Kertokaa kokemuksia/neuvoja! Miten mun pitäis tehdä? Olemme jo 2 nuorta aikuista, joilla on kokemusta suhteista (avokin) takana. Asun vuokralla, miehellä on omistusasunto. Yhteenmuuttaminen tuntuu musta hankalalta, sillä meidän olis pakko muuttaa siihen omistusasuntoon, jos yhteen haluaa.
Miten kannattaa menetellä? Muutamme yhteen ja sovimme suullisesti, mitä toinen maksaa asumisesta ja laskuista? Vai pitäiskö olla virallisempaa paperia asumisesta?
Suhteemme on vakavalla pohjalla.
Olen pian toivoton asian suhteen.
Miten kannattaa menetellä? Muutamme yhteen ja sovimme suullisesti, mitä toinen maksaa asumisesta ja laskuista? Vai pitäiskö olla virallisempaa paperia asumisesta?
Suhteemme on vakavalla pohjalla.
Olen pian toivoton asian suhteen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
oli/on myös samantapainen. Miehelläni on oma omakotitalo ja hän on vakituisessa työssä. Minä taas opiskelen ja teen töitä vain iltaisin ja senkin kaupan kassalla, jossa rikastumaan ei pääse. Olimme olleet yhdessä vasta muutaman kuukauden, kun sain opiskelupaikan mieheni kotikaupungista. Silloin otin vielä oman pienen yksiön vuokralle. En kuitenkaan nukkunut siellä kuin yhden yön, asuin siis käytännössä mieheni luona alusta alkaen. Yhteen muutimme virallisesti puolen vuoden seurustelun jälkeen, jolloin uskalsin luopua yksiöstäni.
Niin kuin edellä sanoin, rahavaramme ovat epätasaiset. Mieheäni asia ei haittaa. Hän sanoo, että saman verran hänellä menee asuntoon rahaa asun minä siellä tai en. Tottahan se on, mutta jotenkin tuntuu vieläkin välillä siltä, että asuu siivellä. Olemme sopineet, että maksan oman osani yhteisistä laskuistamme. Emme ole sopineet mitään kirjallisesti.
Välillä huonona päivänä ajattelen sitä, että jos mieheni minuun kyllästyy, hän voi vaan sanoa, että kasaa tavarasi ja lähde. Siihen minulla ei olisi mitään sanomista. Suhteemme on kuitenkin vakaalla pohjalla, joten en usko niin koskaan tapahtuvan. Menemme naimisiin ensi kesänä ja silloinhan asemani kai muuttuu turvatummaksi.
Tuskinpa tästä oli sinulle apua, tai ehkä sen verran, että on monia muitakin, jotka painiskelevat saman asian kanssa. Onnea teille! Olisi kiva kuulla lisää ajatuksiasi/päätöksiäsi asiasta!
Kiitos vastauksestasi avovaimo! Oikealta tuntuu tuo teidän ratkaisu. Sellaista minäkin ajattelisin. Mielelläni lukisin vielä muidenkin mielipiteitä, neuvoja, kokemuksia.
Asia on itselle niin ajankohtainen ja sitä miettii usein. Haluaisin että kaikki menisi hyvin ja molemmat olisivat tyytyväisiä.
Miellä on näin:
Miehelläni eikä minulla ole eikä ollut omaa asuntoa, joten asutaan nyt vuokralla, joten ihan siinä asiassa en oikei osaa neuvoa. Mutta muut asiat ovat sitten niin, että kun niitä laskujahan tulee, mutta ei meillä molemmilla välttämättä rahaa ole, joten sen laskun maksaa se, jolla on juuri silloin rahaa. Kuiteski, se on vähän niin kuin yhteistä rahaa, kun kerran saman katon alla asutaan, eikä olla mitään kämppiksiä. Nyt kesällä kun kultani sai sossusta rahaa, ja minä en mainitsemattomasta syystä, niin kultani maksoi koko meiän vuokra, eikä sanonut mitään. Koska me molemmat tiedetään, että vaikka ne rahat ovatkin kultani nimellä, ja ovat hänen tilillä, mnäkin niitä voin käyttää tarpeen tullen. Ja sama juttu toisinpäin.
Yritän tässä siis sanoa, että vaikkette olekaan naimisissa, mutta asutte saman katon alla, te olette jo samaa perhettä. Joten siis mitä järkeä on miettiä että "nämä on mun rahat, ja nämä on sen rahat. Nämä on mun tavarat, ja nämä on sen tavarat, joihin minulla ei ole mitään asiaa" Kun muutatte yhteen, mun mielestä automaattisesti teiän molempien rahoista ja tavaroista tulee teiän yhteisiä.
Joten onnea vaan teille!!! :)
Kiitos Liisa! MEillä ei ole ongelma oikeastaan rahasta kiinni. Kyllä kaikki laskut ja maksut tulee maksettua. Lähinnä mikä kiikastaa on tää suhteen laatu eli sopimuksen mukaan vaan asuisimme yhdessä enkä tule myöhemmin sanomaan, et mäkin maksoin, osa asunnosta kuuluukin mulle. Sitä en tekis enkä tiedä oisko se mahdollistakaan.
Kyse on siis enemmän omistamisesta, "asioista lain edessä". Kun ei ihan vielä naimisiin mentäis vai pitäiskö se tehdä sittenkin niinpäin tässä tapauksessa? Naimisiin ja vasta sit yhteiseen osoitteeseen?
Luen yhä mielelläni neuvoja!
Se pitää muistaa, että avoliitossa ei ole samanlaista oikeusturvaa kuin avioliitossa, missä kaikki on yhteistä.
Jos esimerkiksi mies ostaa asunnon omiin nimiinsä ja muutatte sinne yhteen ja maksatte lainaa yhdessä pois. Näin jatkuu vaikka 4 vuotta ja sitten tulee ero :( Tällöin koko asunto on miehen, koska se on hänen nimissään. Se ei vaikuta mitään vaikka olisitte maksaneet asuntoa yhdessä. Se on niin epäreilua...
Itse olen mies 22-v ja muutamme kohta kultani kanssa yhteen vuokralle. Asioita ei tarvitse pelätä, mutta kannattaa joskus miettiä, vaikka ne onkin monimutkaisia. Ei tule yllätyksiä, kun asiat hoitaa kuntoon ajoissa...
osallistut miehen asunnon velan lyhennykseen avoliittolaisena, et saa senttiäkään itsellesi jos teille tulee ero :(
Kannatan avioliittoa ennen kuin muutatte yhteen. Tai sitten tuo ed. mainitsemani ratkaisu.
Ja avioehto yleensä kannattaa tehdä, varsinkin jos toisella on omaisuutta tai esim tulossa perintöä ja toisella ei.
Avioliitossa ei omaisuus ole yhteistä: Minun asunto, sinun auto, minun stereot, sinun toiset stereot, sinun purjevene, minun helikopteri. KUMMANKIN OMIA.
Avioerossa lasketaan molempien omaisuus yhteen (minun omaisuus 1 miljoona euroa, sinun omaisuus 1,5 miljoonaa euroa) Tehdään OSITUS: ENEMMÄN omistava maksaa toiselle tasinkona puolet. Eli 1,5 milj. euroa miinus 1 milj. euroa= 500 000 euroa (enemmän) TÄMÄ SUMMA JAETAAN MOLEMMILLE eli jää 250 000 euroa per lärvi.
Jos on velkaa, ne vähennetään sen omaisuudesta kenen nimissä VELAT ovat eikä sen kuka niitä on maksellut!
Kyllä helpotti selittää tämäkin asia: On tullut niin monessa vastaan. Ihmisillä on erheellinen käsitys, että avioliitossa kaikki on yhteistä.
Avioehtojen suhteen pitää olla tarkka: Ei ole järkeä tehdä avioehtoa, jossa suljetaan pois oma oikeus puolison omaisuuteen jos vaikkapa miehen nimissä on kaikki omaisuus ja vaimo jää kotiäidiksi vuosikausiksi.
mies voisi pistää asuntoaan vuokralle? Tällöin muuttaisitte vuokra-asuntoosi. Olisiko se parempi ratkaisu? Saattaa kuullostaa hölmöltä, mutta monet tuttavani ovat toimineet näinkin.
Jos taas muutat miehen omistusasuntoon niin onko sinun järkeä maksaa asumisesta miehellesi? Ethän ole alivuokralainen vaan avovaimo? Tietysti laskujen maksamisesta täytyy sopia.
Onko sinulla vakituinen työpaikka? Ellei, niin on pieni riski luopua vuokra-asunnostasi.
Olen asunut avoliitossa nyt 2 kuukautta ja kaikki on mennyt hyvin. Tilanne tuli vähän yllättäen kun muutin samaan kaupunkiin ja mielestäni vähän liian aikaisin (vuosi seurusteltu) mutta kun kahta asuntoa on opiskelijoiden hiukan turha pitää varsinkin kun vain toisessa oleskellaan. Nykyinen asuntomme on mieheni omistusasunto eikä kummallakaan ole lainaa, joten maksamme vaan suunnilleen puoliksi laskut ja se on siinä...
Kun suhde on molemminpuolisesti vakaalla pohjalla en turhaan murehtisi muita seikkoja. Eikä tummia pilviä taivaalla näy...:) Yhteenmuutto vain syvensi suhdettamme, vaikka luulin ettei "syvemmälle" pääsisi! Loistavaa!
itse olen vasta 18v ja asunu kuukauden yhes pitsuni kanssa,sovimme vain suullisesti et hän maksaa kesän vuokran ja veden kun en saa tukea kesäksi kun opiskelen,silloin en ollut vielä töissä,vielä hän maksaa melkein kaiken mutta syksyllä itse osalistun maksuihin parhaani mukaan..joskus on ollut pientä kinaa rahasta mut siitä on sit selvitty ja sovittu..