Onkohan täällä kenelläkään kokemusta ranskalaisista? Kumppanina, puolisona?
Itse seurustelen tällähetkellä ranskalaisen miehen kanssa, ja oikein ihanasti on tähän asti mennyt :)
Itse seurustelen tällähetkellä ranskalaisen miehen kanssa, ja oikein ihanasti on tähän asti mennyt :)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ranskalaisuus on täyttä elämää..I envy!
Ranskalaisilla miehillä on suunnattoman ihanat ja suuret kalut ja käytöstavatkin toista luokkaa kun suomalaisilla pikkupileillä!
Taas tämä yksinäinen skitsofreniasta kärsivä lähiöpirkko heittää läppää ja vastaa itselleen toisilla nimimerkeillä, mutta kysymys kuuluu, olenko minä keskustelun aloittaja, vai olenko minä minä. Ovatko seuraavat viestit minun vai viestiketjun aloittajan vai kummankin?
Jokatapauksessa meillä kenelläkään ei ole kokemuksia minkäänmaalaisista miehistä, joten yksinäisinä, rumina, katkerina ja miesten hyljeksiminä me tyydymme haukkumaan niitä miehiä, jotka ymmärtävät suomea ja puramme kaiken katkeruutemme ja pahan olomme tälle palstalle.
On ollu muutama ranskis poikaystävänä, parin kanssa pidempikin suhde, ja edelleen on yksi ransku matkassa. Kivoja on joo, mutten kävis kyllä tätä keskustelua millään monikulttuurisuuspalstalla. Eipä ne ranskut nyt niin erilaisia ole, erot on enemmänkin persoonasta kuin kulttuurista johtuvia.Se on vaan niin helppo sysätä kaikki outoudet kulttuurista johtuviksi. Joku esim. tunteistaan, toinen sitten taas ei kirveelläkään.
Onks sul ollu vaan muutama ranskis? Luuseri. Mul onki ollu kahdeksan ranskis poikaystävää. Jippijaijee.
Siinähän on tullut jo metritolkulla kokeiltua ranskalaista punttipatonkia!
puhuvat ranskaa...etteivät vain huijaisi teitä sanomalla olevansa ranskasta...ja te uskotte...
mitäs väliä sillä sitten on, onko joku mahdollisesti maghrebialkuperää?Tai vaikka prkl norsunluurannikolta?En mä lähde heti kyselemään ihmisten taustoja, että tulikos äitees nyt mahdollisesti algeriasta vai kenties toulousesta tänne pariisiin? nojoo, totta on että naisia kaatuu ehkä helpommin kun sanoo olevansa vaan ranskalainen, ja jättää maghretaustat mainitsematta.ajatteles, yksi banlieu-birkon ranskuista oli oikeastaan italialais-marokkolainen, vaikka ranskassa koko ikänsä asunutkin, ja ranskan kansalainen oli. huiiiiiiii!!!
Tapasin viime kesänä Ranskassa ollessani aivan ihanan ranskalaispojan(aito). Tulimme heti erinomaisesti toimeen ja pystyimme puhumaan kaikesta. Hän pyysi minua kahville (jos se sattuisi minua kiinnostamaan) ja suostuin. Siitä lähtien tapasimme toisiamme viikottain, yleensä Pariisissa. Kävimme kahvilla, kävelimme ja puhuimme kaikesta.
Minulle hän oli aluksi kaveri ja enkä oikein osannut ajatella muuta, sillä olin Pariisissa vain kaksi kuukautta. Mitä sitten kun lähtisin takaisin Suomeen? En ole ikinä seurustellut kenenkään kanssa yli 20-vuotisen elämäni aikana, joten miten suhtautua kaukorakkauteen?!
Yhtenä päivänä hän tuli ja hymyili, antoi pusun poskelle ja kuiskasi Je t'aime. Se tuntui hyvälle, mutta samalla "pelästytti"...Mitä nyt?
Haluan tässä vaiheessa sanoa, että en olisi alun alkaenkaan lähtenyt hänen kanssaan treffeille joka viikko, jos en olisi pitänyt hänestä...
Hänen rakkaudentunnustus kuitenkin pysäytti. Itse en oikein uskalla käsitellä tunteitani, joten rakkauteni häneen oli varmaan sisälläni, mutta en ollut sitä vielä löytänyt ja käsitellyt itselleni.
Je t'aime:n jälkeen hän kuitenkin kertoi tunteistaan ja näytti niitä...Hänen oli varmasti pakkokin, sillä olin pian lähdössä pois...?!
Viimeisellä viikolla (ennen kuin palasin Suomeen) heräsin itsekin...ja siitä se kaikki alkoi...
Sanoin kuitenkin, että otamme askeleen kerrallaan, rauhassa. Hän oli samaa mieltä.
Pisimmälle mihin pääsimme oli kädestä kiinni pitäminen tai iltaisin, kun oli kylmä, hän halaili ja lämmitti minua. Oli se itselleni jotenkin uusi, erilainen ja ihana fiilis, kun hän yhtäkkiä otti kädestäni kiinni ja hymyili. Aivan suloinen poika!
Hän saattoi minut lentokentälle, jolloin lähtiessäni annoin hänelle vielä kortin, johon kirjoitin omat tunteeni...
Hän on ihminen, jollaista olen koko elämäni etsinyt. Löysin hänet, sielunkumppanini, sen oikean, Ranskasta. Olemme molemmat erittäin samankaltaisia, joten olen siitäkin jo aivan ihmeissäni ja ajatuksemme kulkevat yhteen.(olemme molemmat oinaita - en tiedä vaikuttaako horoskooppimerkki mitään, mutta sovimme erinomaisesti yhteen) Voisin hyvin kuvitella perustavani perheeni hänen kanssaan, mutta olemme kuitenkin sopineet, että opiskelut ensin...Olemme myös molemmat selvittäneet, että haluamme jatkaa elämää toistemme kanssa! En löydä koskaan ketään, joka olisi häntä täydellisempi!
Olemme edelleen yhteydessä, tosin sähköpostin ja msn välityksellä. Hän jaksaa piristää päivääni ja lähettelee rakkauskirjeitä ihanilla runoillaan ja piirustuksillaan! (Ihan totta!) Pian olen kuitenkin lähdössä häntä tapaamaan ja tapaan samalla hänen perhettään ja ystäviään.
Mitä vähemmän odotin rakkautta, se minulle suotiin!
joo parhaat etniset helmet löytyy ehdottomasti 93:sta. samoin bellevillen java rules.