöiden nimiä, tai muita tunnisteita. Näin ollen kyse on vain videovalvonnasta, ei rekisteristä... "

Mun osalta tämä keskustelu päättyy nyt koska tämä ei tuo minulle varmasti yhtään uutta OIKEAA tietoa tästä aiheesta. Hyvää jatkoa valitsemallasi bessewisser tiellä. Ansioksesi luettakoon, että osaat kirjoittaa vakuuttavasti puuta heinää aiheesta mistä et juuri mitään tiedä.

suora siteeraus kirjoitti:

kuulostaako tutulta? Vai onko teitä useampi samalla nimimerkillä.

"Kameravalvonnassa ei voida hyvällä tahdollakaan puhua henkilörekisteristä, sillä nauhoihinhan ei tallenneta henkilöiden nimiä, tai muita tunnisteita. Näin ollen kyse on vain videovalvonnasta, ei rekisteristä... "

Mun osalta tämä keskustelu päättyy nyt koska tämä ei tuo minulle varmasti yhtään uutta OIKEAA tietoa tästä aiheesta. Hyvää jatkoa valitsemallasi bessewisser tiellä. Ansioksesi luettakoon, että osaat kirjoittaa vakuuttavasti puuta heinää aiheesta mistä et juuri mitään tiedä.

Lue lisää

Se oli tarkoitettu niin, ettei kameravalvontaa voi hyvällä tahdollakaan (mielestäni) pitää henkilörekisterinä (yksinään) sillä nauhoihinhan ei tallenneta henkilöiden nimiä, tai muita tunnisteita.

Tämä on myös yleinen käytännön käsitys alalla, ettei voida puhua varsinaisesta rekisteristä, ennen kuin pystytään yhdistämään nauhalla olevat tiedot toisiinsa niin, että henkilöllisyys on suoraan niistä todettavissa.

Tiedän että tämä on ristiriidassa monen tahon käsityksen kanssa.

Inter Arma kirjoitti:

En ole missään vaiheessa kiistänyt etteikö kameravalvonta voisi muodostaa rekisteriä.
Olen vain todennut ettei se sitä automaattisesti lain kannalta tee.

Lisäksi olen myös tuonut esille, ettei kameravalvonnan toteuttajaa velvoita koko henkilötietolaki, vaan erikseen Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä määritellyt kohdat henkilötietolaista.

Eli ne jo moneen kertaan mainitut
henkilötietolain 5–7, 10 ja 32–34 §:t.

Lue lisää

"Lisäksi olen myös tuonut esille, ettei kameravalvonnan toteuttajaa velvoita koko henkilötietolaki, vaan erikseen Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä määritellyt kohdat henkilötietolaista."

Höpö höpö. Nyt on jo pakko vastata, kun ei kestä enää katsoa tällaista huuhaata.

Lähtökohtaisesti kameravalvonnan toteuttajaa velvoittaa henkilötietolaki. Työntekijöiden oikeuksien suojaamiseksi laadittu laki yksityisyyden suojasta työelämässä tulee tähän päälle sovellettavaksi, siinä määrin kuin valvonta koskee työntekijöitä. Se ei suinkaan poista velvollisuutta noudattaa myös henkilötietolakia, kuten virheellisesti luulet.

Poliizi kirjoitti:

"Lisäksi olen myös tuonut esille, ettei kameravalvonnan toteuttajaa velvoita koko henkilötietolaki, vaan erikseen Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä määritellyt kohdat henkilötietolaista."

Höpö höpö. Nyt on jo pakko vastata, kun ei kestä enää katsoa tällaista huuhaata.

Lähtökohtaisesti kameravalvonnan toteuttajaa velvoittaa henkilötietolaki. Työntekijöiden oikeuksien suojaamiseksi laadittu laki yksityisyyden suojasta työelämässä tulee tähän päälle sovellettavaksi, siinä määrin kuin valvonta koskee työntekijöitä. Se ei suinkaan poista velvollisuutta noudattaa myös henkilötietolakia, kuten virheellisesti luulet.

Lue lisää

Laki «yksityisyyden» suojasta työelämässä 13.8.2004/759
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita «yksityisyyden» suojaa turvaavia perusoikeuksia työelämässä.

2 §
Soveltamisala
Tässä laissa säädetään työntekijää koskevien henkilötietojen käsittelystä, työntekijälle tehtävistä testeistä ja tarkastuksista sekä niitä koskevista vaatimuksista, teknisestä valvonnasta työpaikalla sekä työntekijän sähköpostiviestin hakemisesta ja avaamisesta.

Mitä tässä laissa säädetään työntekijästä, sovelletaan myös virkamieheen, virkasuhteessa olevaan ja näihin verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevaan sekä soveltuvin osin työnhakijaan.

Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999) ja sähköisen viestinnän tietosuojalakia (516/2004), jollei tässä laissa toisin säädetä.

Poimintoja HE 184/1999
Äänen tai kuvien tallettaminen teknisellä laitteella voi tulla rangaistavaksi myös henkilörekisteririkoksena, jota koskeva säännös vuonna 1987 sisällytettiin uuteen yksityisyyttä suojaavaan yleiseen henkilörekisterilakiin (471/1987). Vuonna 1995 tulivat voimaan rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen kuuluneet tieto- ja viestintärikoksia koskevat rikoslain 38 luvun salassapitoa ja viestintäsalaisuuden loukkausta koskevat rangaistussäännökset. Uudistuksessa säädettiin viestintäsalaisuuden loukkauksena rangaistavaksi luottamuksellisen keskustelun kuunteleminen ja tallentaminen salaa teknisellä laitteella muualla kuin «kotirauhan» piirissä. Henkilörekisteririkosta koskeva rangaistussäännös siirrettiin tuolloin tieto- ja viestintärikoksia koskevan rikoslain 38 luvun 9 §:ksi. Henkilötietolaki (523/1999) korvasi henkilörekisterilain keväällä 1999. Samassa yhteydessä laajennettiin jossain määrin henkilörekisteririkoksena pidettävän käyttäytymisen alaa.

Salakatseluna rangaistavan toiminnan rajaaminen «kotirauhan» piiriin on osoittautunut liian ahtaaksi. Etenkin automaattinen kameravalvonta saatetaan kokea yksityisyyttä loukkaavana muuallakin kuin «kotirauhan» suojaamalla alueella. Salakatselun antaman suojan kytkeminen «kotirauhan» piiriin on muutenkin aiheuttanut tulkintaongelmia, kun «kotirauhan» laajuudesta on esitetty erilaisia käsityksiä.

Kotirauhan» suojaama paikka säilyisi ehdotuksen mukaan edelleen alueena, jossa yksityiselämän suoja oikeudetonta tarkkailua vastaan olisi jonkin verran vahvempi kuin muualla. Keskustelun kuuntelu ja tallentaminen sekä henkilön katselu ja kuvaaminen teknisellä laitteella «kotirauhan» suojaamassa paikassa ilman tarkkailtavan suostumusta olisi aina rangaistavaa, jollei tarkkailuun poikkeuksellisesti ole laissa säädettyä oikeutta tai muuta oikeutusta. Säännökset suojaisivat jokaista luvallisesti kenen tahansa «kotirauhan» piirissä oleskelevaa oikeudettomalta tarkkailulta. «Kotirauhan» suojaamaan paikkaan luvattomasti tunkeutunutta voitaisiin sen sijaan kuunnella ja katsella teknisellä laitteella. Rikoslain 24 lukuun sisällytettäisiin «kotirauhan» alueen määritelmä (11 §), joka täsmentäisi kotirauhasäännösten ohella salakuuntelu- ja salakatselusäännösten soveltamisalaa «kotirauhan» suojaamilla alueilla.
Salakuuntelun rangaistavuuden edellytyksenä on, ettei puhe ole tarkoitettu ulkopuolisen tietoon tai ettei puhujalla ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan. Silloin kun puhe on tarkoitettu nimenomaisesti keskustelua salaa tallentavan osapuolen tietoon, yksityisyyden suojan loukkausta ei voida pitää niin merkittävänä, että kotirauhankaan piirissä käytävän keskustelun tallentamista olisi syytä säätää salakuunteluna rangaistavaksi.

Salakatselun rangaistavuus sitä vastoin olisi 24 luvun 6 §:n mukaan rajattu «kotirauhan» suojaaman alueen ulkopuolella sellaisiin huoneistoihin ja rakennuksiin niiden aidattuine piha-alueineen, jotka voivat olla luvattoman tunkeutumisenkin kohteena (3 §). Lisäksi paikan on oltava yleisöltä suljettu, ja tarkkailtavaa on katseltava tai kuvattava tämän yksityisyyttä loukaten. Eräät paikat (pukuhuoneet, käymälät ynnä muut vastaavat paikat) saisivat kuitenkin aina saman suojan kuin «kotirauhan» piirikin. Virastoja ei enää rinnastettaisi «kotirauhan» suojaamiin paikkoihin, vaan ne luettaisiin luvattoman tunkeutumisen kohteisiin. Virastojen osalta ehdotus merkitsisi siten salakuunteluna tai -katseluna rangaistavan käyttäytymisen alan vähäistä supistumista.

Lakiehdotuksen lähtökohtana onkin, että tekninen katselu ja kuvaaminen yleisillä paikoilla sekä paikoilla, joihin yleisöllä on pääsy, ei yleensä loukkaisi yksityisyyttä siinä määrin, että mainitunlainen tarkkailu olisi syytä säätää kattavasti rangaistavaksi. Esimerkiksi videokameroiden käyttö kaduilla sekä liikkeissä ja rakennuksissa, joihin yleisöllä on pääsy, ei siten olisi ehdotettujen pykälien mukaan rangaistavaa salaakaan tapahtuvana lukuun ottamatta tavaratalojen sovituskoppeja, käymälöitä ynnä muita vastaavia tiloja. Jos samalla kuunnellaan, salakuuntelusäännös voi tulla sovellettavaksi.
Puheen tallentaminen tai henkilön kuvaaminen loukkaa yksityisyyttä enemmän kuin pelkkä katselu tai kuuntelu, jossa tekninen laite toimii ainoastaan tarkkailijan aistien apuvälineenä ja jatkeena. Puheen ja kuvan taltiointi mahdollistaa tapahtuman toistuvan ja yksityiskohtaisen analysoinnin. Kuvaamisessakin on selvä ero tavanomaisen valokuvaamisen ja videokameran käytön välillä etenkin, jos tapahtumien tallentaminen tapahtuu automaattisesti tai tiettyä henkilöä kuvataan jatkuvasti tai kuvaamiseen liittyy myös äänen tallentamista.

Automaattinen televisio- tai muu kameravalvonta saatetaan myös kokea yksityisyyttä loukkaavana yleisilläkin paikoilla. Jos kameravalvonnassa tallennetaan ääntä ja kuvaa, siihen saattaa soveltua henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö. Asiaan ei tiettävästi ole otettu kantaa oikeuskäytännössä. Kameravalvonnan yksityiskohtaisempi sääntely ei kuitenkaan ole ollut tässä yhteydessä mahdollista. Rikoksentorjunnan neuvottelukunnassa on äskettäin valmistunut selvitys kameravalvonnasta. Sen pohjalta lainsäädännön, myös rangaistussäännösten, muutostarpeet voidaan arvioida tarkemmin.
Henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö koskee muun muassa henkilötietojen keräämistä, tallettamista, käyttöä, yhdistämistä ja luovuttamista. Henkilöiden kuvaaminen ja heidän puheensa tallettaminen saattaa olla paitsi salakuuntelua tai salakatselua samalla myös henkilötietojen käsittelyä. Jos tietojen käsittelyssä ei tällöin noudateta henkilötietolakia, sovellettavaksi voi tulla myös rikoslain 38 luvun 9 §:ssä tarkoitettu henkilörekisteririkos. Salakatselua ja -kuuntelua koskevat rangaistussäännökset ja henkilörekisteririkos eivät ole toisiaan poissulkevia säännöksiä.

«Kotirauhan» suojaamia paikkoja olisivat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat. Lainkohdassa mainittujen paikkojen on siten oltava tarkoitetut asumiseen oikeusjärjestyksessä hyväksytyllä tavalla. Minkä tahansa huoneen tai tilan ottaminen vaikkapa vain tilapäiseen asumiskäyttöön, ei siten ilman muuta anna asumiselle «kotirauhan» suojaa. Asumiseen käytetyille tiloille asetettu vaatimus, että niiden tulee olla asumiseen tarkoitettuja oikeusjärjestyksessä hyväksytyllä tavalla, merkitsisi sitä, että toisen maalla telttaileva saadaan «kotirauhan» suojan estämättä poistaa alueelta, jos leiriytymisen kesto ilman lupaa ylittäisi sen, mitä jokamiehen oikeuksien perusteella pidetään hyväksyttävänä. «Kotirauhan» suojaa omistajaa ja haltijaa kohtaan eivät nauttisi myöskään niin sanotut talonvaltaajat. Vuokrasuhteissa syntyvien konfliktitilanteiden ratkaisemisesta säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa.

Tarkkaa rajaa asunnon, loma-asunnon ja muun asumiseen tarkoitetun tilan välillä ei tarvitse tehdä, koska ehdotettu säännös kattaa mainitut paikat. Säännöksen luettelo muista asumiseen tarkoitetuista tiloista on avoin, ja siinä on mainittu vain yleisimmät säännöksen kattamat tilat. Asunnolla tarkoitetaan muun muassa kerros- ja rivitalohuoneistoja, omakotitaloja sekä niiden osia. Loma-asuntoja voivat olla esimerkiksi kesämökit. Asuntojen ja loma-asuntojen lisäksi asumiseen tarkoitettuja tiloja olisivat muun muassa hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset. Hotellihuoneeseen verrattavia paikkoja olisivat muutkin majoitusliikkeiden vieraiden majoittamista varten pitämät huoneet. Teltat voisivat olla sekä lyhytaikaiseen yöpymiseen että pitempiaikaiseenkin asumiseen tarkoitettuja. Asuntovaunuihin rinnastettaisiin asuntoautot ja rekka-auton vetovaunu, jos siinä on nukkumiseen tarkoitettu osa. Veneet, joissa voidaan yöpyä, voisivat olla lainkohdassa tarkoitettuja asuttavia aluksia, samoin kuin laivat.

Asuintalojen porraskäytävät säädettäisiin nimenomaisesti kuulumaan «kotirauhan» piiriin. «Kotirauhan» ulkopuolelle jäisivät siten kerrostalon ulko-oven ulkopuoliset alueet. Vaikka kerrostalojen pihat eivät suoraan olisikaan «kotirauhan» piirissä, pihalla meluaminen voisi tulla rangaistavaksi «kotirauhan» häiritsemisenä silloin, kun ehdotetun 1 §:n 2 kohdassa tarkoitettua häiriötä aiheutetaan asunnoissa oleskeleville henkilöille.

Välitöntä suojaa annettaisiin asukkaiden yksityisaluetta oleville piha-alueille niihin kuuluvine rakennuksineen. Omakotitalojen tontit ovat tyypillisesti tällaisia alueita. Pienehköissä asunto-osakeyhtiöissä on myös mahdollista, että yhtiön omistamat piha-alueet on joko yhtiöjärjestyksessä tai sopimalla jaettu eri asuntojen asukkaiden yksityisalueisiin. Tällaiset rivitalon tai pienkerrostalon eri asuntojen piha-alueet nauttisivat «kotirauhan» suojaa myös muihin yhtiön tiloissa asuviin henkilöihin nähden.

Selvyyden vuoksi lainkohdassa mainitaan myös rakennukset, jotka välittömästi liittyvät asukkaiden yksityisaluetta oleviin pihoihin. Muun kuin asumiseen tarkoitetun rakennuksen kuulumista «kotirauhan» suojan piiriin ei määrää sen laatu vaan sijainti «kotirauhan» suojaan kuuluvalla piha-alueella. Rakennukset kuuluisivat piha-alueelle esimerkiksi silloin, kun piha-alue muodostuu niiden ja asunnon välille. Tällaisia piharakennuksia ovat tavallisesti esimerkiksi aitat, autotallit, saunat ja varastorakennukset. Rivitalon tietylle asukkaalle kuuluva autotalli olisi siten «kotirauhan» suojaama, jos se kiinteästi liittyy hänen asuinrakennukseensa tai sen yksityisaluetta olevaan pihaan.

«Kotirauhan» suojamaa aluetta ei voi omatoimisesti muita sitovasti laajentaa tässä määriteltyä suuremmaksi ja siten kaventaa jokamiehen oikeuksia esimerkiksi aitaamalla aluetta tai asettamalla "pääsy kielletty"-kylttejä.

5 §
Salakuuntelu
Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa

1) «kotirauhan» suojaamassa paikassa puhetta tai yksityiselämän tapahtumasta aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa, taikka

2) muualla kuin «kotirauhan» suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan,

on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava

6 §
Salakatselu
Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa

1) «kotirauhan» suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka

2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,

on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava
§. Luvaton tunkeutuminen
1 mom. Luvatonta tunkeutumista koskevalla säännöksellä suojattaisiin eräitä sellaisia paikkoja, jotka ehdotetun 11 §:n määritelmäsäännöksen mukaan jäisivät «kotirauhan» ja siten 1 §:n soveltamisalan ulkopuolelle. Tällaisista paikoista pykälässä luetellaan nimenomaisesti tietyn tyyppiset rakennukset ja huoneistot eli virastot, liikehuoneistot, tuotantolaitokset, toimistot, ja kokoustilat. Lisäksi lainkohta soveltuisi muihin vastaaviin huoneistoihin ja rakennuksiin aidattuine piha-alueineen sekä kasarmialueeseen ja muihin puolustusvoimien käytössä oleviin alueisiin.

Lainkohdassa tarkoitetun teon kohteille on yhteistä ennen kaikkea se, että niissä yleensä työskentelee tai oleskelee ihmisiä, joiden rauhaa ja yksityisyyttä on tarkoitus suojella. Siten esimerkiksi lato tai varasto ei yleensä voi olla pykälässä tarkoitettu muu vastaava rakennus tai huoneisto. Sellainen voisi sen sijaan olla esimerkiksi koulu, kasarmirakennus, sairaala, museo, vankila taikka kulttuuri- tai liikuntalaitos. Säännös kattaisi myös työtilat, käytettiinpä niitä sitten ammatinharjoittamiseen tai vaikkapa vain harrastustoimintaan. Tällaisen toiminnan harjoittamiseen käytettävä rakennus voi olla kevytrakenteinenkin katettu tila. Siten esimerkiksi tuotantolaitos voi olla paitsi tehdasrakennus myös vaikkapa turkistarhauksessa käytetty eläinsuoja.

Luvattoman tunkeutumisen kohteena voisivat olla sekä sellaiset tilat, joihin yleisöllä on pääsy, että sellaiset paikat, jotka ovat yleisöltä suljettuja. Niinpä tyypillisiä pykälässä tarkoitettuja yleisöä palvelevia liikehuoneistoja ovat ravintolat, kahvilat, pankit, postit ja kaupat. Säännöksen soveltamisalaa ei rajoitettaisi liikkeiden aukioloaikaan tai yleisölle varattuun tilaan, vaan luvattoman tunkeutumisen kohteena voisi olla yleisöä palveleva liikehuoneisto myös sen aukioloajan jälkeen sekä liikehuoneiston muu kuin yleisön palveluun varattu tila.

Lainkohdassa tarkoitettuja virastoja ovat valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen käyttöön tarkoitetut huoneistot tai rakennukset, kuten tuomioistuimet, lääninhallitukset sekä kunnan- ja kihlakunnanvirastot. Luvattoman tunkeutumisen kohteena oleva paikka, kuten toimisto tai kokoustila, voi olla yhtä hyvin yksityisen kuin julkisenkin yhteisön omistuksessa tai käytössä. Kokoustila erikseen mainittuna toisi säännöksen soveltamisalaan neuvottelu- ja kokoustilat silloinkin, kun niitä ei voida pitää esimerkiksi viraston, toimiston tai liikehuoneiston osana.

Säännös suojaisi vain rajoitetusti ulkoalueita tai ulkona pidettäviä tilaisuuksia. Poikkeuksena olisivat kasarmialueet ja muut puolustusvoimien käytössä olevat alueet kuten harjoitus- ja sotilasalueet. Tunkeutuminen mainituille puolustusvoimien alueille on nykyisin rangaistavaa kumottavaksi ehdotetun rikoslain 42 luvun 1 §:n mukaan.

Lainkohdassa tarkoitettujen rakennusten pihat eivät ilman muuta olisi pykälässä tarkoitetun suojan piirissä. Lainkohdan soveltaminen piha-alueeseen edellyttää, että se on aidattu. Aidattu piha-alue voi liittyä virastoon tai tuotantolaitokseen taikka mihin tahansa pykälän soveltamispiirissä olevaan rakennukseen. Pykälässä tarkoitetuksi aidaksi ei kelpaa mikä tahansa rakennelma. Aitauksen ja olosuhteiden on oltava sellaisten, ettei oleskelukiellon olemassaolosta aitauksen rajaamalla alueella jää epäselvyyttä.

Piha-alueella tarkoitetaan suhteellisen rajattua rakennukseen välittömästi liittyvää aluetta, johon ihmisten liikkuminen keskittyy. Säännöksen soveltamisalaa ei voi aitaamalla laajentaa piha-alueen ulkopuolelle. Luvaton liikkuminen ja oleskelu laajemmallakin alueella kuten esimerkiksi teollisuusalueella voidaan tarvittaessa kieltää sisäasiainministeriön poliisilain 52 §:n nojalla antamalla poliisimääräyksellä.

Luvattoman tunkeutumisen tekotavat olisivat pykälän 1 momentissa samat kuin ehdotetun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa. Niitä käytetään myös samassa merkityksessä kuin 1 §:ssä. Esimerkiksi tunkeutuminen voi siis tässäkin tarkoittaa sekä fyysisten esteiden että muulla tavoin selkeästi ilmoitetun tahdon sivuuttamista. Kätkeytyminen ja jääminen liittyvät yleensä tilanteisiin, joissa tekijä on päässyt paikkaan hyväksytyllä tavalla, mutta ei noudata poistumiskehotusta tai tiedossa olevaa poistumisaikaa.

Pertti kirjoitti:

Laki «yksityisyyden» suojasta työelämässä 13.8.2004/759
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita «yksityisyyden» suojaa turvaavia perusoikeuksia työelämässä.

2 §
Soveltamisala
Tässä laissa säädetään työntekijää koskevien henkilötietojen käsittelystä, työntekijälle tehtävistä testeistä ja tarkastuksista sekä niitä koskevista vaatimuksista, teknisestä valvonnasta työpaikalla sekä työntekijän sähköpostiviestin hakemisesta ja avaamisesta.

Mitä tässä laissa säädetään työntekijästä, sovelletaan myös virkamieheen, virkasuhteessa olevaan ja näihin verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevaan sekä soveltuvin osin työnhakijaan.

Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999) ja sähköisen viestinnän tietosuojalakia (516/2004), jollei tässä laissa toisin säädetä.

Poimintoja HE 184/1999
Äänen tai kuvien tallettaminen teknisellä laitteella voi tulla rangaistavaksi myös henkilörekisteririkoksena, jota koskeva säännös vuonna 1987 sisällytettiin uuteen yksityisyyttä suojaavaan yleiseen henkilörekisterilakiin (471/1987). Vuonna 1995 tulivat voimaan rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen kuuluneet tieto- ja viestintärikoksia koskevat rikoslain 38 luvun salassapitoa ja viestintäsalaisuuden loukkausta koskevat rangaistussäännökset. Uudistuksessa säädettiin viestintäsalaisuuden loukkauksena rangaistavaksi luottamuksellisen keskustelun kuunteleminen ja tallentaminen salaa teknisellä laitteella muualla kuin «kotirauhan» piirissä. Henkilörekisteririkosta koskeva rangaistussäännös siirrettiin tuolloin tieto- ja viestintärikoksia koskevan rikoslain 38 luvun 9 §:ksi. Henkilötietolaki (523/1999) korvasi henkilörekisterilain keväällä 1999. Samassa yhteydessä laajennettiin jossain määrin henkilörekisteririkoksena pidettävän käyttäytymisen alaa.

Salakatseluna rangaistavan toiminnan rajaaminen «kotirauhan» piiriin on osoittautunut liian ahtaaksi. Etenkin automaattinen kameravalvonta saatetaan kokea yksityisyyttä loukkaavana muuallakin kuin «kotirauhan» suojaamalla alueella. Salakatselun antaman suojan kytkeminen «kotirauhan» piiriin on muutenkin aiheuttanut tulkintaongelmia, kun «kotirauhan» laajuudesta on esitetty erilaisia käsityksiä.

Kotirauhan» suojaama paikka säilyisi ehdotuksen mukaan edelleen alueena, jossa yksityiselämän suoja oikeudetonta tarkkailua vastaan olisi jonkin verran vahvempi kuin muualla. Keskustelun kuuntelu ja tallentaminen sekä henkilön katselu ja kuvaaminen teknisellä laitteella «kotirauhan» suojaamassa paikassa ilman tarkkailtavan suostumusta olisi aina rangaistavaa, jollei tarkkailuun poikkeuksellisesti ole laissa säädettyä oikeutta tai muuta oikeutusta. Säännökset suojaisivat jokaista luvallisesti kenen tahansa «kotirauhan» piirissä oleskelevaa oikeudettomalta tarkkailulta. «Kotirauhan» suojaamaan paikkaan luvattomasti tunkeutunutta voitaisiin sen sijaan kuunnella ja katsella teknisellä laitteella. Rikoslain 24 lukuun sisällytettäisiin «kotirauhan» alueen määritelmä (11 §), joka täsmentäisi kotirauhasäännösten ohella salakuuntelu- ja salakatselusäännösten soveltamisalaa «kotirauhan» suojaamilla alueilla.
Salakuuntelun rangaistavuuden edellytyksenä on, ettei puhe ole tarkoitettu ulkopuolisen tietoon tai ettei puhujalla ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan. Silloin kun puhe on tarkoitettu nimenomaisesti keskustelua salaa tallentavan osapuolen tietoon, yksityisyyden suojan loukkausta ei voida pitää niin merkittävänä, että kotirauhankaan piirissä käytävän keskustelun tallentamista olisi syytä säätää salakuunteluna rangaistavaksi.

Salakatselun rangaistavuus sitä vastoin olisi 24 luvun 6 §:n mukaan rajattu «kotirauhan» suojaaman alueen ulkopuolella sellaisiin huoneistoihin ja rakennuksiin niiden aidattuine piha-alueineen, jotka voivat olla luvattoman tunkeutumisenkin kohteena (3 §). Lisäksi paikan on oltava yleisöltä suljettu, ja tarkkailtavaa on katseltava tai kuvattava tämän yksityisyyttä loukaten. Eräät paikat (pukuhuoneet, käymälät ynnä muut vastaavat paikat) saisivat kuitenkin aina saman suojan kuin «kotirauhan» piirikin. Virastoja ei enää rinnastettaisi «kotirauhan» suojaamiin paikkoihin, vaan ne luettaisiin luvattoman tunkeutumisen kohteisiin. Virastojen osalta ehdotus merkitsisi siten salakuunteluna tai -katseluna rangaistavan käyttäytymisen alan vähäistä supistumista.

Lakiehdotuksen lähtökohtana onkin, että tekninen katselu ja kuvaaminen yleisillä paikoilla sekä paikoilla, joihin yleisöllä on pääsy, ei yleensä loukkaisi yksityisyyttä siinä määrin, että mainitunlainen tarkkailu olisi syytä säätää kattavasti rangaistavaksi. Esimerkiksi videokameroiden käyttö kaduilla sekä liikkeissä ja rakennuksissa, joihin yleisöllä on pääsy, ei siten olisi ehdotettujen pykälien mukaan rangaistavaa salaakaan tapahtuvana lukuun ottamatta tavaratalojen sovituskoppeja, käymälöitä ynnä muita vastaavia tiloja. Jos samalla kuunnellaan, salakuuntelusäännös voi tulla sovellettavaksi.
Puheen tallentaminen tai henkilön kuvaaminen loukkaa yksityisyyttä enemmän kuin pelkkä katselu tai kuuntelu, jossa tekninen laite toimii ainoastaan tarkkailijan aistien apuvälineenä ja jatkeena. Puheen ja kuvan taltiointi mahdollistaa tapahtuman toistuvan ja yksityiskohtaisen analysoinnin. Kuvaamisessakin on selvä ero tavanomaisen valokuvaamisen ja videokameran käytön välillä etenkin, jos tapahtumien tallentaminen tapahtuu automaattisesti tai tiettyä henkilöä kuvataan jatkuvasti tai kuvaamiseen liittyy myös äänen tallentamista.

Automaattinen televisio- tai muu kameravalvonta saatetaan myös kokea yksityisyyttä loukkaavana yleisilläkin paikoilla. Jos kameravalvonnassa tallennetaan ääntä ja kuvaa, siihen saattaa soveltua henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö. Asiaan ei tiettävästi ole otettu kantaa oikeuskäytännössä. Kameravalvonnan yksityiskohtaisempi sääntely ei kuitenkaan ole ollut tässä yhteydessä mahdollista. Rikoksentorjunnan neuvottelukunnassa on äskettäin valmistunut selvitys kameravalvonnasta. Sen pohjalta lainsäädännön, myös rangaistussäännösten, muutostarpeet voidaan arvioida tarkemmin.
Henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö koskee muun muassa henkilötietojen keräämistä, tallettamista, käyttöä, yhdistämistä ja luovuttamista. Henkilöiden kuvaaminen ja heidän puheensa tallettaminen saattaa olla paitsi salakuuntelua tai salakatselua samalla myös henkilötietojen käsittelyä. Jos tietojen käsittelyssä ei tällöin noudateta henkilötietolakia, sovellettavaksi voi tulla myös rikoslain 38 luvun 9 §:ssä tarkoitettu henkilörekisteririkos. Salakatselua ja -kuuntelua koskevat rangaistussäännökset ja henkilörekisteririkos eivät ole toisiaan poissulkevia säännöksiä.

«Kotirauhan» suojaamia paikkoja olisivat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat. Lainkohdassa mainittujen paikkojen on siten oltava tarkoitetut asumiseen oikeusjärjestyksessä hyväksytyllä tavalla. Minkä tahansa huoneen tai tilan ottaminen vaikkapa vain tilapäiseen asumiskäyttöön, ei siten ilman muuta anna asumiselle «kotirauhan» suojaa. Asumiseen käytetyille tiloille asetettu vaatimus, että niiden tulee olla asumiseen tarkoitettuja oikeusjärjestyksessä hyväksytyllä tavalla, merkitsisi sitä, että toisen maalla telttaileva saadaan «kotirauhan» suojan estämättä poistaa alueelta, jos leiriytymisen kesto ilman lupaa ylittäisi sen, mitä jokamiehen oikeuksien perusteella pidetään hyväksyttävänä. «Kotirauhan» suojaa omistajaa ja haltijaa kohtaan eivät nauttisi myöskään niin sanotut talonvaltaajat. Vuokrasuhteissa syntyvien konfliktitilanteiden ratkaisemisesta säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa.

Tarkkaa rajaa asunnon, loma-asunnon ja muun asumiseen tarkoitetun tilan välillä ei tarvitse tehdä, koska ehdotettu säännös kattaa mainitut paikat. Säännöksen luettelo muista asumiseen tarkoitetuista tiloista on avoin, ja siinä on mainittu vain yleisimmät säännöksen kattamat tilat. Asunnolla tarkoitetaan muun muassa kerros- ja rivitalohuoneistoja, omakotitaloja sekä niiden osia. Loma-asuntoja voivat olla esimerkiksi kesämökit. Asuntojen ja loma-asuntojen lisäksi asumiseen tarkoitettuja tiloja olisivat muun muassa hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset. Hotellihuoneeseen verrattavia paikkoja olisivat muutkin majoitusliikkeiden vieraiden majoittamista varten pitämät huoneet. Teltat voisivat olla sekä lyhytaikaiseen yöpymiseen että pitempiaikaiseenkin asumiseen tarkoitettuja. Asuntovaunuihin rinnastettaisiin asuntoautot ja rekka-auton vetovaunu, jos siinä on nukkumiseen tarkoitettu osa. Veneet, joissa voidaan yöpyä, voisivat olla lainkohdassa tarkoitettuja asuttavia aluksia, samoin kuin laivat.

Asuintalojen porraskäytävät säädettäisiin nimenomaisesti kuulumaan «kotirauhan» piiriin. «Kotirauhan» ulkopuolelle jäisivät siten kerrostalon ulko-oven ulkopuoliset alueet. Vaikka kerrostalojen pihat eivät suoraan olisikaan «kotirauhan» piirissä, pihalla meluaminen voisi tulla rangaistavaksi «kotirauhan» häiritsemisenä silloin, kun ehdotetun 1 §:n 2 kohdassa tarkoitettua häiriötä aiheutetaan asunnoissa oleskeleville henkilöille.

Välitöntä suojaa annettaisiin asukkaiden yksityisaluetta oleville piha-alueille niihin kuuluvine rakennuksineen. Omakotitalojen tontit ovat tyypillisesti tällaisia alueita. Pienehköissä asunto-osakeyhtiöissä on myös mahdollista, että yhtiön omistamat piha-alueet on joko yhtiöjärjestyksessä tai sopimalla jaettu eri asuntojen asukkaiden yksityisalueisiin. Tällaiset rivitalon tai pienkerrostalon eri asuntojen piha-alueet nauttisivat «kotirauhan» suojaa myös muihin yhtiön tiloissa asuviin henkilöihin nähden.

Selvyyden vuoksi lainkohdassa mainitaan myös rakennukset, jotka välittömästi liittyvät asukkaiden yksityisaluetta oleviin pihoihin. Muun kuin asumiseen tarkoitetun rakennuksen kuulumista «kotirauhan» suojan piiriin ei määrää sen laatu vaan sijainti «kotirauhan» suojaan kuuluvalla piha-alueella. Rakennukset kuuluisivat piha-alueelle esimerkiksi silloin, kun piha-alue muodostuu niiden ja asunnon välille. Tällaisia piharakennuksia ovat tavallisesti esimerkiksi aitat, autotallit, saunat ja varastorakennukset. Rivitalon tietylle asukkaalle kuuluva autotalli olisi siten «kotirauhan» suojaama, jos se kiinteästi liittyy hänen asuinrakennukseensa tai sen yksityisaluetta olevaan pihaan.

«Kotirauhan» suojamaa aluetta ei voi omatoimisesti muita sitovasti laajentaa tässä määriteltyä suuremmaksi ja siten kaventaa jokamiehen oikeuksia esimerkiksi aitaamalla aluetta tai asettamalla "pääsy kielletty"-kylttejä.

5 §
Salakuuntelu
Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa

1) «kotirauhan» suojaamassa paikassa puhetta tai yksityiselämän tapahtumasta aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa, taikka

2) muualla kuin «kotirauhan» suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan,

on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava

6 §
Salakatselu
Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa

1) «kotirauhan» suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka

2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,

on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava
§. Luvaton tunkeutuminen
1 mom. Luvatonta tunkeutumista koskevalla säännöksellä suojattaisiin eräitä sellaisia paikkoja, jotka ehdotetun 11 §:n määritelmäsäännöksen mukaan jäisivät «kotirauhan» ja siten 1 §:n soveltamisalan ulkopuolelle. Tällaisista paikoista pykälässä luetellaan nimenomaisesti tietyn tyyppiset rakennukset ja huoneistot eli virastot, liikehuoneistot, tuotantolaitokset, toimistot, ja kokoustilat. Lisäksi lainkohta soveltuisi muihin vastaaviin huoneistoihin ja rakennuksiin aidattuine piha-alueineen sekä kasarmialueeseen ja muihin puolustusvoimien käytössä oleviin alueisiin.

Lainkohdassa tarkoitetun teon kohteille on yhteistä ennen kaikkea se, että niissä yleensä työskentelee tai oleskelee ihmisiä, joiden rauhaa ja yksityisyyttä on tarkoitus suojella. Siten esimerkiksi lato tai varasto ei yleensä voi olla pykälässä tarkoitettu muu vastaava rakennus tai huoneisto. Sellainen voisi sen sijaan olla esimerkiksi koulu, kasarmirakennus, sairaala, museo, vankila taikka kulttuuri- tai liikuntalaitos. Säännös kattaisi myös työtilat, käytettiinpä niitä sitten ammatinharjoittamiseen tai vaikkapa vain harrastustoimintaan. Tällaisen toiminnan harjoittamiseen käytettävä rakennus voi olla kevytrakenteinenkin katettu tila. Siten esimerkiksi tuotantolaitos voi olla paitsi tehdasrakennus myös vaikkapa turkistarhauksessa käytetty eläinsuoja.

Luvattoman tunkeutumisen kohteena voisivat olla sekä sellaiset tilat, joihin yleisöllä on pääsy, että sellaiset paikat, jotka ovat yleisöltä suljettuja. Niinpä tyypillisiä pykälässä tarkoitettuja yleisöä palvelevia liikehuoneistoja ovat ravintolat, kahvilat, pankit, postit ja kaupat. Säännöksen soveltamisalaa ei rajoitettaisi liikkeiden aukioloaikaan tai yleisölle varattuun tilaan, vaan luvattoman tunkeutumisen kohteena voisi olla yleisöä palveleva liikehuoneisto myös sen aukioloajan jälkeen sekä liikehuoneiston muu kuin yleisön palveluun varattu tila.

Lainkohdassa tarkoitettuja virastoja ovat valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen käyttöön tarkoitetut huoneistot tai rakennukset, kuten tuomioistuimet, lääninhallitukset sekä kunnan- ja kihlakunnanvirastot. Luvattoman tunkeutumisen kohteena oleva paikka, kuten toimisto tai kokoustila, voi olla yhtä hyvin yksityisen kuin julkisenkin yhteisön omistuksessa tai käytössä. Kokoustila erikseen mainittuna toisi säännöksen soveltamisalaan neuvottelu- ja kokoustilat silloinkin, kun niitä ei voida pitää esimerkiksi viraston, toimiston tai liikehuoneiston osana.

Säännös suojaisi vain rajoitetusti ulkoalueita tai ulkona pidettäviä tilaisuuksia. Poikkeuksena olisivat kasarmialueet ja muut puolustusvoimien käytössä olevat alueet kuten harjoitus- ja sotilasalueet. Tunkeutuminen mainituille puolustusvoimien alueille on nykyisin rangaistavaa kumottavaksi ehdotetun rikoslain 42 luvun 1 §:n mukaan.

Lainkohdassa tarkoitettujen rakennusten pihat eivät ilman muuta olisi pykälässä tarkoitetun suojan piirissä. Lainkohdan soveltaminen piha-alueeseen edellyttää, että se on aidattu. Aidattu piha-alue voi liittyä virastoon tai tuotantolaitokseen taikka mihin tahansa pykälän soveltamispiirissä olevaan rakennukseen. Pykälässä tarkoitetuksi aidaksi ei kelpaa mikä tahansa rakennelma. Aitauksen ja olosuhteiden on oltava sellaisten, ettei oleskelukiellon olemassaolosta aitauksen rajaamalla alueella jää epäselvyyttä.

Piha-alueella tarkoitetaan suhteellisen rajattua rakennukseen välittömästi liittyvää aluetta, johon ihmisten liikkuminen keskittyy. Säännöksen soveltamisalaa ei voi aitaamalla laajentaa piha-alueen ulkopuolelle. Luvaton liikkuminen ja oleskelu laajemmallakin alueella kuten esimerkiksi teollisuusalueella voidaan tarvittaessa kieltää sisäasiainministeriön poliisilain 52 §:n nojalla antamalla poliisimääräyksellä.

Luvattoman tunkeutumisen tekotavat olisivat pykälän 1 momentissa samat kuin ehdotetun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa. Niitä käytetään myös samassa merkityksessä kuin 1 §:ssä. Esimerkiksi tunkeutuminen voi siis tässäkin tarkoittaa sekä fyysisten esteiden että muulla tavoin selkeästi ilmoitetun tahdon sivuuttamista. Kätkeytyminen ja jääminen liittyvät yleensä tilanteisiin, joissa tekijä on päässyt paikkaan hyväksytyllä tavalla, mutta ei noudata poistumiskehotusta tai tiedossa olevaa poistumisaikaa.

Lue lisää

En ole sitä väittänytkään.

Poliizi kirjoitti:

En ole sitä väittänytkään.

...vastaamalla sinun viestiisi. No offence ;))