Mitä ajattelette siitä, että isä ei suostu sopimaan lasten asuinpaikasta eikä elatusmaksuista, vaikka lapset ja minä olemme muuttaneet yhteisestä kodista jo elokuussa.
Kaikki siis olemme kirjoilla vanhassa osoiteessa. Minäkään en voinut virallisesti muuttaa, koska olisimme silloin menettäneet myös lapsilisät. Onkohan tähän olemassa joku aikaraja, johon mennessä kirjat olis pakko muuttaa? Asuminen on nyt maistraatissa selvitystilassa.( Jäämme varmaan vanhaan kotiin haamuasukkaiksi, jos isä muuttaa :).)
Isä ajattelee, että maksamattomuus ja sopimattomuus, ovat hänen neuvotteluvalttinsa.
Hän kai kuvittelee, että pienten tulojemme takia, suostuisin viikko/viikko asumisjärjestelyihin.
Isä on hyvätuloinen ja asuu yhteisesti omistamassamme omakotitalossa, me kolme kunnan kaksiossa.
Ymmärrän, että seuraava vaihe, olis oikeudenkäynti. Minä en halua sitä hakea, vaikka jos lasilisät menevät jostakin syystä isälle, emme enää pärjää vaan mun täytyy. Paljonkohan se tulisi maksamaan minulle?
Asumme lähellä isää ja lapset voivat halutessaan käydä isällä päivittäin. Lisäksi lapset nyt ovat isällä joka toinen viikonloppu.
Itse ajattelen, että jos miehen kunnialle sopii kohdella näin perhettään, niin näin olkoon.
(Ylypiällä pohojalaisluonteella, vaikka se tulee itselle kalliiksi, jaksaa aika pitkälle!)
Kaikki siis olemme kirjoilla vanhassa osoiteessa. Minäkään en voinut virallisesti muuttaa, koska olisimme silloin menettäneet myös lapsilisät. Onkohan tähän olemassa joku aikaraja, johon mennessä kirjat olis pakko muuttaa? Asuminen on nyt maistraatissa selvitystilassa.( Jäämme varmaan vanhaan kotiin haamuasukkaiksi, jos isä muuttaa :).)
Isä ajattelee, että maksamattomuus ja sopimattomuus, ovat hänen neuvotteluvalttinsa.
Hän kai kuvittelee, että pienten tulojemme takia, suostuisin viikko/viikko asumisjärjestelyihin.
Isä on hyvätuloinen ja asuu yhteisesti omistamassamme omakotitalossa, me kolme kunnan kaksiossa.
Ymmärrän, että seuraava vaihe, olis oikeudenkäynti. Minä en halua sitä hakea, vaikka jos lasilisät menevät jostakin syystä isälle, emme enää pärjää vaan mun täytyy. Paljonkohan se tulisi maksamaan minulle?
Asumme lähellä isää ja lapset voivat halutessaan käydä isällä päivittäin. Lisäksi lapset nyt ovat isällä joka toinen viikonloppu.
Itse ajattelen, että jos miehen kunnialle sopii kohdella näin perhettään, niin näin olkoon.
(Ylypiällä pohojalaisluonteella, vaikka se tulee itselle kalliiksi, jaksaa aika pitkälle!)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Onhan se selvää ettet voi yksipuolisesti viedä lapsia toiseen osoitteeseen! Nyt vaan neuvottelupöydän ääreen neuvottelemaan. Jos asutte lähellä toisiaan niin vaikka sitten vuoroviikkosysteemi tms - ja vaikka toinen lapsi kirjoilla toisen luona, toisen kirjat toisen luona. Lapsilisistä voitte sopia että saat pitää niitä jos sinulla on pienemmät tulot. Sitten sopimaan elatuksesta - isompituloinen joutuu ottaa kontolle isommat kuluerät (kuten esim hoitomaksut jne).
Kukako nyt on ylpeä - lähtee omavaltaisesti kaappaamaan lapset ja ihmettelee miksi toinen ei sitten suostu noin vaan. Ehkä vähän aikuisuutta peliin ...
Siis oletko sitä mieltä, että mieheni käytös on miehekästä?
Olen kuullut, että naiset joskus estävät isien ja lasten tapaamisia, olisko tää mun neuvotteluvalttini. No, tämä oli johdatteleva kysymys, älä turhaan vastaa.
Onko fiksua kaapata lapset ja yrittää muuttaa lasten kanssa vaikka ei ole vielä sovittu missä lapset asuvat? Ja sitten estellään tapaamisia että saisi elarit korkeammaksi. Kyllä on fiksua toimintaa. No, ehkä olet saanut lapset manipuloitua puolellesi ja näin ollen voit olla että silti "voitat" oikeudessa. Pahaa jälkeä kyllä tekee lapsiin tuollainen sekoilu.
Ei ylpeys ja vahvuus ole pahe ... paitsi jos se sumentaa mielen siltä mikä omille lapsille parasta.
Tahdot sitä tunnustaa tai et, niin käsissänne on huoltajuusriita. Ja sen pitkittyminen ei ole kenenkään etu.
Ellette te kaksi aikuista, lastenne rakastavat vanhemmat ... ymmärrä tai osaa sopimaan miten elämänne järjestetään, niin en minä osaa keksiä muutakaan kuin että se oikeudessa päätetään puolestanne.
Ja jos olet tosiaan vain "ottanut lapset ja lähtenyt", niin toivottavasti siihen painavat syyt ... koska oikeudessa temppusi muutoin ei mitenkään vahvista asemaasi.
En aivan ymmärtänyt miehesi asennetta ... hän siis ei tee mitään vastaehdotusta omaasi ... luulisi että hänellä jokin mielipide siitä kuinka huoltajuus, tapaamiset ja elarit järjestetään?
Eivät tällaiset oikeudenkäynnit paljoa maksa (eivätkä muutenkaan, vaan ne juristin palkkiot), ja saanet kunnalta ilmaisen oikeusavustajan jos ymmärrät pyytää.
Onko avioerohakemuksen toinen vaihe jo jätetty, vai vieläkö on harkintavaihe päällä ... sillä vaan, että avoerohakemusessakin voi vaatia huoltajuutta ja elareita...
En oikeen ymmärrä niitä vahvoja syitä. mitä ne voisivat olla? Ne ei varmaankaan ole syyt, joiden takia emme mieheni kanssa enää voineet asua yhdessä.
En voinut enää jäädä, enkä voinut lähteä ilman lapsia, jotka haluavat asua kanssani. Lapset ovat jo koululaisia.
Onko tämä vahva syy?
Tapasin myös lastenvalvojan ennen muuttoa. Hän sanoi, että äidit lähtevät lasten kanssa. Kysyin voinko minä lähteä. Hän sanoi, että voin. Olis pitänyt varmaan pyytää hänen lausuntonsa paperilla:
Isä haluaa yhteishuoltajuutta, johon suostun. Mutta hän haluaa myös viikko/viikko järjestelyä, johon en voi suostua. Lupasin kyllä kaikki joulut ja juhannukset, vaan ei auttanut.
Syyt eivät johdu minusta, vaan lapsista.
Mieheni toivomaa järjestelyä ei voinut myöskään lastenvalvoja hyväksyä.
Avioerossa meillä on vasta ensimäinen vaihe. Voinko siis toisessa vaiheessa hakea lasten asuinpaikan vahvistamista?
... jos arvata saan.
No jos ihan tarkkoja ollaan, niin lastenvalvoja ei ole henkilö joka hyväksyy tai on hyväksymättä sinun ehdotustasi tai lasten isän esitystä. Sopimuksenne hän voi vahvistaa.
Turha minun on tässä ruvea arvailemaan syitä jotka teidän tapauksessanne olivat "riittävät" että lähdit lastenne kanssa -- nähtävksi jää miten tuomari tilanteen tulkitsee.
Hommahan etenee nyt niin, että joko odotat ja tilanne jatkuu. Tai, vaadit asialle ratkaisua oikeudesta. Tai, avioerohakemuksen kakkosvaiheessa esität vaatimuksesi (huoltajuus, tapaamiset, elarit) ... mies tekee niihin vastineen... jne. jne. Lopputulema melko varmasti oikeuskäsittely (jos molemmat katvoat olevansa oikeassa).
Oikeuskäsittelyssä painavassa roolissa on sosiaalihuollon tekemä olosuhdeselvitys (jossa mm. lapsia kuullaan) ... toivotaan että paras ratkaisu löytyy, ja mieluiten ennen kuin oikeuteen jousutaan.
Eihän tietenkään vastoin toisen tahtoa mennä muuttamaan lasten asuinpaikkaa - lastenvalvoja puhunut vähän omiaan. Voit toki pyytää että oikeus tekee teidän puolesta ratkaisun jos ette itse pystyy siihen.
Joo.. Minä tein niin että vuokrasin asunnon, otin lapsen kainaloon ja muutin. Tein muuttoilmoituksen meistä molemmista ja se oli sitten sillä siisti, seuraava lapsilisä oli sitten yh-kokoinen.
No, mies ei sovi mistään. Vuosi on nyt takana enkä ole edes avioeroa saanut, koska ex ei allekirjoita mitään eikä häntä edes haastemies saa kiinni.
Mutta, kaikesta selviää. Tsemppistä sullekin "Poikien äiti" koita jaksaa, kyllä se aina jotenkin lutviutuu!
Kiitos toivotuksista ja onnea ja jaksamista myös sinulle!
Vaikka huomaankin, että sulla on jo ne molemmat: Onni lapsessasi ja jaksaminen itsessäsi!
..miten sinä olisit menettänyt lapsilisät? muuttoilmoitukset vaan menemään ja muutokset KELALLE. Kyllä se sitten oikeus viimeistään katsoo missä ja miten lapset asuvat mutta siihen asti sinulla on mielestäni oikeus lapsilisiin jne. jos lapset luonasi on. Eikö ex-miehesi suostu tuleman kanssasi neuvottelemaan lastenvalvojalle elatuksesta ,huoltajuudesta ja tapaamisista? jos ei niin sitten asia menee oikeuteen ja sinulla on oikeus ilmaiseen oikeusapuun ja pahimmillaan/parhaimmillaan isä joutuu maksamaan kummankin asianajajat koska ei suostu sovittelemaan. Mutta otappa ja kysäise näitä asioita ensteksi lastenvalvojalta ja sitten eiku asiat pyörimään! ja asumiseenhan voit myös hakea tukea sosiaalitoimesta=toimeentulotuki.
Maistraatit ovat nyt ottaneet tiukan kannan tässä asiassa ja muuttoilmoitus lasten osalta ei onnistu jos toinen vanhemmista ei suostu siihen että lapset muuttavat. Näin ollen kannattaisi ensin sopia kumman luona lapset asuvat ennen kuin lähtee kaappaamaan lapsia jonnekin. Viranomaisten näkökulmasta lapset asuvat edelleen isän luona. Viime kädessä oikeus sitten ratkaisee kumman luona jäävät asumaan.
Oikeuskuluista niin näissä kumpikin vastaa omista kuluista ja useinhan on oikeutettu saamaan oikeusapua. Parempi olisi kuitenkin yrittää löytää sopuratkaisua kompromisseja tehden - voi mennä vuosi, pari ennen kuin oikeudesta tulee päätös.
Joo, maistraatti ei muuta lasten osoitetta ilman isän lupaa. Mutta muuttaa silti saa lasten kanssa!
Mutta äiti ei voi myöskään voi virallisesti muuttaa
koska silloin isä saa lapsilisät, vaikka lapset asuvat äidin kanssa muualla.
En usko, että tämä käytäntö voi jatkua. Kaikkihan ymmärtävät, että on avioliittoja, joissa toinen osapuoli ei voi jatkaa, vaikka toinen haluaisi.
On myos vanhempia, jotka eivät eri syistä voi lähteä ilman lapsiaan.
Ajatellaanpa vielä, että olisin lähtenyt ilman lapsiani. Nyt en olisikaan äiti, joka kaappasi lapsensa, vaan äiti, joka jätti lapsensa. Ei varmaan sekään kuulosta hyvältä oikeudessa. Kolmas vaihtoehtokin on: Olisin asunut mieheni kanssa vielä vuosia.
Minä nyt siis asun lasten kanssa eri osoiteessa kuin isä ja saamme lapsilisät, koska kaikki olemme kirjoilla isän osoitteessa.
Mitään muuta tukea en saa.
Lastenvalvoja sanoi, etten saa edes toimeentulotukea, jos sitä tarvitsisin.
En myöskään tietenkään saa asumistukea.
Kunnan asunnossa saan asua vain vuoden verran. ( Koska yhdessä omistamme omakotitalon, jossa mieheni asuu.)
En tiedä saanko oikeusapua, koska siis on omaisuutta.
Keksiikö kukaan mitään ratkaisua? Kun oikeudessa sovitaan lastenhuollosta, tuomitaanko siellä viikko/viikko asumiseen? Lapset eivät sitä halua.Vanhempi täyttää kohta 15v.
Itse haluaisin vielä odottaa, että mieheni mieli muuttuisi.
Et saa tietenkään tukea kun asutte vielä kaikki virallisesti saman katon alla. Aniharvoin oikeus päätyy vuoroasumiseen ja kun teillä on noin isot lapset niin heidän kanta ratkaisee missä sitten asuvat. Ehkä kannattaisi hoitaa näitä asioita kuntoon ennen kuin lähtee "muuttamaan" - mutta saat kyllä aikanaan oikeudesta päätöksen. Omalta osalta se kesti kaksi vuotta - oli siinä ihmettelemistä viranomaisilla kun asuimme vielä samassa osoitteessa vaikka ero oli astunut voimaan ja puolitoista vuotta sitten.
siis jos ajattelee näin kylmästi niin naimisiin ei kannata/uskalla mennä jos sattuu eroamaan niin saattaa tulla noin kauhee tilanne?!! Siis on tässä meidän yhteiskunnassa ja laissa moni kohta vinksallaan...millä ne viranomaiset luulee sinun ja lapsien tulevan toimeen? kai se on sitä et kun kerran naimisiin mennään niin siinä ollaan mut kuiteskin...
Kokeilepa tehdä maistraattiin tilapäinen osoitteenmuutos, onhan hölmöä kieltäytyä esim. lapsilisän yksinhuoltajalisästä, kun se kuitenkin sinulle ja lapsille kuuluisi.
Ja maistraatista itse sain neuvon, että muuttoilmotukseen liiteeksi infoa tilanteesta. Näin ollen isälle annettiin mahdollisuus antaa vastineensa mutta antaa/tai ei..voi henkikirjoittaja tehdä päätöksen.