..edellä puuhun.
Näin se käy usein, mutta muutama fakta homma tästä systeemistä:
Siis perse edellä mennään puuhun, näin se on väkisinkin, kun esimerkiksi jos normaali live tilantees kohdataan, niin ensimmäinen huomio on toisen olemus, mitä se viestittää, jos se on tarpeeksi houkuttava, mennään tutustumaan, voidaan huomata ettei olemus ja ajatus kohtaa, täällä se on päinvastoin voi huomata toisessa hienoja piirteitä ajatuksen tasolla, mutta sitten todellisuus lyö rukkasella.
Siis ydinasia tässä, kun mennään näinpäin niin mielikuvitus saa liiaksi vallan, muodostetaan toisesta kuva meilien perusteella, tai ihanteellisissa olosuhteissa otetun kuvan, johon usein sekoittuu myös omat toiveet, odotukset ja haaveet, vailla todellisuuspohjaa, onko se sitten ihme jos petytään, kun mielikuva ja todellisuus ei kohtaakkaan?
Näin se käy usein, mutta muutama fakta homma tästä systeemistä:
Siis perse edellä mennään puuhun, näin se on väkisinkin, kun esimerkiksi jos normaali live tilantees kohdataan, niin ensimmäinen huomio on toisen olemus, mitä se viestittää, jos se on tarpeeksi houkuttava, mennään tutustumaan, voidaan huomata ettei olemus ja ajatus kohtaa, täällä se on päinvastoin voi huomata toisessa hienoja piirteitä ajatuksen tasolla, mutta sitten todellisuus lyö rukkasella.
Siis ydinasia tässä, kun mennään näinpäin niin mielikuvitus saa liiaksi vallan, muodostetaan toisesta kuva meilien perusteella, tai ihanteellisissa olosuhteissa otetun kuvan, johon usein sekoittuu myös omat toiveet, odotukset ja haaveet, vailla todellisuuspohjaa, onko se sitten ihme jos petytään, kun mielikuva ja todellisuus ei kohtaakkaan?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Livenä useinkin se ulkoinen olemus on se, mikä ensinnä mielenkiinnon herättää. Vaan usein sitten se (tärkeämpi) sisäinen olemus osoittautuu vääränlaiseksi.
Täällä kun ensin tutustutaan siihen sisäiseen olemukseen ja se kun sattuu kohdalleen, ei se ulkoinen olemus enään niin tärkeässä roolissa ehkä olekkaan.
..olikos tuo nyt vähän vaikeesti sitten sanottu, kun tuota asiaa pyrin tuossa jo valottamaan, kaiketi oli verhottu liian vaikeaan kaapuun, näin sitä joskus käy.
Noin se kyllä just on, valitettavasti. Kun tavataan niin kuvan tyyppi on kyllä sama, mutta kuitenkaan ei ollenkaan yhtä houkuttelevan näköinen.
ja se presenssi, läsnäolo! Huono ryhti ja ujo olemus ovat sellaisia turn-offeja että ei paljon auta muistella millaisia fiksuja ajatuksia tyypillä oli kirjoittaessa.