Takana on yli 10 vuoden suhde. Suhteemme ei ole mikään kiihkeä vaan enemmänkin hyvä kaverisuhde, jos noin rumaa nimikettä voi käyttää. Mieheni on hyvä puoliso ja isä. Hänessä on loistavia piirteitä, hänen kanssaan on turvallista olla ja rakastan häntä, mutta... se jokin suhteestamme puuttuu. On puuttunut mielestäni aina, jos oikein rehellinen olen.
Vuosi sitten tutustuin mieheen ja ihastuinkin. Hän ihastui minuun. Ja vuosien myötä tunne on muuttunut kiihkeämmäksi, kenties rakkaudeksi. Välillämme on tapahtunut asioita, jotka voidaan luokitella pettämiseksi, ikävä kyllä. Ikävä kyllä siinä mielessä, etten missään nimessä olisi halunnut pettää miestäni, koska tiedän, että se loukkaisi häntä syvästi, enkä haluaisi loukata.
Nyt olenkin miettinyt piiiitkän aikaa, että mitä elämälläni teen. Jatkanko suhteessa, jossa periaatteessa kaikki on hyvin, mutta joka ei anna minulle kuitenkaan sitä, mitä suhteelta haluaisin. Onko ketään vastaavassa tilanteessa olevaa/ollutta? Mitä teit/teet?
Sitä päätyisinkö yhteen tuon toisen miehen kanssa, en osaa sanoa. Toki haluaisin yhteiseloa hänen kanssaan, mutta se ei ole todellakaan perimmäinen syy siihen, miksi mietin eroa.
Taisi tulla aika sekava sepustus, mutta toivottavasti joku ymmärsi!
Vuosi sitten tutustuin mieheen ja ihastuinkin. Hän ihastui minuun. Ja vuosien myötä tunne on muuttunut kiihkeämmäksi, kenties rakkaudeksi. Välillämme on tapahtunut asioita, jotka voidaan luokitella pettämiseksi, ikävä kyllä. Ikävä kyllä siinä mielessä, etten missään nimessä olisi halunnut pettää miestäni, koska tiedän, että se loukkaisi häntä syvästi, enkä haluaisi loukata.
Nyt olenkin miettinyt piiiitkän aikaa, että mitä elämälläni teen. Jatkanko suhteessa, jossa periaatteessa kaikki on hyvin, mutta joka ei anna minulle kuitenkaan sitä, mitä suhteelta haluaisin. Onko ketään vastaavassa tilanteessa olevaa/ollutta? Mitä teit/teet?
Sitä päätyisinkö yhteen tuon toisen miehen kanssa, en osaa sanoa. Toki haluaisin yhteiseloa hänen kanssaan, mutta se ei ole todellakaan perimmäinen syy siihen, miksi mietin eroa.
Taisi tulla aika sekava sepustus, mutta toivottavasti joku ymmärsi!
Vastaukset 3
Vanhimmat
kuin, että tulet elämään elämäsi kovimpia aikoja lähitulevaisuudessa.
Asiat eivät ole aina sitä, miltä näyttävät.
Tiesitkö, että sitä jotain saat etsiä lopun elämää, jos sitä etsit. Katoaa se joka suhteessa jossakin muodossa.
Onko se jokin intohimoa vai onko se jokin turvallisuutta...
Toivon, että et löisi päätä seinään niin lujaa, että kuhmu olisi ikuinen.
Meitä on paaaaaaaaaaaaljon muitakin, jotka on kokenut elämässä sitä sun tätä, eikä se kuitenkaan ole kuin elämää ja tyytymistä siihen mitä on, eikä jatkuvaa haikailua siihen, mitä ei ole.
Neuvoksi osaan sanoa vain sen, että keskustelkaa asioista miehesi kanssa. Puhukaa siitä, mitä haluatte parisuhteelta ja miten voitte sen saavuttaa. Kysy mieheltäsi, onko hän onnelllinen suhteessanne. Miettikää myös, mikä suhteessanne mahdollisesti on vialla. Ja miten sen voisi korjata.
Mieti myös itse, mistä epävarmuutesi/tyytymättömyytesi nykyiseen suhteeseesi johtuu? Johtuuko se kuitenkin jostain, mitä sinä itse teet tai miten itse asioista ajattelet? Uskotko, että toimisit toisen ihmisen kanssa toisin? Vai seuraisivatko ongelmat mukanasi?
Voimia ja jaksamista!
Kiitti vastauksesta. Tuossa oli tosiaan miettimisen aihetta! Kunpa niihin vain löytyisi ne oikeat vastaukset. Erota en haluaisi, vaan ennemmin haluaisin yrittää parantaa tämän nykyisen suhteeni paremmaksi ja ainakin vielä jossain elää uskon pilkahdus siitä, että se olisi mahdollista.