Minulla on pulma. Osaisikohan joku kertoa, mitä tehdä?
Aluksi: Sorry! Tämä liittyy työpaikkajuttuihin. Please, työpaikkaromanssien vastaiset saarnat osaan jo tuolta aiemmista keskusteluista ulkoa, voitte unohtaa ne.
Minua kiinnostaa suunnattomasti eräs työtoverini. Ennen edellistä kesälomaamme rohkaistuin kysymään häneltä, haluaisiko hän lähteä illalliselle; olin nimittäin ollut huomaavinani hänessä joitakin mielenkiinnon merkkejä, mutta saatoin erehtyäkin. Vastaus oli: En tiedä. Sen koommin asiasta ei ole puhuttu. Tapauksesta on jo jonkin aikaa.
Eräs toinen työtoverini taas näyttää todella ihastuneen minuun. Tämä "kakkonen" ei ole läheskään sitä, millaiseksi olen aina ihannenaiseni määritellyt, siis ei mikään unelmieni nainen, mutta (jos nyt näin ilkeästi saa sanoa) saattaisi paremman puutteessa menetelläkin. "Ykkönen" joka tapauksessa kiinnostaa minua enemmän, mutta nyt näyttää siltä, ettei hänen kanssaan tule valmista.
Ongelma: Kumarranko itään vai länteen? Jos unohtaisin Ykkösen ja kiinnittäisin huomioni Kakkoseen, olisin luullakseni parissa vuodessa naimisissa. Mutta jospa sitten paljastuukin, että Ykkönenkin oli loppujen lopuksi kiinnostunut minusta, sitten v***ttaa. Eli pitäisikö odottaa Ykkösen aloitetta? Pitäisikö tehdä uusi aloite? (Tekisin sen ilman muuta, ellemme olisi työtovereita, mutta en halua leimautua työpaikka-ahdistelijaksi tms).
Ja jos teen Ykköselle uuden aloitteen, miten sen teen? Kysynkö uudelleen vai alanko pyytelemään anteeksi että kysyin jo kerran toivoen sen johtavan toivottuun tulokseen?
Vai pitäisikö unohtaa molemmat ja odottaa naista, jolla on Ykkösen ominaisuudet ja Kakkosen kiinnostus?
Miks näiden asioiden pitää aina olla näin vaikeita...? :)
Aluksi: Sorry! Tämä liittyy työpaikkajuttuihin. Please, työpaikkaromanssien vastaiset saarnat osaan jo tuolta aiemmista keskusteluista ulkoa, voitte unohtaa ne.
Minua kiinnostaa suunnattomasti eräs työtoverini. Ennen edellistä kesälomaamme rohkaistuin kysymään häneltä, haluaisiko hän lähteä illalliselle; olin nimittäin ollut huomaavinani hänessä joitakin mielenkiinnon merkkejä, mutta saatoin erehtyäkin. Vastaus oli: En tiedä. Sen koommin asiasta ei ole puhuttu. Tapauksesta on jo jonkin aikaa.
Eräs toinen työtoverini taas näyttää todella ihastuneen minuun. Tämä "kakkonen" ei ole läheskään sitä, millaiseksi olen aina ihannenaiseni määritellyt, siis ei mikään unelmieni nainen, mutta (jos nyt näin ilkeästi saa sanoa) saattaisi paremman puutteessa menetelläkin. "Ykkönen" joka tapauksessa kiinnostaa minua enemmän, mutta nyt näyttää siltä, ettei hänen kanssaan tule valmista.
Ongelma: Kumarranko itään vai länteen? Jos unohtaisin Ykkösen ja kiinnittäisin huomioni Kakkoseen, olisin luullakseni parissa vuodessa naimisissa. Mutta jospa sitten paljastuukin, että Ykkönenkin oli loppujen lopuksi kiinnostunut minusta, sitten v***ttaa. Eli pitäisikö odottaa Ykkösen aloitetta? Pitäisikö tehdä uusi aloite? (Tekisin sen ilman muuta, ellemme olisi työtovereita, mutta en halua leimautua työpaikka-ahdistelijaksi tms).
Ja jos teen Ykköselle uuden aloitteen, miten sen teen? Kysynkö uudelleen vai alanko pyytelemään anteeksi että kysyin jo kerran toivoen sen johtavan toivottuun tulokseen?
Vai pitäisikö unohtaa molemmat ja odottaa naista, jolla on Ykkösen ominaisuudet ja Kakkosen kiinnostus?
Miks näiden asioiden pitää aina olla näin vaikeita...? :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mitä jos joskus lähdet pois sieltä työpaikalta. Käy vaikka kotona. Ajattele jos sulla onkin jo kotona esim. vaimo tai avokki jonka sä olet ihan unohtanut kun sulla on noita firmaperseanninaisia joka suunnalla siellä työpaikalla.
Vaikka sitä on ehkä siellä peräposion sahalla muiden keski-ikäisten junttien kanssa maailmaa (eli teillä sitä peräposiota) tarkastellessa vaikea ymmärtää, niin kaikki työssäkäyvät ihmiset eivät ole naimisissa, eivätkä edes seurustele. Huh huh, taisi maailmankuvasi pahasti järkkyä tämän paljastuksen myötä.
Enpä kyllä ajattele. Ei ole vaimoa eikä mitään muitakaan versioita, ei edes koiraa tai kultakalaa... Ja Konttorirotta: melkein joka päivä poistun työpaikalta, vasta maanantaina käväisin kaupungilla puolen tunnin ajan.
Ehdottomasti kannattaa otta selville ykkösen ajatukset. Kysyt uudestaan. Mun kultani heitti yks ilta ennen duunista lähtöä että lähtisin niitten mukana bishelle ja sanoin että joku toinen päivä. Se nyt taas johtui siitä että en voinu lähteä ihan heti töistä. Mut toi oli vaan pöhkö esimerkki. Sä olit kysyny lounaalle tms. Mut et sä mitään menetä jos selvität tilanteen. Voit kuitenkin ehkä jopa saavuttaa jotain kivaa. Ja miksi ihmeessä ruveta seurustelemaan jonku vähemmän kiinnostavan kanssa? Mikä pointti siinä on? Eikö ihmisen kanssa olla sen takia että se on maailman ihanin? Mut pointti on se, että kandee otta asiat selville, kun meidän tarina on nyt siinä vaiheessa että tää mies on mulle se rakkain, jonka kanssa uskon viettäväni onnellisen loppuelämän. juuh...
eli älä ota kakkosta kun se jää käteen. eli ota se ve 3 joka tulee joskus vastaan. ykköstä turhaan oottelet, jos ei haluu, ei haluu.