Miten työttömyys vaikuttaa elämääsi?
Muutuin vainoharhaiseksi, etsin vikoja itsestäni, kun en kelvannut töihin omana itsenäni. Kuvittelin, että työpaikan saaminen vaatii jotain taikatemppuja, huijaamista ja luonnonlakien muuttumista. Sitten pääsin töihin, tein työni kunnolla ja sain jäädä taloon. Minussa ei ollutkaan mitään vikaa. Töitä vain ei kaikille ole vaikka kuinka yrittäisi.
Aiemmin oma ahdinko jatkui pätkätöiden ja työttömyyden ristitulessa kauan, mutta en antanut periksi. Enpä olisi ikinä uskonut että tilanne voi muuttua.
Eniten minua ahdisti muiden ihmisten suhtautuminen. "Mikset mene töihin?" "Kannattiko opiskella kun olet työtön kuitenkin?" "Oletko hakenut töitä?" "Onko töistä kuulunut mitään?" "Miten saat ajan kulumaan?"
Nyt jälkeenpäin tajuan mitä työttömyydeltä myös sain. Tajuan tätä yhteiskuntaa paljon paremmin, se on omalla tavallaan rikkaus. Näen epäkohdat, enkä erehdy pitämään työttömiä huonompina ihmisinä. En myöskään arvosta samalla tavalla enää niitä läheisiäni, jotka minut tuomitsivat työttömyyteni takia. Eivätpä tajunneet miten minuun sattui se typeryys.
Muutuin vainoharhaiseksi, etsin vikoja itsestäni, kun en kelvannut töihin omana itsenäni. Kuvittelin, että työpaikan saaminen vaatii jotain taikatemppuja, huijaamista ja luonnonlakien muuttumista. Sitten pääsin töihin, tein työni kunnolla ja sain jäädä taloon. Minussa ei ollutkaan mitään vikaa. Töitä vain ei kaikille ole vaikka kuinka yrittäisi.
Aiemmin oma ahdinko jatkui pätkätöiden ja työttömyyden ristitulessa kauan, mutta en antanut periksi. Enpä olisi ikinä uskonut että tilanne voi muuttua.
Eniten minua ahdisti muiden ihmisten suhtautuminen. "Mikset mene töihin?" "Kannattiko opiskella kun olet työtön kuitenkin?" "Oletko hakenut töitä?" "Onko töistä kuulunut mitään?" "Miten saat ajan kulumaan?"
Nyt jälkeenpäin tajuan mitä työttömyydeltä myös sain. Tajuan tätä yhteiskuntaa paljon paremmin, se on omalla tavallaan rikkaus. Näen epäkohdat, enkä erehdy pitämään työttömiä huonompina ihmisinä. En myöskään arvosta samalla tavalla enää niitä läheisiäni, jotka minut tuomitsivat työttömyyteni takia. Eivätpä tajunneet miten minuun sattui se typeryys.
Vastaukset 14
Vanhimmat
koen, tieto on avannut silmäni todellisuudelle ja näen selvästi kuinka moni elää harhaluuloissa, moni työssä käyvä. Silti tiedän myös, että hyvin moni elää kitupalkalla, jossa rahat ei riitä mihinkään, sitä voidaan myös verrata työttömän ja pätkätyöläisten kärsimyksiin.
Vaikuttaa aivan aivopestyjen tai muuten hörhöjen jutuilta !!
--Itse te teette itsestänne jotenkin kummia.
Normaalijärkinen työtön ei ole moksiskaan...
ei se ihmisarvo työn kautta tule !
Olen samaa mieltä!
Ei se ihmisarvo ja oma kuva rakennu mistään työstä. Tai tittelistä.
Työtä tehdään palkan vuoksi.
Terve ihminen on ehjä, vaikka ei olisi sitä työtä orjuuttamassa.
Mutta, jos on jotain häikkää nupissa, niin sitten aletaan työttömyyttä pelkäämään ja siitä mesoamaan.
Terve ihminen ei työtä kaipaa kuin rahan vuoksi !!!!
En väittänytkään että ihmisarvo määräytyisi työn perusteella, päinvastoin! Usein vain työttömiin suhtaudutaan kummallisesti, ja kun sitä kohtelua tarpeeksi kauan saa, alkaa itsekin uskoa niin. Tietysti on yksilöllistä, miten työttömyys ihmiseen vaikuttaa. Eiväthän kaikki halua töihin, eli työttömistä löytyy sitäkin porukkaa, joita työ ei kiinnosta. Harmi vain, että sitten kaikki muutkin leimautuu siivelläeläjiksi. Työttömyys voi olla valinta tai olosuhteiden pakko.
Ahaa, jos kärsin työttömyydestä, olen siis hullu?? Työttömyyskö ei ole ongelma? Onko mukavaa maksella opintolainoja työttömyyskorvauksista? Kyllähän tietysti voi vaan ottaa rennosti, jos joku muu elättää eikä joutilaisuus ahdista.
Nykyisessä tilanteessa, jossa yhtä työpaikkaa kohden voi olla peräti 200 hakijaa, ei taida työhalulla tai -haluttomuudella olla tuon taivaallista merkitystä kokonaisuuden kannalta. Ja oikeassahan pari muuta kirjoittajaa oli myös siitä, että työtä tehdään rahan vuoksi eikä pelkästä "työntekemisen ilosta". Ketä kiinnostaa hakea sossusta rahaa ja painaa siinä sivussa 8 tunnin päivää? Errr?
Ota oppia vaikka somaleista. -vietä vapaata.
Älä stressaa......
Stressaamalla saat vain peräpukamia....
Työttömät, älkää itseänne syyttäkö turhaan.
Olkaa vain iloisia ja ottakaa oppia somaleista.
Paljon vapaata ja huveja - ei työtä kiusana...
Monet haluaa tärkeillä niillä peräpukamilla!
Tärkeitä ihmisiä on paljon.
Somaleilla on sellainen kotikenttäetu. Ne ei kotimaassakaan tee muuta kuin viettää aikaa.
Hyvä kulttuuri se on !
Tärkeileviä ihmisiä ja uraputkia.....ja kuivia naisia.
Ei kiinnosta edes somalia nuo kuivikkeet.
Peräpukamauraputket.
Onnellisesti. Oon paljon onnellisempi ja virkeempi kun en ole työssä. Sillon aina väsytti, eikä jaksanu harrastaa mitään. Kun töistä tuli, heti päiväunille ja pariks tunnis ylös ja taas nukkuu. Sama koko viikko.
Nyt jaksaa työttömänä jopa tehdä ruokaa, käydä kaupassa, siivota ym, eikä lasten tarvi tehdä kotitöitä.
Mä en jaksanu töissä olessa yhtään mitään. Viikonloputkin meni nukkuessa ja löhöillessä. Siivottii ainoastaan pitkillä lomilla.
Nyt on puhdasta ja ruoka valmiina ja kaupassa käyty. Lpaset kävi aina hamppareilla kun kotona ei kukaan tehny ruokaa.
Kyllä työttömyys kaiken voittaa.
Olin äkäinen ja haluton mihkään, lapset sanokin, et kiva kun meillä on taas äiti, kun työt loppu.
Mulla on ollut aika samankaltaisia kokemuksia. Itse olin ihan kuollut puolen vuoden tukityön aikana. Kauhea tarharumba ja tekemättömät työt kotona...ääk!
En voi kun ihmetellä esim. matalapalkkaisia työntekijöitä, jotka jaksavat sitä oravanpyörää, vaikkei käteen jää juuri mitään.
Esimerkki:
Ystäväni on työssä siivoojana ja on aika säälittävää, että hän lainaa usein ruokaan rahaa minulta.
Joka aamu hän nousee kukonlaulun aikaan ja palaa työstään rättiväsyneenä kotiin. Silti hänellä ei jotenkin säteile se, että olisiko tässä asetelmassa jotain mätää, kun työtön lainaa työssäkäyvälle. Että työstä täytyisi ehkä saada jotain elantoakin. Työ, työ työ, se on hänelle kaikki ja menisi kuulemma töihin vaikka ilmaiseksi, vaikka hänellä on pieniä lapsia. Pakko kuulemma käydä työssä kun kotona alkaa "sillai ahistaa".
Lähden lenkille ja sitten haen osia yhteen elekroniikka rakenteluun. Joka päivälle on ihan tarpeeksi puuhaa omasta takaa..
En myy vapauttani työmarkkinatuella ylläpitoropo vain oikea palkkatyö käy. En tee ilmaisharjotteluita, enkä muuta hyväksikäyttö orjatyötä.
Itse olen nuori nainen, ja pätkätyöläinen. Eli välillä olen jossain määräaikaisena ja välillä joitakin aikoja työttömänä.
Sen olen huomannut, että esim. työkkärin sivujen kautta työn saanti on todella vaikeaa. Sillä samaa paikkaa voi hyvinkin hakea 50-200. Joten jostain se takaovi pitäisi onnistua löytämään. Vielä kun tietäisi, että mistä ja milloin.
Työssä käynti ei sinäänsä väsytä ja aikaa riittää harrastuksille töiden jälkeenkin. Olen melko aktiivinen liikkuja, joten patterit lataantuvat siinä samalla. Olkoonkin, että eihän se sitä oikeaa kesälomaa korvaa.
Itselläni on myös vakitöissä oleva puoliso, joten lainaa ei ole tarvinnut ottaa. Kuitenkin sitä palkkatöissä ollessa tulee säästettyä rahaa sitä seuraavaa työttömyyspätkää varten. Rahallisesti työttömyys olisi katastrofaalinen jos olisin sinkku.
Itse olen sen verran voimakas luonteinen, että tuollainen työttömien parjaaminen ei itsetuntoani lyttyyn lyö. Olkoonkin, että suurin osa johtuu yksinkertaisesti siitä, että näillä parjaajilla ei ole tietoa työttömyydestä.
He eivät tiedä montako hakijaa yhteenkin työhön saattaa olla. He vain kuvittelevat, että työttömiä ollaan omasta halusta. Kun jossain on joskus nähty joku spuge, niin tietenkin kaikki työttömät sitten ovat samanlaisia.
Jos jotain hyvää työttömyydestä on löydettävä, niin ainakin se, että sitä ei määrittele ihmisiä työnsä perusteella.
Ja jos todella haluaa selvitä elämästä ylipäänsä täyspäisenä, on jokaisesta elämäntilanteesta löydettävä jotain positiivista jotta jaksaa eteenpäin. Vaikka varmasti se on niille helpompaa jotka eivät tipahda rahalliseen perikatoon työttömyyden osuessa kohdalle.