Sinä joka taistelet tän saman ongelman kans ku mä, ni lueppa toi mun kertomus. Siel on ohjeita vierotuksesta ja muusta. Tekstiä on paljon, mutta riittää kun luet ne mun nimimerkillä kirjotetut asiat ja jos on kysyttävää niin kysy rohkeesti.
Panacod koukusta tietoa sivulla 5
Tipi81
9804
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen jo lukenut ne, viestit ovat auttaneet paljon. Onneksi todellakaan nyt viekkarit ei ole niin pahat kuin ensimmäisellä kerralla, mutta henkinen himo on suuri. Huomasin, että pelkkä aspiriini auttaa ainakin lihaskipuihin. Toivottavasti en ole niin tyhmä että kosken siihen lääkkeeseen, mutta riippuvuus on vahva, yritän ainakin todella nyt pysyä erossa. Pitää vain muistaa, että tämä paska olo menee ohi ja jos aloitan uudelleen tämä olisi taas joskus edessä. Tiedän että lääkettä haluaa yhä vain enemmän ja voi mennä laittomuuksiin sitä hankkiessaan. Itselläni voisi jopa työpaikka olla vaarassa, jos jatkan tätä.
Luin kirjeesi kun etsin tietoa miten päästä irti tästä. Aloin käyttämään itsekkin 15-16 vuotiaana. Varastin isältäni niitä kun niistä tuli niin hyvä olo. Sittemmin oli noin 6 kk tauko mutta armeejassa aloin käyttämään kunnolla kun jalka meni. Nyt käyttänyt koko tän vuoden ilman taukoja. ( mitä nyt 1-7 päivää reseptiä odotellessa) Siirryin sitten ardineksiin kun maksa vaivoista luin netissä. tabletteja menee 8 päivässä 2x aamulla ja sitten aina 2-4 tunnin välein. Todella tyhmää se että monta kertaa olen ajatellut " tää on viimenen paketti, alan tästä vähentämään" varmaan tuttu ajatus. Nyt mulla tänään päivällä loppu enkä halua hakea enää lisää. Pahinta on kun aikoo lopettaa tulee heti hirveä ummetus ja se kestää monta päivää.
Aikamoinen paniikki iski kun lueskelin näitä juttuja. Sain ekan panacod-reseptin 18-vuotiaana 2,5 vuotta sitten. Sen jälkeen oonkin syöny niitä enemmän tai vähemmän. Eka otin aina vaan krapulassa kun koski hirveesti päähän. Reilun vuoden verran söin niitä n. 50 tablettia kuussa, eli vissiin aika vähän verrattuna joihinkin teistä..? Mut sitten aloin popsimaan niitä ihan huvikseenkin, kun tuli niin hirveen hyvä olo fyysisesti ja henkisesti... Tällä hetkellä mulla on kolmelta lääkäriltä respepti (100, 100ja 50 tabletin paketit), ja syön niitä suunnilleen 2-7 päivässä, saattaa kyllä olla että joskus jää väliin parikin päivää ilman sen kummempia vierotusoireita. Viime talvena ekan kerran tuli vierotusoireet. En ees tiennyt että mitä se oli, kun ei pystyny nukkumaan, oli kylmä hiki ja joka paikkaan koski. Onneks mulla oli yks tabletti jäljellä, ja sen optettuani helpotti. Sen jälkeen keväällä oli semmonen jakso etten syöny varmaan pariin kuukauteen muuten ku sillon ku oikeesti koski päähän, eli aika usein krapulassa (mikä ei taida olla ihan hyvä juttu..?). Kesänkin pärjäsin oikein hyvin 50 tabletilla, mutta sitten tuli taas syksy ja nyt ollaan samassa kierteessä. Että respetejä uusitaan ja pillereitä popsitaan. Nyt olin just melkein kolme vuorokautta ilman, ja luulin että oon kipee kun joka paikkaan koski. Uni kyllä tuli tosi helposti. Mut sit hain taas reseptin uusinnasta ja kun pari panacodia otin ni olo helpotti. Mut siis APUA! Täähän on ilmeisesti paljon vaarallisempaa ku oon kuvitellu?
Minulla on sama tilanne, yritän jatkuvasti päästä eroon mutta en onnistu. Kirjoitin tuohon alempaan ketjuun:
"Minäkin olen monta kertaa päättänyt että nyt se loppuu, en hae enää lisää, mutta ei se ole koskaan toiminut, en pysty hillitsemään itseäni. Kerran heitin lääkkeet roskiin mutta kaivoin ne sieltä takaisin, olen pöllinyt nappeja mummon lääkekaapista, pyytänyt tuttua hankkimaan reseptin jne. Pisin aika ilman on ollut kaksi viikkoa - ja koko ajan teki mieli. Nyt saan oltua 1-2 päivää ilman ja taas mennään. Pelkäänpä pahoin että vaikka joskus pääsisinkin irti, himo ei katoa koskaan ja tulen sortumaan aina uudelleen ja uudelleen. :("
Mulla on suurin ongelma tuo psyykkinen riippuvuus; vaikka motivaatiota olisi, se pitää korkeintaan sen 2 päivää ja sitten ratkean. Fyysinen koukkukin on jo kehittynyt mutta henkinen on ehdottomasti pahempi. Parin päivän sisällä "lopettamisesta" alkaa helvetillinen päänsärky, pahoinvointi ja ahdistus ja vaikka päättäisin kestää oireet, psyykkinen himo kuitenkin saa lopulta sortumaan taas.
Mitä sinä teit silloin kun tuli se tunne että nyt on saatava ainetta vaikka järki huusi vastaan?
Ehkä munkin pitäisi vain sanoa lääkäreille ettei mulle saa kirjoittaa panacodia/ardinexia mutta varmaan laittaisin kaverin taas asialle tai jotain. Miten ihminen voi olla näin heikko? :(
Itselläni on auttanut se, että tiedän tästä lääkkeestä paljon ja ajattelen mahdollisia maksavaurioita yms. Olen työssäni joutunut näkemään maksavaurioisia, en kylläkään tämän asian takia, mutta kyllä se panee ajattelemaan. Mun pelastus taitaa olla se, että minäkään en käytä alkoholia, niinkuin Tipi jossain viestissään mainitsi.Ja kun pahin himo on, täytyy vain ajatella että se on JOSKUS OHI.On vain kestettävä. Mullakin on tällä hetkellä resepti lääkärillä, en tiedä onko uusinut sen, enkä aio sitä hakea. Viime viikolla kyselin joka päivä sitä ja sitten päätin, että ei helvetti tämän on loputtava. Oli jo paniikki kun lääkkeet oli lopussa ja sunnuntaihin ne sitten kesti. Elämää rajoittaa suunnattomasti se että pitää koko ajan miettiä, että kuinka kauan nämä lääkkeet nyt kestää ja aina pelätä että niitä ei saisikaan. Sen on pakko loppua nyt!!!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000392&posting=22000000010130709
Jatkossa tämän voi tehdä kuka tahansa, eikös niin... Tuo sivu kun jää unholaan pian muuten. Kökkö systeemi tässä foorumilla, mutta pitäkää hyvä ketju pinnalla :)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000392&posting=22000000010130709
Jatkossa tämän voi tehdä kuka tahansa, eikös niin... Tuo sivu kun jää unholaan pian muuten. Pitäkää hyvä ketju pinnalla :)
Mikäli tulee perille, kun oon jo monta yritystä tehnyt eikä vieläkään näy...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000392&posting=22000000010130709
Jatkossa tämän voi tehdä kuka tahansa... Tuo sivu kun jää unholaan pian muuten. Pitäkää hyvä ketju pinnalla :)
Luettuani kirjoittamasi jutut säikähin todella omaa panacod-käyttöäni. Vastasin vahingossa ensin tohon toisen tyypin kirjottamaan viestiin, vaikka asiahan on sama. Tähän asti olen popsinut lääkkeitä sillon tällön (tällä hetkellä lähes päivittäin), määrät on kyllä vähän eri luokkaa kun sulla (2-7/vrk). Sen jälkeen kun näitä juttuja täällä poikaystävän kehotuksesta selailin, niin mielessä on ollut vaan kuva mun maksasta, että minkä näkönen se on nyt, tai tätä menoa jatkaen, miltä se näyttää vuosien kuluttua... Tällä hetkellä henkinen riippuvuus on kuitenkin suurempi kuin fyysinen, joten kannattaa ilmeisesti lopettaa ajoissa... Panacod on kuitenkin hyvä lääke, se on ainut kokeilemistani lääkkeistä (joita on paljon!) joka todella auttaa päänsärkyyni. Kun saisi "käytön" pysymään aisoissa ja ottaisi tosiaan vain sillon kun on tarve. Mutta tälläkin hetkellä tekis hirveesti mieli ottaa pari... Mutta siis tarkoitukseni oli kiittää sua, sait mut havahtumaan todellisuuteen. Se, että lääkäri on lääkkeitä mulle määrännyt, ei tee niistä turvallisia. Vaikka järki sanookin noin, niin silti mielessä on että jos vielä tänään... Huomenna ei yhtään!