mä isken sen itselleni. Se tykkää metalli musiikista ja mä käyn discoissa,koska rakastan bailaamista. Meillä on pientä silmä peliä ja mä olen epätoivoisesti rakastunut. Harrastus yhdistää,mikään muu kai ei. voiko siitä tulla mitään, kun on noin erilaisista ihmisistä kyse? en ole mikään missi, ja musta tuntuu että ei se missiä haluakkaan, vaan sille on sisin tärkein,sellaisen kuvan mä ainakin sain. kuitenkin yhteisiä puheen aiheita löytyy aika paljon...mitä voisin tehdä,et se todella huomais mut?
kuinka...
sanna
2541
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itsellä hieman samanlainen skenaario, paitsi että hän on metallia kuunteleva tyttö. Olen tullut siihen tulokseen että suhteen tasolla homma ei toimisi varmaankaan hääppöisesti, mutta kaveri-suhde voisi toimia täydellisesti(?). Mutta joka kerta kun näen hänet tai kuulen hänen äänensä, niin "järki hoi, älä jätä..."
"Life is a bitch, and then you die"
...älä anna erilaisuuden hämätä! Nimittäin:
Minä olen:
suorissa housuissa ja paitapuseroissa viihtyvä virkanainen, opiskelen sihteerin työni lisäksi yliopistossa (humanisti kaiken lisäksi, heh!), tykkään Susanna Haavistosta ja muista pliisuista iskelmälaulajista, en tajua meikeistä mitään, luen lällyjä suomalaisia rakkausromaaneja, jne, jne, jne... Olen siis kaikin puolin huomaamaton maatiastyttö; silmälasipäinen ja pienikokoinen, tukkakin maantienvärinen harakanpesä, minussa ei siis ole yhtään mitään, mikä kiinnittäisi miehen huomion ;-)
Mutta, kuinka ollakaan, minun mieheni on:
pitkätukkainen, kuuntelee raskasta metallia, pukeutuu mustiin farkkuihin, bootseihin, nahkaliiviin, palvoo Slayeria, viihtyy hämyisissä pubeissa ja festareilla, jne, jne, jne...
Ja meitä kahta kun ei yhdistä edes harrastukset! Törmättiin baarissa, johon itse ajauduin ihan sattumalta ja siitä sitten suhde eteni vauhdilla avioliittoon asti - tästä suhteellisen radikaalista erilaisuudesta huolimatta! Ja meillä menee paremmin kuin hyvin; lieneekö tähän sovellettavissa joku vakka&kansi -teoria, vai mikä..?
Älä anna tosiaan erilaisuuden olla este! Jos teillä kerran on edes silmäpeliä, niin sehän tarkoittaa, että mieskin on kiinnostunut, eli antaa palaa vaan. Jos tiedät nimen, saat selville puhelinnumeron; pistä vaikka tekstarilla treffiehdotus menemään, jos et naamasta naamaan kehtaa kahville tmv. pyytää. Olen tullut huomanneeksi, että 99% kaikista nykyään tuntemistani hevimiehistä on hyvin suvaitsevaisia ja avarasydämisiä ihmisiä - huomattavasti suvaitsevaisempia kuin esim. ns. jupit, joita noissa discoissa on tullut vastaan. Luulenpa siis, että erilaisuuden teidän välillä näet vain sinä!
Tsemppiä!
T: Hevimiehen vaimo.