En ymmärrä miksi koko opiskelija-sanaa pitää olla olemassa suomen kielessä, mitä sillä tehdään? Sotkee vain asioita, siitä tulee nykyään mieleen heti jokin ammattikorkeakoululainen, vaikka se alunperin on tarkoittanut vain yliopiston ylioppilasta (edelleen esim. ruotsin kielessä student=ylioppilas=opiskelija, samaten englannin kielessä)
Ilmeisenä syynä on ylioppilaskäsitteen typerä väärinymmärtäminen tarkoittamaan lukion käynyttä, kun kerran alunperin ylioppilaskirjoitukset olivat yliopiston pääsykoe, niin ylioppilastutkinnon suorittaminen tarkoitti yliopistoon ylioppilaaksi pääsemistä ja sitä kautta ylioppilasta, siksihän edelleen uusissakin kaupassa myytävissä ylioppilaslakeissa on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tunnus eli se lyyra, koska ylioppilaslakissa on perinteisesti kokardina oman ylioppilaskunnan tunnus, nytkun ylioppilaskuntia on useampia, voi vaihtaa tilalle oman ylioppilskuntansa lyyran, esim. Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan oman "lyyran" eli kokardin eli TAMY:n soihdun laakeriseppeleillä seppelöitynä, teekkarien lakeissa oman yo-kunnan "lyyra" eli kokardi onkin tietysti valmiina. ELI YLIOPPILASKIRJOITUKSET VOITAISIIN LAKKAUTTAA ja alkaa antamaan ylioppilaan arvo vasta niille, jotka ovat päässeet yliopistoon sisään, jolloin tällaiselta kauhealta sekaannukselta vältyttäisiin, yliopiston pääsykoe läpi -> ylioppilas -> lakki oman yo-kunnan lyyralla varustettuna päähän ja kaikki olisi selvää ja yksiselitteistä, eikä amk-oppilaat sekoilisi termeissä ja muutenkin.
Isälläni ei ollut mitään "opiskelijakorttia" vaan hänen ollessaan yliopistossa ylioppilaana 70-luvulla, oli hänellä YLIOPPILASKORTTI, olen sen itse katsonut ja siinä lukee nimenomaan YLIOPPILASKORTTI, eikä opiskelijakortti ja sitten oman ylioppilaskunnan tekstit ja tunnukset.
Näin ollen voitaisiin puhua YLIOPPILAISTA ja KOULULAISISTA, eikä tarvittaisi opiskelija-sanaa, ammattikorkeakoululaisilla voisi olla ylioppilaskortin sijaan KOULULAISKORTTI. Sekaannuksien välttämiseksi alempiin oppilaisiin, kuten lukiolaisiin ja ammattikoululaisiin j peruskoululaisiin, voitaisiin näistä käyttää nimitystä "LUKIOLAINEN" "AMMATTIKOULULAINEN" "PERUSKOULULAINEN" jne. ja jos heille kaivattaisiin jotain etuisuuskorttia, niin se voisi olla vaikka OPPILASKORTTI tai PERUSKOULULAISKORTTI tai LUKIOLAISKORTTI jne.
"Opiskelija"-sana poistettava
20
1826
Vastaukset
- ______________________
Onko se sulta pois jos ammattikorkeakoululiaset "nimetään" akateemisiksi tai jos heitäkin kutsutaan opiskelijoiksi? Vai jäitkö vain AMK:n pääsykokeissa ulkopuolelle ja nyt purat täällä pahaa oloasi? Niin ja itse opiskellut sekä yliopistolla, että AMK:ssa. Tällä hetkellä yliopistolla.
- Yliopistosta valmistunut
Voi hyvä ystävä, ammattikorkeakoululainen ei ole akateeminen =)
- Sanni1979
Yliopistosta valmistunut kirjoitti:
Voi hyvä ystävä, ammattikorkeakoululainen ei ole akateeminen =)
Mitä ihmeellistä tuossa sanassa akateeminen on. Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa, että käytetäänkö tutkintoni yhteydessä kyseistä sanaa. Sana sattuu olemaan sisältöään ihmeellisempi. Jos tällainen keskustelu on yliopisto-opiskelun kohokohta, niin kovin valoisaa tulevaisuutta en voi sinulle povata.
Tutustu sanan merkitykseen ja mieti. - kohokohta ole =)
Sanni1979 kirjoitti:
Mitä ihmeellistä tuossa sanassa akateeminen on. Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa, että käytetäänkö tutkintoni yhteydessä kyseistä sanaa. Sana sattuu olemaan sisältöään ihmeellisempi. Jos tällainen keskustelu on yliopisto-opiskelun kohokohta, niin kovin valoisaa tulevaisuutta en voi sinulle povata.
Tutustu sanan merkitykseen ja mieti.Mutta kertoo kyllä siitä, että olen saanut korkean koulutuksen, jota arvostetaan ihan mukisematta. Ihanaa olla akateeminen =)
- Kalu^2
kohokohta ole =) kirjoitti:
Mutta kertoo kyllä siitä, että olen saanut korkean koulutuksen, jota arvostetaan ihan mukisematta. Ihanaa olla akateeminen =)
Eihän siinä muita näyttöjä tarvitakaan. Alankin tutkimaan asiaa, josko itsekin olen oikeutettu käyttämään "akateeminen" nimikettä.
Mukavaa ;) olla akateeminen.
- kjasda
Sä oot vähän vajaa
- hiirimikki
Eikö tämä nyt mene jo vähän yli hyvän maun. Mitä väliä sillä on miksi kutakin kutsutaan? Keneltä se on pois? Loppujen lopuksi tuo pelkkä sanahelinää.
Mielestäni sinunkin pitäisi yliopisto-opiskelijana keskittyä hieman oleellisempiin asioihin ja alkaa vaikka tekemään sitä tiedettä. ;) Täällä palstoilla notkuminen antaa melko löysän kuvan.
Tuosta yliopistoon opiskelemaan pääsyn vaikeudesta on mielestäni turha alkaa täällä saarnaamaan. Totuus on kyllä jo kaikkien tiedossa. - asödkfj
Luettavaan virkkeeseen kannattaisi änkeä korkeintaan kolme lausetta.
Muista se siinä sun - lisurin työssäsi ;D
Mutta mikäs siinä. Suomen kieli elää siinä kuin muutkin. Katsoinpa mitä WSOYn tietosanakirja kertoo aiheesta 'opiskelijat'.
"Opiskelijat, henkilöitä jotka harjoittavat opintoja aikuiskoulutuksen, ammatillisten oppilaitosten tai korkea-asteen koulutuksen piirissä."
Ja tietenkin se ylioppilas: "ylioppilas, ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö; yliopiston tai muun korkeakoulun opiskelija, joka ei vielä ole suorittanut korkeakoulun perustutkintoa. "
Ja finlexistä voi lukea mitä tarkoitetaan korkeakoululla. Tosin en kyllä siltikään kuullut kenenkään ammattikorkeakoulussa _opiskelevan_ kutsuvan itseään ylioppilaaksi, paitsi tarkoittaessaan ylioppilastutkinton suorittamista.
Sanalla 'lukio' löytyi muuten aika mielenkiintoinen kohta: "lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi."
Mitenköhän on tavoitteet toteutuneet. :)- mieltä
Kieli on ihmisen palvelija, eikä päinvastoin.
- Ylioppilas
No, kieli elää, totta. Opiskelija-sanan merkitys on oleellisesti muuttunut. Mutta: onko tullut mieleen, että tietosanakirjoissa sanojen määrittely on usein melko epätarkkaa ja virheellistäkin, etenkin tällaisien ei-niin-selvien sanojen kohdalla. Lähteissä on virheitä ja ristiriitaisia tietoja, Nykysuomen sanakirja ei määrittele sanasta sanaan samalla tavalla esim. opiskelija-sanaa, kuin kaksi katsomaani tietosanakirjaa. Lisäksi tieto ja määrittelyt muuttuvat, riippuu mistä painoksesta katsoo asiaa. Esimerkiksi juuri korkeakoulujen määritelmä on muuttunut kokonaan sen jälkeen kun ammattikorkeakoulut tulivat, tuossa katsomassasi painoksessa oli varmasti vanhaa tietoa ajalta ennen lainsäädännön muuttumista.
Siinäpä loistava esimerkki nimitysten ja termien epäloogisuudesta (laissakin nyt):
Korkeakouluja ovat: ammattikorkeakoulut, korkeakoulut ja yliopistot.
Kuitenkin ammattikorkeakoulusta valmistuessaan saa AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON ei KORKEAKOULUTUTKINTOA.
Onko järkee vai ei???
On väärin väittää ammattikorkeakoulussa annettavan korkeakouluopetusta, kun siellä annetaan AMMATTIKORKEAKOULUOPETUSTA.
Korkeakouluissa suoritettavia tutkintoja ovat:
alemmat ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot
ONKO LOOGISTA, KYSYN VAAN???
Turhaa sekaannusta nimitysten avulla tehdyllä itsensä korostamisella vain edelleen.
AMMATTIKORKEAKOULUSSA EI OLE YLIOPPILAITA VAAN OPPILAITA, VAIKKA ENNENVANHAAN KORKEAKOULUISSA OLI PELKÄSTÄÄN YLIOPPILAITA, KUN NIMITYKSET OLIVAT JÄRKEVIÄ:
opisto-oppilas
yliopisto-ylioppilas
MIKSI TÄSTÄ PITI LUOPUA, KANSAINVÄLISTEN TILASTOJEN TAKIA!!!
Vai onko nyt mielestäsi joku perkeleen ammattikoulun läpäissyt ja ammattikorkeakouluun päässyt henkilö yhtäkkiä ylioppilas (amk)???
Esim. sairaanhoidon ylioppilas (amk)
JOHAN TUOLLE SAATANA HARAKATKIN NAURAA, ETTÄ LUULET NOIN, USKOMATTOMAN TYPERÄÄ KOROSTAA ITSEÄÄN NOIN, JOS EI OLE YLIOPISTOSSA YLIOPPILAANA, NIIN EI VOI KUTSUA ITSEÄÄN YLIOPPILAANA OPISKELEVAKSI, VAAN OPPILAANA JOSSAKIN OPPILAITOKSESSA JOKA EI OLE YLIOPISTO.
Ja noista määritelmistä siinä WSOY:n tietosanakirjassa; sen mukaanhan ammattikoulussa koululaisina olevat ovat opiskelijoita, mutta LUKIOSSA EI, mikä järki tuossa määrittelyssä on??? Vaikka kyllä muistan isäni nauraneen, kun televisiossa jossain ohjelmassa joku tyttö sanoi "opiskelevansa lukiossa", isä nauroi ja puisteli päätään, että kohtako hänen oppilaansa ala-asteella kutsuvat itseään "opiskelijoiksi" Ja muuten termien sekavuutta lisää: enää ei ole lainsäädännössä ja määrittelyissä olemassa edes ala-astetta ja ylä-astetta, vaan pelkästään peruskoulu, joka erotellaan vuosiluokkiin. - olen minäkin
Ylioppilas kirjoitti:
No, kieli elää, totta. Opiskelija-sanan merkitys on oleellisesti muuttunut. Mutta: onko tullut mieleen, että tietosanakirjoissa sanojen määrittely on usein melko epätarkkaa ja virheellistäkin, etenkin tällaisien ei-niin-selvien sanojen kohdalla. Lähteissä on virheitä ja ristiriitaisia tietoja, Nykysuomen sanakirja ei määrittele sanasta sanaan samalla tavalla esim. opiskelija-sanaa, kuin kaksi katsomaani tietosanakirjaa. Lisäksi tieto ja määrittelyt muuttuvat, riippuu mistä painoksesta katsoo asiaa. Esimerkiksi juuri korkeakoulujen määritelmä on muuttunut kokonaan sen jälkeen kun ammattikorkeakoulut tulivat, tuossa katsomassasi painoksessa oli varmasti vanhaa tietoa ajalta ennen lainsäädännön muuttumista.
Siinäpä loistava esimerkki nimitysten ja termien epäloogisuudesta (laissakin nyt):
Korkeakouluja ovat: ammattikorkeakoulut, korkeakoulut ja yliopistot.
Kuitenkin ammattikorkeakoulusta valmistuessaan saa AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON ei KORKEAKOULUTUTKINTOA.
Onko järkee vai ei???
On väärin väittää ammattikorkeakoulussa annettavan korkeakouluopetusta, kun siellä annetaan AMMATTIKORKEAKOULUOPETUSTA.
Korkeakouluissa suoritettavia tutkintoja ovat:
alemmat ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot
ONKO LOOGISTA, KYSYN VAAN???
Turhaa sekaannusta nimitysten avulla tehdyllä itsensä korostamisella vain edelleen.
AMMATTIKORKEAKOULUSSA EI OLE YLIOPPILAITA VAAN OPPILAITA, VAIKKA ENNENVANHAAN KORKEAKOULUISSA OLI PELKÄSTÄÄN YLIOPPILAITA, KUN NIMITYKSET OLIVAT JÄRKEVIÄ:
opisto-oppilas
yliopisto-ylioppilas
MIKSI TÄSTÄ PITI LUOPUA, KANSAINVÄLISTEN TILASTOJEN TAKIA!!!
Vai onko nyt mielestäsi joku perkeleen ammattikoulun läpäissyt ja ammattikorkeakouluun päässyt henkilö yhtäkkiä ylioppilas (amk)???
Esim. sairaanhoidon ylioppilas (amk)
JOHAN TUOLLE SAATANA HARAKATKIN NAURAA, ETTÄ LUULET NOIN, USKOMATTOMAN TYPERÄÄ KOROSTAA ITSEÄÄN NOIN, JOS EI OLE YLIOPISTOSSA YLIOPPILAANA, NIIN EI VOI KUTSUA ITSEÄÄN YLIOPPILAANA OPISKELEVAKSI, VAAN OPPILAANA JOSSAKIN OPPILAITOKSESSA JOKA EI OLE YLIOPISTO.
Ja noista määritelmistä siinä WSOY:n tietosanakirjassa; sen mukaanhan ammattikoulussa koululaisina olevat ovat opiskelijoita, mutta LUKIOSSA EI, mikä järki tuossa määrittelyssä on??? Vaikka kyllä muistan isäni nauraneen, kun televisiossa jossain ohjelmassa joku tyttö sanoi "opiskelevansa lukiossa", isä nauroi ja puisteli päätään, että kohtako hänen oppilaansa ala-asteella kutsuvat itseään "opiskelijoiksi" Ja muuten termien sekavuutta lisää: enää ei ole lainsäädännössä ja määrittelyissä olemassa edes ala-astetta ja ylä-astetta, vaan pelkästään peruskoulu, joka erotellaan vuosiluokkiin.Kylläpäs sinä jaksat sanoihin takertua ja vanhoja muistella.
Mutta tietäähän sen nykyään torimummotkin, että ylioppilas on ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö. Mitä lie aiheesta sanovat sanakirjat? - Ylioppilas
olen minäkin kirjoitti:
Kylläpäs sinä jaksat sanoihin takertua ja vanhoja muistella.
Mutta tietäähän sen nykyään torimummotkin, että ylioppilas on ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö. Mitä lie aiheesta sanovat sanakirjat?Siis ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö on ylioppilas, totta. Mutta jos on opiskelemassa jossain muussa oppilaitoksessa kuin yliopistossa, niin on ko. oppilaitoksessa oppilaana. Piste. Esimerkiksi lääketieteen ylioppilas = lääketieteen opiskelija, koska lääketiedettä opetetaan vain yliopistoissa. Sairaanhoitajaopiskelija = sairaanhoito-oppilas. Lukion opiskelija on lukion oppilas. Armeijassa reserviupseerikurssilla on upseerioppilaita. Teknillisessä korkeakoulussa on tekniikan ylioppilaita, ammattikorkeakoulussa on insinööri-oppilaita. RUK:ssa on RUK:n oppilaskunta, lukiossa on lukion oppilaskunta, ammattikorkeakoulussa on (tai ainakin oli esim. v.2000) ammattikorkeakoulun oppilaskunta (vaihtanut raukkamaisesti alemmuuskompleksissaan nimensä typeräksi "opiskelijakunnaksi", heh!) YLIOPISTOSSA ON YLIOPPILASKUNTA.
- (olen edelleenkin)
Ylioppilas kirjoitti:
Siis ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö on ylioppilas, totta. Mutta jos on opiskelemassa jossain muussa oppilaitoksessa kuin yliopistossa, niin on ko. oppilaitoksessa oppilaana. Piste. Esimerkiksi lääketieteen ylioppilas = lääketieteen opiskelija, koska lääketiedettä opetetaan vain yliopistoissa. Sairaanhoitajaopiskelija = sairaanhoito-oppilas. Lukion opiskelija on lukion oppilas. Armeijassa reserviupseerikurssilla on upseerioppilaita. Teknillisessä korkeakoulussa on tekniikan ylioppilaita, ammattikorkeakoulussa on insinööri-oppilaita. RUK:ssa on RUK:n oppilaskunta, lukiossa on lukion oppilaskunta, ammattikorkeakoulussa on (tai ainakin oli esim. v.2000) ammattikorkeakoulun oppilaskunta (vaihtanut raukkamaisesti alemmuuskompleksissaan nimensä typeräksi "opiskelijakunnaksi", heh!) YLIOPISTOSSA ON YLIOPPILASKUNTA.
Tuttavani kyllä käyttivät itsestään lääketieteen YLIopplas, tekniikan YLIoppilas nimikkeitä silloin kun vielä opiskelivat viime vuosituhannen puolella. Voihan se olla, että sekin käytäntö on muuttunut...
"ammattikorkeakoulun oppilaskunta (vaihtanut raukkamaisesti alemmuuskompleksissaan nimensä typeräksi "opiskelijakunnaksi", heh!)"
Pistää kyllä miettimään kuka potee ja mitä kompleksia. Etkös se ollut juuri sinä, joka aloitit nämä niminarinat. - opiskelija
Ylioppilas kirjoitti:
No, kieli elää, totta. Opiskelija-sanan merkitys on oleellisesti muuttunut. Mutta: onko tullut mieleen, että tietosanakirjoissa sanojen määrittely on usein melko epätarkkaa ja virheellistäkin, etenkin tällaisien ei-niin-selvien sanojen kohdalla. Lähteissä on virheitä ja ristiriitaisia tietoja, Nykysuomen sanakirja ei määrittele sanasta sanaan samalla tavalla esim. opiskelija-sanaa, kuin kaksi katsomaani tietosanakirjaa. Lisäksi tieto ja määrittelyt muuttuvat, riippuu mistä painoksesta katsoo asiaa. Esimerkiksi juuri korkeakoulujen määritelmä on muuttunut kokonaan sen jälkeen kun ammattikorkeakoulut tulivat, tuossa katsomassasi painoksessa oli varmasti vanhaa tietoa ajalta ennen lainsäädännön muuttumista.
Siinäpä loistava esimerkki nimitysten ja termien epäloogisuudesta (laissakin nyt):
Korkeakouluja ovat: ammattikorkeakoulut, korkeakoulut ja yliopistot.
Kuitenkin ammattikorkeakoulusta valmistuessaan saa AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON ei KORKEAKOULUTUTKINTOA.
Onko järkee vai ei???
On väärin väittää ammattikorkeakoulussa annettavan korkeakouluopetusta, kun siellä annetaan AMMATTIKORKEAKOULUOPETUSTA.
Korkeakouluissa suoritettavia tutkintoja ovat:
alemmat ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot
ONKO LOOGISTA, KYSYN VAAN???
Turhaa sekaannusta nimitysten avulla tehdyllä itsensä korostamisella vain edelleen.
AMMATTIKORKEAKOULUSSA EI OLE YLIOPPILAITA VAAN OPPILAITA, VAIKKA ENNENVANHAAN KORKEAKOULUISSA OLI PELKÄSTÄÄN YLIOPPILAITA, KUN NIMITYKSET OLIVAT JÄRKEVIÄ:
opisto-oppilas
yliopisto-ylioppilas
MIKSI TÄSTÄ PITI LUOPUA, KANSAINVÄLISTEN TILASTOJEN TAKIA!!!
Vai onko nyt mielestäsi joku perkeleen ammattikoulun läpäissyt ja ammattikorkeakouluun päässyt henkilö yhtäkkiä ylioppilas (amk)???
Esim. sairaanhoidon ylioppilas (amk)
JOHAN TUOLLE SAATANA HARAKATKIN NAURAA, ETTÄ LUULET NOIN, USKOMATTOMAN TYPERÄÄ KOROSTAA ITSEÄÄN NOIN, JOS EI OLE YLIOPISTOSSA YLIOPPILAANA, NIIN EI VOI KUTSUA ITSEÄÄN YLIOPPILAANA OPISKELEVAKSI, VAAN OPPILAANA JOSSAKIN OPPILAITOKSESSA JOKA EI OLE YLIOPISTO.
Ja noista määritelmistä siinä WSOY:n tietosanakirjassa; sen mukaanhan ammattikoulussa koululaisina olevat ovat opiskelijoita, mutta LUKIOSSA EI, mikä järki tuossa määrittelyssä on??? Vaikka kyllä muistan isäni nauraneen, kun televisiossa jossain ohjelmassa joku tyttö sanoi "opiskelevansa lukiossa", isä nauroi ja puisteli päätään, että kohtako hänen oppilaansa ala-asteella kutsuvat itseään "opiskelijoiksi" Ja muuten termien sekavuutta lisää: enää ei ole lainsäädännössä ja määrittelyissä olemassa edes ala-astetta ja ylä-astetta, vaan pelkästään peruskoulu, joka erotellaan vuosiluokkiin."AMMATTIKORKEAKOULUSSA EI OLE YLIOPPILAITA VAAN OPPILAITA, VAIKKA ENNENVANHAAN KORKEAKOULUISSA OLI PELKÄSTÄÄN YLIOPPILAITA, KUN NIMITYKSET OLIVAT JÄRKEVIÄ:
opisto-oppilas
yliopisto-ylioppilas"
Termistösi on ajalta ennen AMK:ta. yritähän päivittää sitä hieman. Puhutaanhan Ammattikorkeakoululaissa (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351?search[type]=pika&search[pika]=opiskelijakunta)luvussa kuusi nimenomaan opiskelijoista:
"Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut..."
"Ammattikorkeakoulu päättää koulutustehtävän rajoissa ammattikorkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä..."
"Ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnan perusteista ja valintakokeen järjestämisestä päättää ammattikorkeakoulu..."
Tässä muutama esimerkki. Enemmänkin niitä sieltä löytyy.
- muuttuvat
Kieli on ihmisen palvelija ja työkalu, ei päinvastoin. Kun ihminen, yhteisö, yhteiskunta muuttuu, muuttuu kieli sen mukana.
For the times they are a-changin'
--Bob Dylan 1964 - buahahaaaaaaa
mee helvaton ääliä hoitoon tai opettele edes kirjoittaa...mee koululaiseksi.
- Yliopiskellut
Voi pyhäturhuus. Tämän alkuperäisen kirjoittajan on pakko olla tuleva/nykyinen äidinkielenopettaja tai muu vastaava turhahumanisti pilkunnussija. Opettelisi jotain hyödyllistä, niin pääsisi töihin, eikä tarvitsisi täällä itkeä sitä, että kuka on opiskelija ja kuka akateeminen.
Opiskelija sanasta sen verran,että kieli ja sen merkitykset muuttuvat käytössä. Jos 70-luvulla opiskelija on tarkoittanut juuri yliopisto-opiskelijaa, niin entä sitten? Eipä tarkoita enää,ja silloin yliopistolaiset olivat ainoita korkeakoululaisia, mutta niinkään ei enää ole.
Akateeminen sanasta sen verran, että sanakirjasta olen lukenut sen tarkoittavan korkeakoulu opiskelijaa tai opettajaa. Tässä merkityksessä myös ammattikorkeakoulu opiskelijat ovat akateemisia. Tällä asialla ei mielestäni paljon merkitystä ole, joten jos nyt yliopistolaisten täytyy jollakin päteä, niin annetaan heidän sitten olla vaikka yliakateemisia. Tällä varmasti sitten yöunet paranevat, kun on oikein akateeminen!- autoilija, ylempi AMK
Akateeminen-sana tarkoittaa yliopistossa annettavaa opetusta sekä sitä opiskelevaa/opiskellutta. Yliopistossa on ns. akateeminen vapaus, eli luennoilla ei ole pakko istua. AMK:ssa ko. akateemista vapautta ei ole, koska ko. ex-opisto ei ole akateeminen, joten oppitunneilla on läsnäolopakko, kuten ammattikoulussa, peruskoulussa jne. myöskin on.
- Kalu^2
autoilija, ylempi AMK kirjoitti:
Akateeminen-sana tarkoittaa yliopistossa annettavaa opetusta sekä sitä opiskelevaa/opiskellutta. Yliopistossa on ns. akateeminen vapaus, eli luennoilla ei ole pakko istua. AMK:ssa ko. akateemista vapautta ei ole, koska ko. ex-opisto ei ole akateeminen, joten oppitunneilla on läsnäolopakko, kuten ammattikoulussa, peruskoulussa jne. myöskin on.
Tarkistappa faktat! Luennoilla ei ole pakko istua AMK:ssa.
Muuta en jaksa kommentoida, vaikka aihetta olisi. - Jepjepjee
autoilija, ylempi AMK kirjoitti:
Akateeminen-sana tarkoittaa yliopistossa annettavaa opetusta sekä sitä opiskelevaa/opiskellutta. Yliopistossa on ns. akateeminen vapaus, eli luennoilla ei ole pakko istua. AMK:ssa ko. akateemista vapautta ei ole, koska ko. ex-opisto ei ole akateeminen, joten oppitunneilla on läsnäolopakko, kuten ammattikoulussa, peruskoulussa jne. myöskin on.
Onneksi olkoon. Todistit juuri tietämättömyytesi
omatoimisesti.
En tiedä mitä alaa itse opiskelet, mutta meidän alallamme
läsnäolopakko on ainakin kielissä (75%) ja mm. labratöissä.
Samat säännöt pätivät myös AMK:ssa opiskellessani.
Muuten koulussa ei ollut pakko istua, kunhan harjoitustyöt
yms. tulivat hoidettua.
Tarkista faktat ennen kuin alat kirjoittelemaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1938696
En löydä sinua
En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k264858- 504308
- 623867
- 513246
- 503060
Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.542790Ne oli ne hymyt
Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä262716- 432511
Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv422415