Tämä kirjoitus ei liity mitenkään parisuhteeseen... mutta särkyneeseen sydämeen sitäkin enemmän. Tapauksen yksityiskohtia en voi paljastaa tarkemmin, kerron sen vain yleisluontoisesti:
Eräs sukulaiseni, mies, jota olin pitänyt lähes omana isänäni, kirjaimellisesti tuhosi elämäni. Tuo mies jota kunnioitin ja jonka kanssa vietin suuren osaa lapsuudestani murskasi tulevaisuuteni, hän vei yhden ainoista asioista joita olin vaikean elämäni aikana koskaan rakastanut. Tuo mies satutti minua pahemmin, kuin kukaan on koskaan tehnyt.
Minä en voi koskaan antaa hänelle anteeksi, enkä koskaan unohtaa, yhtäkään päivää en ole vielä tapauksen selvittyä elänyt itkemättä surua ja vihaa. Minä en enää pysty ajattelemaan mitään muuta, kuin yhtä asiaa; kostoa. Tuo mies tuhosi minun elämäni, ja minä tuhoan hänen, vaikka se veisi minut helvettiin niin minä vien hänet mukanani!
Tuo mies, kaikesta huolimatta välittää yhä minusta, vaikka minä ainoastaan vihaan häntä. On loistava kosto, ettei hän näe minua enää koskaan, sillä sille yksinäiselle sialle minä olin ainoita valopilkkuja itsekkäässä elämässään. Se ei kuitenkaan riitä, sillä minä en lepää ennenkuin olen tuhonnut hänen elämänsä; tehnyt merkityksettömäksi kaiken mitä hän rakastaa. Ainoa syy miksi en lopeta hänen surkeaa eloaan, on koska se on laitonta.
Auttakaa minua keksimään paras, julmin kosto, luonnollisesti lain sallimana. Unohtakaa moraali, sillä oikeus on kuollut. Minulla on vain kosto...
Eräs sukulaiseni, mies, jota olin pitänyt lähes omana isänäni, kirjaimellisesti tuhosi elämäni. Tuo mies jota kunnioitin ja jonka kanssa vietin suuren osaa lapsuudestani murskasi tulevaisuuteni, hän vei yhden ainoista asioista joita olin vaikean elämäni aikana koskaan rakastanut. Tuo mies satutti minua pahemmin, kuin kukaan on koskaan tehnyt.
Minä en voi koskaan antaa hänelle anteeksi, enkä koskaan unohtaa, yhtäkään päivää en ole vielä tapauksen selvittyä elänyt itkemättä surua ja vihaa. Minä en enää pysty ajattelemaan mitään muuta, kuin yhtä asiaa; kostoa. Tuo mies tuhosi minun elämäni, ja minä tuhoan hänen, vaikka se veisi minut helvettiin niin minä vien hänet mukanani!
Tuo mies, kaikesta huolimatta välittää yhä minusta, vaikka minä ainoastaan vihaan häntä. On loistava kosto, ettei hän näe minua enää koskaan, sillä sille yksinäiselle sialle minä olin ainoita valopilkkuja itsekkäässä elämässään. Se ei kuitenkaan riitä, sillä minä en lepää ennenkuin olen tuhonnut hänen elämänsä; tehnyt merkityksettömäksi kaiken mitä hän rakastaa. Ainoa syy miksi en lopeta hänen surkeaa eloaan, on koska se on laitonta.
Auttakaa minua keksimään paras, julmin kosto, luonnollisesti lain sallimana. Unohtakaa moraali, sillä oikeus on kuollut. Minulla on vain kosto...
Vastaukset 5
Vanhimmat
mutta tee se vankilan ulkopuolella.
Paras kosto olisi kertoa muille, mitä hän on tehnyt. Julkinen nolaaminen.. ja niiden ihmisten silmissä, joista hän välittää (perhe, sukulaiset, asuinympäristö). Mutta ei tunnekuohussa, vaan asiallisesti, jotta sinut otetaan todesta.. Näkee, että hän on onnistut sinua loukkaamaan. Yritä jaksaa!
Taidat olla vähäön sairas! Kosto nyt ei varmasti
auta mitään. Keksi muita keinoja!
Raiskasiko se sut vai mitä tapahtui? Ilmoitusta vaan kytille tekemään siinä tapauksessa. Viestiä ystävillesi ja kaikille. Voit myös palkata jonkun kaapin pieksemään tämän miehen mössöksi.
kun olin 15vuotias,äitini uusi kihlattu oli oikein mukava aluksi ja pidinkin häntä melkein isänäni..mutta sitten se teki sen tyhmän jutun enkä luultavasti pysty koskaan anteeksi antamaan..mutta kyllä mä yritän jatkaa elämääni ihan normaalisti..