Pyhä (pelti)lehmä

II

Vaalea nautaeläin makasi henkitoreissaan pölyisellä hiekkatiellä. Siihen oli osunut uudehko auto, harvinainen jopa Delhin hienostokaupunginosassa, saati täällä. Sinivalkoisiin väreihin Siwan kunniaksi maalattu Alfa Romeo Alfetta 2,0 oli myös saanut siipeensä, mutta toisin kuin lehmä, se voitiin vielä korjata. Konepelti oli taittunut, maski säpäleinä, toinen umpio rikki ja puskuri mutkalla. Autoa ajanut 15-vuotias Shamir ei osannut päättää, kumpaa suri enemmän, isänsä autoa vai Äiti Teresan lehmää.

- "moottori sentään kalkuttaa vielä iloisesti", arvostettu hyväntekijä lohdutti ja naksautti lehmältä niskat nurin, ettei sen tarvinnut enempää kärsiä. Iäkäs nunna tunnettiin vahvana naisena, mutta tämän jälkeen hänen arvostuksensa nousi aivan uusiin sfääreihin.

Kolarissa Alfan ilmanpuhdistajan kotelo oli irronnut ja lehmästä lähtenyt henki pihisi imusarjasta sisään.

Rajiv oli saapunut paikalle eikä lainkaan pitänyt näkemästään. Poika oli ottanut luvatta hänen uusimman ja rakkaimman autonsa mennäkseen tapaamaan ystäväänsä Mohammedia Kashmiriin. Nyt hän oli tuolla katolisten tekemällä autolla törmännyt katolisen nunnan lehmään. Jossain muussa maassa tällaisesta olisi voinut puhjeta levottomuuksia. Onneksi lehmä ei tiettävästi ollut entisessä elämässään poliitikko. Uskonnollisesti suvaitsevassa Intiassa vaalit ovat onnistuneet, jos enempää kuin 2 000 ehdokasta ei menehdy parlamenttivaaleissa.

Rajiv maksoi nunnalle 20 000 rupiaa ja lupasi toimittaa kaksi lehmää kuolleen tilalle. Lisäksi hän käyttäisi vaikutusvaltaansa, että Äiti Teresan tyttökoulu saisi toimilupansa mahdollisimman pian. "Siunakkoon", vanha nainen sai sanotuksi. Ekumeenisen hetken päätteksi kumpikin kohotti vastakkain asetetut kämmenet kasvojensa eteen ja kumarsi.

Vanhuksen poistuttua Rajiv jäi vielä huolehtimaan vainajasta. Se pitäisi kantaa pois. Shamir sai lähteä hakemaan paaria. Sellainen löytyikin kulman takaa pian siellä istuivat isä, poika ja hovimestari siemaillen Giniä Bitterillä. Pyhä henki oli jo kotiutunut Alfettan uumeniin.

Shri Yukteswar oli jäänyt vartioimaan onnettomuuden uhria. Kuumassa ilman alassa lehmävainaa alkoi pullistua jo uhkaavasti. Neuvokas kshatriya tökkäsi sitä muutaman kerran gurkhalla. Paisunta lakkasi.

Sillä välin Rajiv seurueineen tiedusteli kuppilanpitäjältä kantolaitetta. Lähistöllä majaili kuulemma joku paaria-luokkaan kuuluva heppu, joka omistaisi parikin paaria, mutta hän oli jalkapuoli eikä hänen koskemillaan paareilla voinut kantaa kuin kastittomia.
- "Systeemi Sucks", Shamir kirosi nuoren kapinallisen ehdottomuudella.

Nurkkapöydässä välähti ovela silmäpari. Siihen kytketty mies lähestyi jääden kohteliaan välimatkan päähän.
- Arvostettu Brahmani. Minä ja veljeni voisimme auttaa.
Sudra-työmies lupautui järjestämään pyhälle eläimelle arvoisensa olomuodon muutoksen. Rajiv maksoi 10 000 rupiaa kuljetuskustannuksia, kääriliinoja, polttopuita ja suitsukkeita varten.

Pian pyhäinjäännös nousi Hiabilla Morris-merkkisen kuorma-auton lavalle.

III

Panssaroidulla yläkannella varustettu itsepotkuroiva taistelulaiva seurasi liikkumattomana rantavedessä, kuinka maallistuneet sundrat kippasivat kantturan Gangesiin. Kuusi metriä pitkä matelija ei ollut lainkaan pahoillaan, vaikka vuodattikin pari muodollista krokotiilinkyyneltä pyhän vainajan muistoksi. Toisen epäonni on toisen onni. Kovanonnen märehtijä toi kaivattua vaihtelua esihistoriallisen jäänteen ruokavalioon. Yksipuolinen leprapotilaiden ahmiminen ei pitkän päälle ollut terveellistä, vaikka kyseinen ruoka hyvin sulavaa olikin. Sitä ei tarvinnut kiilata uppotukkien alle viikoksi pehmenemään, kuten seebujen kanssa piti menetellä.

Valkoinen nauta lipui jalat ylöspäin pyhää virtaa tuskin sataa metriä, kun ahnaat keuat iskeytyivät sen takaraajaan. 360 astetta suorin vartaloin kerien ja jo oli kinttu irti. Pikaisesti paloiteltuna yhteen isoon ja neljään pienempää osaan nauta siirtyi veteen kaatuneen puunrungon suojiin marinoitumaan pariksi päiväksi. Taidanpa pitää bileet, esihistorialliselta ajalta periytyvä eläin tuumi. Ainakin Neil Krokodile, Alli Gaattori, Louis Lacoste ja Kalle-kaimani saavat kutsun, viheliäinen eläin tuumi luisevan nuppinsa sisällä. Onneksi suku oli laaja, kaikki eivät tuhoutuneet suuren meteoriitin iskeydyttyä 65 miljoonaa vuotta sitten. Pitäisiköhän käydä vielä nappaamassa maustekauppias: tämä kaipaisi hieman currya?

Pyhä eläin ei ollut moksiskaan brutaalista tavastaan palata luonnon ikuiseen kiertokulkuun. Sen valaistunut sielu viihtyi oivallisesti Alfettan sisuksissa. Se oli elänyt elämänsä kunnollisena nautana tuottaen maitoa ja lantaa köyhien kastittomien tarpeisiin. Se ei ollut koskaan potkinut, ei syönyt kenenkään kukkapenkistä eikä sontinut kerjäläisten päälle. Karman laki oli sen osalta toteutunut: siitä oli tullut Alfa Romeon Henki.

IV

Rajiv Eli Shill Krishnamurti palasi kotiinsa, joka oli hänen linnansa. Harmistunut mies riisui päällystakkinsa ja jätti sen roikkumaan eteishallissa joogaavan kultaisen Siwan sormeen. Kuusikätinen sodan, kyläkaupan ja edistyksellisen osuustoiminnan jumala ei protestoinut. Ei myöskään ollut protestoinut Shamir, joka oli jätetty harjoittamaan katumusta ankaran ylipappi Joneshindy Harishonfordin johdolla Kalin tuomiontemppeliin, missä hänen ajokorttinsa otettiin hyllylle ja hän joutui viikon kiillottamaan pyhiä Sankaran kiviä.

....