Olen raskaana. Niin siinä vain kävi, vaikka en unohtanut ainuttakaan e-pilleriä. Valitettavasti söin kaiken lisäksi kaksi laattaa putkeen, koska siirsin kuukautisia etelän matkan takia. Olen siis elänyt koko tämän ajan aivan normaalisti, tietämättä olevani raskaana. Pahinta tässä on se, että olen juonut alkoholia muutamia kertoja. En voi ikinä antaa itselleni anteeksi, jos lapselleni koituu tästä haittaa. Vaikka en voinut tietää, koen silti syyllisyyttä. Itken itseni uneen, vaikka muuten raskauteni on meille molemmille ihana asia. Mieheni on tukenani, mutta en tiedä miten selviän tästä syyllisyyden tunteesta. Mutta ei auta muu kuin odottaa ja toivoa parasta.
Pillerit petti
Janna
121477
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Minulla kävi samoin noin.2 vuotta sitten. Söin e-pillereitä, eikä yksikään tabletti jäänyt välistä. Tulin jostain kumman syystä raskaaksi ja huomasin raskauteni vasta, kun olin toisella kuulla. Loppu raskaus ajan söin terveellisesti ja ulkoilin paljon..Nyt minulla ja miehelläni on 1.v 5kk ikäinen terve tyttö..Eli pillereiden syöminen ei minun tapauksessani tehnyt mitään haittaa lapselle(ainakaan tässä vaiheessa).
Neuvoksi: Syö hyvin! monipuolisesti, terveelisesti. Ulkoile! Vältä alkoholia ja tupakkia!
Kyllä sieltä tulee terve lapsi=)
Tsemppiä ja voimia!!
aikuisena lapsellenne että olit vahinko, ei me sinua oikeasti haluttu mutta lipsahti? Jotkut ainakin kertovat.
Voi vaan halveksia vanhempia ketkä kertoo! Ihan sama kuin sanoisi "oli parempi jos olisit kuollut". Ei ole hyvä lapsen kasvaa tuollaisessa ilmapiirissä.
Ei paljoa tarvinnut matikkapäätä siihen, kun ynnäsi yhteen porukoitten hääpäivän ja mun syntymäpäivän välille jääneen 6 kuukautta. Äiti oli tuolloin vasta 18-v, isä 19. Ja vielä se, että porukat eros kun olin jotain neljä..
Vahinko mikä vahinko, mutta todellisuudessa, kuinkakohan moni meistä olisi jäänyt syntymättä, jos kaikki tapahtuisi juuri silloin, kun vanhemmat niin haluavat.
koska raskauteni oli toivottu, vaikkakin alkoi vähän liian aikaisin ja ilman "ennakkovaroitusta". Olimme kuitenkin jo puhuneet mahdollisesta perheenlisäyksestä aiemminkin ja molemmat olemme siihen valmiita.
Mitä se valmius sitten on, siitä voi tietenkin aina keskustella, varsinkin kun on kyse ensimmäisestä yhteisestä lapsesta. Selvää kuitenkin on, että rakastamme mieheni kanssa toisiamme ja vielä enemmän yhteistä tulevaa lastamme. Siinä kai se tärkein asia lapsen kannalta :)
Niinpä...
Ei paljon tarvitse miettiä kun äiti oli 15 ja isä 18 kun synnyin.... Hmmm harkittu ???? Öhömm..
Mutta ollaan puhuttu vanhempien kanssa asiasta tosi paljon ja sen jälkeen kun päätös minun "pitämisestäni " oli tehty niin toivottu ja rakastettu olen ollut. Se on myös näytetty.
Vanhemmat edelleen onnellisesti yhdessä vaikka ovatkin jo isovanhempia.
Sitäpaitsi on ihan ok. kun omat vanhemmat on nuoria niin voi puhua tosi monista asioista ja ne ymmärtää, ja jaksaa lisäksi hoidella lastenlapsiaan kuin muut omiaan.. :)
Miten huomasit olevasi raskaana?
Loppuiko kuukautiset vai oliko jotain muita oireita..
Itse olen syöny pillereitä jo pari vuotta ja nyt tulee rinnoista "maitoa"
Kuukautiset ihan normaalit ja testikin näytti negatiivista..
Pillerit toimivat niin, että herättävät kehossa "raskaushormonit". Pillerit saavat siis kehon luulemaan että nyt ollaan raskaana. Tämän takia siis yleensä ei tule raskaaksi pillereistä syödessä. Ja siksi pillerit voivat aiheuttaa ruokahalun kasvua, masennusta, yms. mitä raskauskin voi aiheuttaa. Ja myös tuon maidon tulon. Tuli sitä minullakin kun söin pillereitä enkä kuitenkaan ollut raskaana.
kun lopetin pillereiden syönnin ns. pakollisen viikon tauon ajaksi. Tein testin ja positiivista näytti. En tiedä, kuvittelenko nyt jälkeenpäin kaikenlaisia oireita, joista olisi pitänyt osata päätellä missä tilassa olen... Luotin kuitenkin pillereiden ehkäisytehoon ehkä liikaakin, kun näin jälkeenpäin ajattelee. Ei koskaan käynyt mielessäkään että juuri minä olisin se "yksi kymmenestä tuhannesta" joka tulee raskaaksi, vaikka syö pillereitä.
Ollaan nyt kuitenkin todella onnellisia raskaudestani, mutta toivon, että olisin tiennyt siitä heti. Olisi silloin nekin viikonloppu kaljat jäänyt tasan tarkkaan juomatta. Lapsen terveys on minulle nyt tärkein asia ja aionkin loppuraskauteni ajan pitää siitä erityisen hyvää huolta :)
Älä ota liian suurta sressiä. Saahan noi narkkarit ja alkoholistitkin terveitäkin lapsia vaikka käyttö kestää koko raskauden.
Neuvolassa tutkitaan. Keskity nyt vaan odotukseesi ja tsemppiä miehellesi mikäli sinulle tulee rajuja mielialan muutoksia. Kerro hänelle että ne kuuluu asiaan ja kyllä ne loppuu aikanaan.
JOin alkoholia raskausaikana, tietysti lopetin kun sain tietää olevani raskaana. MInulla myös pillerit petti. Siinä vaiheessa juhlittiin vielä melkein joka viikonloppu.Tajusin olevani raskaana toisella kuukaudella, tajusin sen kun oltiin juhlimassa laivalla ja siideri ei pysynyt sisällä vaan oksensin kaiken pois ja kauheet vatsavaivat.Tajusin että jokin on pielessä.No menkkoja ei kuulunut ja tajusin että OLen raskaana.
Koko raskausajan koin hirveää syyllisyyttä, kun pelkäsin että olin aiheuttanut lapselleni jotain.Kun vielä luin, että ensimmäiset kuukaudet ovat lapselle tärkeitää.No kuitenkin vuosi sitten synnytin terveen tyttövauvan.Raskausaika ja synnytys meni hyvin. Olin onnellinen. En olisi pystynyt antamaan itselleni anteeksi jos vauva olisi ollut vammainen tai muuta. Mutta kun näin pienen vauvani sylissäni niin huomasin että kaikki tunnontuskat olivat turhia, vauvallani oli sormet ja varpaat ja kaikki niin kuin terveellä vauvalla.Eli en usko että siitä on haittaa alkuvaiheessa jos se nyt ei ole jokapäiväistä.
Myös kaverini sai vauvan lähiaikoina, myös hän pelkäsi samaa.Oli ensimmäisen kuun aikana juonut.Sai terveen pojan. Mutta hei varmasti monet juovat ennen kuin tajuavat olevansa raskaana, sillä eihän sitä voi tietää ennen kuin kuukautiset jää pois
Tsemppiä sinulle ja miehellesi..ja pusuja syntymättömällä vauvalle..Älä stressaa vaan ole ONNELLINEN!!!
T:Tuleva vaimo
Totuushan selviää vasta ajan kanssa, mutta ennen sitä NAUTI raskaudestasi ja hoida itseäsi (ja samalla vauvaasi) hyvin! Riski on käsittääkseni hyvin pieni vaikkakin olemassa. Turha murehtiminen vie energiaasi ja stressaa kamalasti. Hymyä huuleen ja positiivisuus peliin! Myös keskustelu kätilön tai/ja lääkärin kanssa voi helpottaa oloasi.