kuinka pian eron jälkeen olette olleet valmiit ns oikeaan ja toimivaan suhteeseen? minulla hyvä ystävyyssuhde mut huomaan,että tunteet ei syty niin kuin nuorempana.liemnee johtuu siitä,et on viel työstämättömiä' asioita exästä...kauanko keskimäärin lie aikaa menee
uusi
orvokki
3858
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
miksi kiirehdit juosta toiseen suhteeseen?
mieti tunteitasi,ja nauti elämästäsi hyvien ystävien kesken,äläkä painosta itseäsi.
jos päätät ryhtyä uuteen suhteeseen niin paremmalta pohjalta lähtee kun olet tietoinen omista haluistasi ja tunteistasi.
ota aika lisä elämässä.
Hei!
-hieman pohdintaa teemasta "toisen osapuolen kannalta", tosin itsekin eronneena 1,5 v sitten.
Tutustuin netin kautta kesällä yli 40v mieheen, jolla oli eron harkinta-aika menossa. Erosta oli n. puoli vuotta, liitto oli ollut 9v ja lapsia 2.
Ero oli ollut taloudellisesti raskas ja miehen exällä jo uusi suhde menossa, joka muutti sitten pian exän ja lasten luo asumaan.
Tapasimme kolme kertaa ja juttelimme joka kerta tuntikausia. Mies puhui paljon erostaan ja näytti mm. exän valokuvan, lasten kuvat ym. kerroin myös omista kokemuksistani ja juttu luisti mainiosti.
Kolmannella tapaamiskerralla mies jäi yöksi, mutta nukuttiin vaan ja halailtiin. Sillä kertaa kuitenkin tunsin jotakin hyvin voimakkaasti; rakastuin ja aloin haluta häntä ja hänen seuraansa todella. Tapaaminen päättyi ihaniin suukkoihin ja olin todella irti maasta.
Kaikki loppui kuitenkin miehen puolelta siihen.
Lähetin pari tekstaria, joihin tuli kyllä heti vastaus, mutta jotain ihan arkiasiaa. Soitin lopulta ja kysyin tilannetta; hän totesi tajunneensa ettei pysty vielä seurustelemaan kenekään kanssa. Ehdotti, että voisimme tavata silloin tällöin. Kutsuin häntä kerran käymään, mutta vastaus oli katsotaan. Nyt en ole enää ollut yhteyksissä.
Tuntui tosi pahalta; mies oli alussa kovin innokas ja ehdottomasti se aktiivinen osapuoli. Heti, kun aloin ihastua, hän jotenkin perääntyi.
Ajattelen häntä vieläkin, en ole ihastunut kehenkään siten kuin pari kertaa elämässä. Oliko se kaikki harhaa? Olenko hupsu romantikko?
Kannattaako vielä pitää toivoa yllä?
Tästä lähin varon just eronneita kuin kuolemaa!
Oli hyvä kuulla kokemuksista.
Olen kuullut näistä paljon. Miksi kiirehtiä...niin...en tiedä itsekään... oikeastaan se että kun tämä suhde tähän mieheen on ystvyyden tasolla niin voisihan siitä ajan kanssa tullajotain hyvääkin,ellen hosu?? Hän itse mulle sitä sanoo,ettei edetä liian nopeeta, vaan ystävyyden kautta. Mä vaan haluaisin sitä hellyyttä,läheisyyttä jne.
On vaikea määritellä omia tunteitaan ja olen mys sanonu etten halua särkeä ketään,en todellakaan.
Toivon vaan sydämestäni että tämän miehen kanssa voisin luoda jotain syvällistä juuri tällä et kommunikointi toimii,mikä ei toiminu exän kaa.Kiitos ku vastasitte omat näkemyksenne.