Appi asuu tilanteen pakosta toistaiseksi meilla. Olen aika turhautunut, vaikka sinansa on helppo ja omat asiansa hoitava. Menemiseni kiinnostavat appia niin, etta eina kyselee missa olen ollut ja mihin menossa. Eilen appi vastasi puhelimeeni kun se oli unohtunt olohuoneseen. Olin yllattynyt ja loukkaantunutkin. Illalla mainitsin mehelleni asiasta, jonka oli ottanut puheeksi apin kanssa. Aamullla appi sitten alkoi tiedustella, josko mulla on salattavaa kun pukelimeeni ei saa muut vastata.Minusta se ei ollut oikein asiallinen kommentti. Olen itse yrittanyt olla kunnollinen ja mukava vaimo pojalle ja kohdella appia parhaani mukaan, vaikka omaa rauhaa ei olekaan.
Nyt appi on kuulemma mieheni mukaan eritt. loukkaantunut, kun olin sanonut ett antaa puhelimen vaan soida jos se on multa unohtunut...
Ahdistaa, etta kun jo jaetaan apin kanssa asunto niin nyt sitten tamakin. Mieheni haluaa apin asuvan meilla koska lapsuuden perhe on taludellisissa vaikeuksissa. Saan heti tuomitsevia katseita josm uskallan ehdottaa, etta apin olisi aika muuttaa omilleen...
Nyt appi on kuulemma mieheni mukaan eritt. loukkaantunut, kun olin sanonut ett antaa puhelimen vaan soida jos se on multa unohtunut...
Ahdistaa, etta kun jo jaetaan apin kanssa asunto niin nyt sitten tamakin. Mieheni haluaa apin asuvan meilla koska lapsuuden perhe on taludellisissa vaikeuksissa. Saan heti tuomitsevia katseita josm uskallan ehdottaa, etta apin olisi aika muuttaa omilleen...
Vastaukset 9
Vanhimmat
joko appi muuttaa tai minä muutan.
Oletko kokeillut?
Appi
Kirjoittanut: niuhoko 30.9.2005 klo 19.01
Sanan taivutus näyttää tuottavan aika monelle vaikeuksia. Tässä apua Kielitoimiston sanakirjasta:
appi (taivutus monikossa: appien, appeja t. appia, apeilla t. apilla jne.) puolison isä.
yks. nom. - appi
yks. gen. - apen
yks. part. - appea
yks. ill. - appeen
mon. nom. - apet
mon. gen. - appien
mon. part. - appeja, appia
mon. ill. - appiin, appeihin
Kyllä vielä on varmasti lukemattomia ihmisiä, joiden mielestä puhelimeen vastataan kun se soi.
Lankapuhelimien aikaan olisi ollut suorastaan törkeää huutaa muita paikalle puhelimeen vastaamaan.
Älä siis ihmettele, kun vanhempaa sukupolvea edustava appesi esittää hämmästyneitä kysymyksiä, jos kiellät häneltä oikeuden vastata puhelimeen, joka pirisee olohuoneessa.
Olisi ehkä saatava kännynkäyttöetiketti yleiseen tietoisuuteen. Vähitellenhän siitä on tulossa kirjesalaisuuteen verrattava henkilökohtainen esine, jota eivät muut luvatta voi käsitellä.
Mutta jos appiukkosi ei ole asiaa tajunnut, ymmärrän kyllä, että häntä asia loukkaa.
Muuten olen kanssasi samaa mieltä siinä, että appivanhempien paikka ei ole lapsiensa perheessä, jollei oloja voi järjestää siten, että jokaisella on oma rauhansa tulla ja mennä. Muistan, kuinka eräs sukulaisrva jäi leskeksi ja muutti vanhempiensä kotiin, sillä miehen mukana meni myös virka-asunto. Hänen isänsä rupesi "isäksi" jälleen, kielsi ja käski ja vaati selityksiä myöhäiselle ulkonaliikkumiselle ja selostuksia ystäväpiiristä. Ihmiseltä, joka oli ollut itsellinen jo lähes 20 v.
Niin että kyllä se vaan verissä on, se jälkikasvun perään huolehtiminen.
Ehkä hän ei tarkoita mitään pahaa. Kysyy sen kummempia miettimässä, että mihin oot menossa. Häntä voi kiinnostaa asiasi, hyvässä mielessä. Tai se on vain tapa, eikä häntä oikeasti kiinnosta. Tai sitten hän on utelias... Mutta onko se nyt paha asia sitten, jos kerrot että no mä olin siellä ja siellä ja meen sinne ja sinne.
Toi oli kyllä asiaton kommentti, että onko sulla jotain salattavaa... Ehkä appesi ei tajunnut, että puhelimeen jää kyllä soittajan numero. Puhelimeen vastaaminen ei ehkä ollut vielä kovin paha juttu tai hän ei tajunnut että loukkaannut. Mutta kommentti oli. Mutta ehkä hän vain loukkaantuneena sanoi mitä sylki suuhun tuo...
Muutoin kyllä ymmärrän, että tuo yhteiselo ei varmaan ole kovin helppoa. Riippuen myös siitä, että kuinka kauan hän asuu teillä. Kyllä apen pitäisi se myös tajuta ja yrittää käyttäytyä sen mukaisesti. Hän kuitenkin on toisten kotona. ja te olette häntä ystävällisesti auttaneet.
Yritä keskustella miehen kanssa vaihtoehdoista, miten hänen isänsä asiansa saisi kuntoon ja hänelle asunnon. Eihän hän voi loppuelämäänsä teillä asua. Jossain vaiheessa muutto kuitenkin on edessä.
En kyllä loukkaantuisi tuollaisesta kysymyksestä "Onko sinulla jotain salattavaa?". Pahempaakin on tullut kuultua :)
Appi on vieraana toisten kodissa, silloin täytyy osata elää siipiään myöden eikä kukkoilla.
Kuinka kauan aikaa appi aikoo asua teillä?
Olin ihan otettu tahanastisista kommenteista.Hyva ettette haukkuneet appeani pataluhksi, muuten olisin edelleen jatkanut adrenallinit kohilla:) Eilen olin viela niin kiukkuinen, mutta alkaa helpottaa kun saa uusia nakokulmia asioihin. Onhan appi kyyskymppinen, pikkukylassa elamansa asunut. Mina maailmaa kiertanyt kaupunkilaistytto olen komekymppisiksi asti asunut itsekseni, enka vanhemmilenikaan ole joutunut koskaan tekosiani tilittamaan, joten ehkapa tastatekijoista ohtuu tamankertainen. Jotenkin vaan sita tuntuu, etta on naimisissa kahden miehen kanssa kun saa olla jokasuuntaan sevittamassa menojaan, jota aikaisemmin ei ole tarvinnut tehda.
Appi asuu meilla, koska muutti luoksemme jenkkeihin, yritystoiminnan mentya pylylleen. Miehella kavi saali ja halusi isin vaihtavan ympyroita. Eihan sita tuon ikaista voi yksin laittaa asumaan. ulkomailla suurkaupungin vilinaan ilman riittavaa kielitaitoa:(
Veri on vetta sakeampaa tassakin perheessa, etta jos meista kahdesta joku muuttaa niin mina se varmaan olisin. Tilanteen pakkohan tama jossain maarin on. Olen vaan niin itsekas, etta haluaisin asua iman appivanhempia, (omistani puhumattakaan:) Aitiani ei mikaan mahti maailmassa saisi toisten huusholliin muuttamaankaan:)
Älä ihan loputtomiin appeasi kotonasi asuta. Varmaan löytyy joku ratkaisu, että hän voi asettua omiin oloihinsa.
Sanot, että häntä ei kielitaidottomana voi asettaa yksin asumaan. Luuletko, että hänellä kielitaidottomana on yhtään helpompi teidän luonanne, jos hän joutuu olemaan teistä riipuvainen koko ajan? Eläkeikäisen ei ole helppo siirtyä takaisin holhottavan asemaan oman poikansa ja miniänsä huolenpidon kohteeksi.
Kyllä hän varmasti voi saada itselleen auttavan kielitaidon, kun asuisi omissa oloissaan teidän lähettyvillänne ja sen kännykän päässä.
Jos hän onnistuisi hoitamaan omat kauppa-asiansa ja oppisi liikkumaan ympäristössä, voisi hänen elämänhalunsakin palata entiselleen viimeaikaisten vastoinkäymisten jälkeen.
Jos hänelle ei järjesty mitään mielekästä tekemista, saat olla varma, että hän kiinnostuu yhä enemmän teidän ja varsinkin sinun menemisistäsi ja tulemisistasi. Aikaansa kuluttaakseen!
Hei Miilu, teitte oikein kun tarjositte auttavan kaden hadassa olevalle. Mutta oliko hanen pakko tulla meren toiselle puolen? Etteko olisi voineet (sina ja miehesi) loytaa hanelle vuokra-asuntoa koto Suomesta. Olettaen etta te olisitte maksaneet vuokran ja ehka sahko-,vesimaksut. Eihan se myohaista ole vielakaan.
Pappa vain koneeseen hakemaan omaa asuntoa ja te netin kautta hoidatte kuukautiset maksut. Se on oikeastaan aika helppoa.TAI laitatte laskut suoravelotukseen. Lisaksi Suomessa vuokrat ovat yleisesti ottaen halvemmat kuin Jenkeissa.
Toinen vaihtoehto on etta vuokraatte hanelle oman pienen asunnon naapurista, hankitte cellphonen ja teetatte ylimaaraisen avaimen itsellenne. Niin ja TVn. Istuttakaa pappa katsomaan Sesame Streetia joka paiva, kylla se englannin kieli siita tarttuu. (On toiminut muillekin!)
Kummassakin tapauksessa jokainen voi pitaa oman rauhan, kuitenkin jatkuva kommunikointi pitaa teidat kaikki ajan tasalla toistenne voinneista.
It WILL work!