ARKIELÄMÄÄ ADHD-PUOLISON KANSSA

Siis Hyvä Nainen!

Tuo puolisosi on tavissuomalainen mies. Se haluaa seksiäkin, edes joskus. Siis ihan tavismies tai nainen. Avioliitosta, jossa muu on lakannut.

Uusiosuhde. Pakko kestää, tai paeta.

Sulla sentään tulee elanto, monella ei tule edes sitä ja elämä on tosi vauhdikasta.

Mua hävetti aikoinaan, kun mies pani tutin suuhunsa ja käveli tutti suussa meidän reissuilla. Se teki vanhimmasta pojastamme aivan huligaanin. Seksi ei kiinnostanut kuin 3 se. eli sai itse. Sitten ei mitään iloa siitä. Se oli kuin apina, ilman ADHD-diagnoosia. Ilman elantoa, ilman mitään !

En halua edes kertoa enempää !
Heipsan, sulla on tavisukko, hieman riemukkaampi kuin mulla..

Ihan vihjeeksi, että se adhd periytyy. Hyvässä lykyssä sinulla on adhd lapsi sen aikuisen lisäksi. Siinä on omat pulmansa siinäkin. Nimim. läheltä seurannut, ei kateellinen!

Otat tietoisen riskin, jos ryhdyt hankkimaan lapsen miehesi kanssa. Voit varautua siihen, että ero on edessä, tai sitten vaikea elämä nykyisen rinnalla. En kyllä suosittele lasta tuohon meininkiin.

Uskomattoman monet jutut myöskin periytyvät. Sen asian olen huomannut omista lapsistani, joiden isien kanssa vietin itse aikoinaan samantapaista värikästä elämää. Kaikkea jaksaa aikansa, mutta kun lapsi syntyy, alkaa monesti lähtölaskenta...!

Jos hänellä on lääkärin toteama diagnoosi, niin oletteko kokeilleet lääkitystä? Sitäkin löytyy ja se auttaa monia.

no, sinä ainakin tiedät faktat kun tunnut tuntevan miehesi noin hyvin. sinun tulee siis itsesi miettiä, jaksatko kantaa vastuun lapsesta yksin (ja samalla miehestäsi) - ottaen huomioon, että lapsellasi saattaa myös olla adhd. miehesi kuulostaa valloittavalta mutta hankalalta ihmiseltä.

ja tosiaa, kysykää nyt ihmeessä lääkäriltä lääkkeistä!

Miehesi oireet kuulostavat maanis-depressiivisen ihmisen oireilta. Juuri tuo sykäyksellisyys havainnollistaa sen parhaiten.

Seuraavan kerran, kun depressio jakso koittaa, niin lääkärin puheille. Maanista ihmistä on todella hankalaa saada lääkärille. Nimittäin, kun hänellä on niin sata ja tuhat muuta paljon tärkeämpää hommaa tehtävänä. Onnea sinulle!

P.S. maanis-depressivyyskin on periytyvää laatua

minun pitäisi lähettää puolisoni terapiomaan miestäsi, hän ei välitä mistään, istuisi kolme kuukautta sängyssä syömässä paahtoleipää marmeladilla ja lukemalla dekkareita ellei tarvitsisi mennä välillä vessaan. voi olla että miehesi ryhdistäytyisi tässä
tilanteessa.

omasta puolestani olisi mukava jakaa aikuisen vastuut jonkun kanssa joka ne pystyy kantamaan.

Mullekin tuli maanis-depressiivinen käytös mieleen, vaikka eihän se poissulje ADHD-diagnoosia, jos sellainen on.
Aika vauhdikasta menoa, enkä ihmettele, että mietit asioita.
Menneisiin et pysty vaikuttamaan, etkä todennäköisesti myöskään tulevaan, koskien miehesi "kasvamista" ja "aikuistumista".
Ja sekin, alatko hankkimaan lapsia hänen kanssaan, on ihan sun asia,mutta mun huomioni kiinnyttyi siihen, että miehelläsi on jo kaksi lasta. Oletko selvillä liitosta josta nämä lapset on..ettei vain olisi kaatunut exvaimon toimesta silloin kun lapset olivat alle viiden vanhoja ?
Ei välttämättä ole väärä arvaus, sillä todennäköisesti miehesi on ollut samanlainen edellisessäkin liitossa,ja lasten äiti, hänen puolisonsa pohtinut samaa asiaa omassa elämässään hieman myöhemmin mitä sinä.
Hänellä oli jo lapset ja vauhko mies. Sinulla ei vielä muuta kuin jälkimmäinen.

En ole asiantuntija, mutta miehesi käytös vaikuttaa enemmänkin maanis-depressiivisyydeltä kuin ADHD:lta. Siinä ylienergisyyden ja lyhytjännitteisyyden kaudet vuorottelevat kuukausien masennuskausien kanssa.

Eikös tohon ole nykyään lääkkeitä?

Kävi suorastaan naurattamaan, kun luin kirjoitustasi. Muuten varmasti ajatuksissa olisi sama mies, mutta oma ex;ni ei omista firmaa :-/

Eli asiaan.. Kymmenen vuotta olin liitossa samanlaisen ylivilkkaan miehen kanssa, siunaantui kaksi lastakin.

Alkuun kaikki oli tosi "siistiä"" ja mikään päivä ei todellakaan ollut samanlainen. Vuosien mittaan sitä itse toivoi perhe elämän tasapainottuvan ja olevan rauhallista kotielämään. Loppujen lopuksi siinä kävi niin, että olin se ainoa aikuinen ja aina ohjaamassa elämää eteenpäin. En tuntenut alkuunkaan olevani tasavertaisessa parisuhteessa, en ollut onnellinen, en saanut mieheltä mitään turvaa yms. Ainaista hullunmyllyä päivästä toiseen!!

Kahden lapsen ja ylikierroksilla käyvän miehen kanssa yhdistelmä = ei takuulla onnistu!!!

Tai jos liitto olisi (meillä)onnistunut, olisin saanut lopun elämäni syödä rauhoittavia ;-)

O

Olisikohan miehelläsi maanis-depressiivisyyttä kenties kallossaan. Siihen viittaisi tuo täysillä 3 kk ja matalapainetta ja vetämättömyyttä 3 kk. siihen saa apua ja lääkitystä psykiatrilta. Voimia sinulle kuitenkin, toivon että saatte asiat toimimaan "rauhallisemmin"

Ei kyllä ihan pelkältä adhd:lta kuullosta. Kaksisuuntainen mielialahäiriö, eli maanis-depressiivisyys tulee vahvasti kirjoituksestasi mieleen. Ko. ongelmaan on kyllä saatavissa apua ja mm. tehokkaita lääkkeitä. Voimia:)

Ihan selvä asia. Avokkini sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriöö. Oireet on melko samansuuntaiset kuin avokillani aikoinaan ennen diagnosointia ja lääkitystä. Nyt ollut tasapainosempi.

Voisiko olla niin, että miehelläsi on myös joku toinen sairaus: kaksisuuntainen mielialahäiriö?? Ajattelin noista nukkumisrytmistä. Onko hän käynyt lääkärissä,että on saanut juuri ADHD diagnoosin. Jos ei niin kannattaisi. Mun miehelläni on ADHD ja meidän pojalla myös, joka hoituu hyvin lääkkeillä. Ei pystyisi muuten koulussa olenkaan käymään. Mies koheltaa ja "tuhoaa" autoja, itseasiassa kaiken minkä saa käteensä. Kaikki aina hukassa.Koko ajan suunnittelee uutta, mutta mitään ei vie loppuun. Vaihtaa työpaikkoja. Ja hän tuntuu olevan vielä lievä tapaus.

siitä on ollut apua adhdsta kärsivälle perheen jäsenelle meillä ainankin.. tiedän liiton joka on päätynyt eroon mielisairauden takia:I mutta itsehän se on katsottava kirjotettava paperille mitkä plussaa mitkä miinusta kumpia on enemmän:)

mikä sairaus miehelläsi mahdollisesti on, sillä en ole lääkäri. Suosittelen menemään tutkittavaksi, sillä kyllä tuohon vimmaiseen elämään ja masennusjaksoihin apua saa. Maanis-depressiivisyyttä ajattelin, mutta tosiaan, hakekaa diagnoosi, niin apukin löytyy. Vai onko ADHD todettu jo? Siihenkin on lääkitys. Helpottaa miehesi elämää suuresti, kun saa tasattua uni-valverytmiään. Kauaa ei kukaan kestä tuollaista. Ehkä sinusta tuo on hauskaa, mutta miehesi palaa pian loppuun tuossa kiireessä.

Sinun perheen perustamishaaveisiisi otan kantaa: nämä mielenterveys- ja ylivilkkausongelmat pakkaavat periytymään, ota lääkäriltä selko asiasta, ennen kuin alat miettiä perhettä. Miehellähän on jo lapsia: miten heidän elämänsä, onko oireita? Se kyllä näkyy ja kuuluu, jos ADHD on "talossa". Ota lasten äitiin yhteyksiä ja kysele asiasta. Tarkkaan saat kyllä harkita, ennen kuin alat lapsia suunnittelemaan. Haluatko maailamaan lapsen, jonka elämä on yhtä helvettiä? Ei miehesi tästä nauti, vaikka se sinusta tuntuu riemastuttavalta ja rikkaalta. Kukaan ei jaksa ylettömästi käydä ylikierroksilla.

Minua ihan nauratti tuo sinun juttusi, kun "mies ei tee muita kotitöitä, laittaa kyllä aina ruoan ja käy kaupassa". Mies käy töissäkin ja tuntuu muutenkin menevän tuhatta ja sataa elämässään, missä välissä hän ehtisi vielä siivoamaan? Teillä ei ole lapsia, etkö itse ehdi siivoamaan, kun mies laittaa ruoankin aina? Mukavaa lukea toisten juttuja, kun tekstistä bongaa mitä ihmeellisimpiä kommentteja.

Joku on keksinyt oikein juhannuspilan. Otetaan NELJÄ vuotta sitten kirjoitettu topicci ja nostetaan se nyt, kun uusi suomi24:n systeemi nostaa topicit aina kärkeen, kun niihin joku vastaa :D

Onnittelut nimimerkille "jepjou"

Tuolla henkilöllähän on jo liuta lapsia, joista hän EI OLE kykeneväinen huolehtimaan. JA SINÄ PYKÄISIT NIITÄ VIELÄ LISÄÄ?????

Onko aivosi narikassa????

Sairastan itse AD/HD:ta ja kaksisuuntaista mielihäiriötä ja miehen käytös kuulostaa HYVIN PALJON omalta käytökseltäni ennen lääkitystä. Mies on epätasapainoinen - älkää hyvät ihmiset lapsia ruvetko hankkimaan - hankkikaa miehelle lääkitys ja ja hoitoa niin hänenkin elämänlaatunsa paranee! Näistä sairauksista samanaikaisesti kärsivä ihminen on todella tiukoilla tautien aiheuttamien kuohujen alla!! Auta miestäsi!!

mitään ADHD:tä. Sitä paitsi ADHD:tä ei ole virallisesti olemassakaan.

Kaksisuuntainen diagnoosi sopii hyvin käytökseen.Miten voit olla suhteessa?
Mitähän muuta vikkelää tapahtuu selkäsi takana?

Alkuperäinen kertomus oli tarkalleen kuin oman pyörremyrsky-mieheni, jolla on diagnosoitu adhd. Sillä erolla, että oma mieheni ei kykene hoitamaan edes firmansa asioita. Jonkun muun on hoidettava ne loppuun kirjanpidosta alkaen.

Täällä ehdotettiin myös maanis-depressiivisyyttä. Adhd:hen kuuluu myös samantyyppisiä oireita. Mieheni on välillä myös syvästi masentunut, mutta se ei koskaan kestä kauaa, korkeintaan joitakin viikkoja. Sitten taas on vauhtisokeus päällä. Hänelläkin on kuukausien pituisia aikoja jolloin hän ei nuku. Kyse ei ole unettomuudesta, vaan tahallisesta ylikeskittymisestä työhön tai muuhun tekemiseen, jota hän väittää niin tärkeäksi, ettei voi nukkua. Hän saattaa valvoa kolmekin vuorokautta putkeen ja on sitten täysin sekaisin. Tämän päälle nukkuu 1-2 vuorokautta ja taas valvoo kolme jne.

Olisi kiva tietää miten alkuperäisellä kirjoittajalla nyt menee miehensä kanssa. Minulla ainakin menee hermot... tai on jo mennyt.

Oma vaimoni on varmaan bipolaarinen. Välillä ollaan onnen kukkuloilla ja välillä sitten taas masennuksessa. Ärsyttävintä on poruinen masentunut nainen mikä tiuskii ilman syytä ja nukkuu päivät pitkät. Tällöin mitään ei pystytä tekemään oma-aloitteisesti ja päivät menevät hänellä tekemättä mitään. Sitten päälle vielä valitetaan minulle kun en ole siivonnut tai tehnyt sitä ja tätä tai syytetään milloin mistäkin. En minä millään kerkiä tekemään tällöin kaikkea kun toinen ei tee mitään. Minun on käytävä töissä ja sen jälkeen on ihan tarpeeksi haastavaa yrittää piristää toista tai yrittää motivoida häntä tekemään jotain. Aika usein tuntuu sille että vetäisi mukanaan kivirekeä.

En suosittele suhdetta minkäänasteisten mielenterveysongelmaisten kanssa. Elämä vaan olisi ilman hemmetisti helpompaa kun toinen olisi henkisesti aina terve ja tasapainoinen. Minun kohdallani en voi nyt enää vaihtaa kun rakastan toista, mutta alunperin olisin voinut valita viisaamminkin.

Kuka miehesi on diagnosoinut? Muistuttaa ehkä enemmän maanis-depressiivistä tapausta, mutta sekin pitää lääkärin todeta.

Kiitos vaan tästä oman elämäsi jakamisesta. Voinen kertoa lähes samankaltaisen tarinan, jossa puolison adhd mies ja minä "normaali". Meillä on yksi lapsi ja toinen tuloillaan. Ja ero vireillä. Ei tule elämästä juurikaan mitään, jos et ole lehmänhermoinen ja aina valmis auttamaan. On sitten lääkitys käytössä tai ei, eihän sitäkään suositella jatkuvasti käytettäväksi. Hyvin raskasta on ollut, itse sairastuin masennukseen ensimmäisen lapsen saannin jälkeen. Sen jälkeen elämä on ollut ylämäkeä, adhd ei pysty juurikaan huolehtimaan muista, kun itsellä on mielenterveysongelma, joka ei ikinä parane. Se asettaa jokaisen hänen lähellään hyvin vaikeaan asemaan, olet aina valmis kuin partiolainen ja yrität ohjata vikurihevosta. Lisäksihän tähän vaikuttaa ihmisen oma persoona ja temperamentti, eli jokaista ihmistä ei tule tuomita pelkästään adhd:n vuoksi. Ryöpytyksiä tulee, kaikki pitää olla selittämässä että hän ymmärtää, on hyviä päiviä ja sitten niitä huonoja. Ja ne huonot vie kyllä maun niistä hyvistäkin. Todella hankalasta asiasta on kyse, itse en jaksa enää päivääkään. Olisi mukava lukea, jos joku on onnistunut elämään tälläisen ihmisen kanssa, vaikka sitten äiti Teresan, jos kukaan muu ei ole jaksanut :)

Olen naimisissa adhd miehen kanssa. Hän kertoi heti että sillä on adhd, ei ollut mikään juttu ja saimme melkein heti lapsen. Enpä osannut arvata millainen arkielämä eläisimme nyt 4 v. myöhemmin. Nyt on jo 2 lasta ja miehen työelämä on ollut aika vaativa. Työmaat vaihtuu ja kaikki sen energia menee töihin. Hän osaa kuitenin aina olla huippu isä mut mulle ei riitä energia. Kaikki ahdistukset ja pahat fiilikset purkaantuu mulle kun se aina haluaa miellyttää kaikki esimiehet ja mihinkään se ei sano mitään vastaan vaikka olisi miten väärin. Siis palkka, ylityötunnit, tehtävät. Se on niin kiltti mies ja antaa muille niin paljon vaik sil ei itte oo mitään.
Hamstraus on rauhoittunut, se jaksaa jopa hoitaa laskut, mul ei riitä voimia hoitaa papereita niin hoidan kodin, lapset ja koitan parhaani tukea ja kannustaa sitä. Sillähän on aina joku vaihe päällä. Nukahtaa aina lasten kans iltasadun jälkeen, voi nukkua koko viikonlopun jos sais. Reissuja ei tehdä, jos kutsutaan vieraita niin miestäni tuskin näkee. Järjestää aina jotain, fiksaa ja pistää kuntoon.On masentavaa lukea miten kaikki melkein aina eroaa. Olen monta kertaa miettinyt avioeroa, mut kul ne hyvät hetket vaan jaksaa motivoida mut arkipäivän läpi. Ja jos minä vaan jaksan niellaista hyvin enkä unelmoida "tavallisesta" arkielämästä niin hänkin on mulle kiva. Jos minä kaivan tässä nyt kuoppaa niin tästä avioliitosta ei tulisi mitään. En varmaan itse haluis taviselämää, silloinkin olis jotain valittavaa. Näin, joka päivä on erilainen. Pääasia on että rakkautta löytyy ja että kohtelee lapset hyvin. Melkein kaikki ei-adhd isät mua ärsyttää. Näin mun elämä. Ei oo aina vaan niin huonoa.. kaikissa puolensa. Minua kiinnostais löytää joku ryhmä, missä tuetaan jo naimisissa olevia puolisoja jotka ovat adhd miehen kanssa ja on yhteisiä lapsia. En jaksais aina lukea miten hirveetä on ja miten erotaan.

hei kaikille! valitettavasti oivalsin tämän miesystäväni ADHDn liian myöhään sillä avoliitomme kariutui muutamia kuukausia sitten :/ turhauttaa kun rakkautta oli niin paljon välillämme,mutta miehen suurimmat ongelmat oli juuri ihmisten mielistely/myötäily,jokaiselle piti olla jotakin,ja oman elämän asiat jäi hoitamatta,sitten levottomuutta paikkasi viikonloppuisin juomalla,ei lepoa ja siitä teki sitten johtopäätelmän ettei hänestä oo pysyvästi sitoutumaan,kolmen vuoden suhde nips naps katki ja that´s it! en tiedä olisinko niin laupias samarialainen että ehdottisin hänelle diagnoosin hakua siitäkin huolimatta kuinka vihainen ja loukattu olen... parempaa onnea teille muille joilla on vielä toivoa :)

Puuhapeten puoliso ja muutkin joilla on aloittajan kaltainen puoliso. Jutelkaa puolison kanssa asiallisesti psykologin luokse menosta, teidän molempien hyväksi, että tiedätte mistä on kyse ja saatte neuvoja elämäänne. Jos on pätevä psykologi, joka osaa tunnistaa oireet oikein, häneltä saattaa saada lähetteen jatkotutkimuksiin. En ole adhd mutta osa Ap:n ja puuhapeten puolison jutuista kuulostaa itseltäni, tavaran hamstraus, mielistely yms eikä kyse ole adhd:stä vaan aivan muuta. Kysykää psykologilta, voitte saada vastauksen ongelmienne syyhyn. Aina surraan tai valitetaan parisuhdetta, aiheestakin, sitä en epäile, mutta onko kukaan miettinyt adhd tai jonkin muun oireyhtymä miehen näkökulmasta parisuhteita? En mene yhtä lujaa kuin miehenne. Itsellä on noi teidän miesten parhaat puolet enkä jaksa naisia joiden kanssa kaikki pitäisi olla tylsää arkea hautaan saakka. Sellaista kun yrittää hauskuuttaa, tulee vastaus Mitä sä nyt taas!? Kasva aikuiseksi! Sua saa hävetä jne! Haluan järjestää kivaa ohjelmaa molemmille. Etsiköön naiset miehen jonka kanssa saa pitää tylsää. Kaikki kunnia liian villin puolison kanssa kärsiville, mutta tasainen arki tappaa. Minun näkökulma.

Tuo ei ole adhd:ta vaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä eli maanis-depressiivisyyttä. Uusikaa diagnoosi ja oikeat lääkkeet käyttöön.

Otsikosta juolahti mieleen miehen sukulaiset, jotka yhteen aikaan toppuuttelivat siippaa, että "kyllä se vielä siitä rauhoittuu". Se oli silloin, kun menojalka lähti käyntiin muitten mielestä liiaksi. Omat sukulaiseni taas pitävät meikäläistä adhd-tyyppinä auton ratissa.