Gallup 70km/h talvirajoituksista

JA MUITA SE EI LIIKUTA YHTÄÄN

Osaatko laskea, kuinka paljon enemmän aikaa kuluu esimerkiksi 20km:n matkan kulkemiseen nopeudella 70km/h verrattuna nopeuteen 80 km/h???

Dr13 kirjoitti:

Osaatko laskea, kuinka paljon enemmän aikaa kuluu esimerkiksi 20km:n matkan kulkemiseen nopeudella 70km/h verrattuna nopeuteen 80 km/h???

Laskepa se esim 5 kuukauden aikana tieosuudella liikkuvien mukaan. Esim. 5000 autoa/vrk

5000 * 5 * 30 * säästynyt aika =

Tuo tekee kansantalouteen melkoisen loven jo pelkästään kuljetusyrittäjille ja myös muille veronmaksajille.

Tai laske jos ajettaisiin 90km/h!

Dr13 kirjoitti:

Osaatko laskea, kuinka paljon enemmän aikaa kuluu esimerkiksi 20km:n matkan kulkemiseen nopeudella 70km/h verrattuna nopeuteen 80 km/h???

Dr13 on niitä jotka kakkii juomaveteen. Eihän se yksi pökäle ole kuin pisara meressä...

vihreä kirjoitti:

Dr13 on niitä jotka kakkii juomaveteen. Eihän se yksi pökäle ole kuin pisara meressä...

"Kakkii juomaveteen"????
Tarkoitin vain, etteikö tuo kirjoittaja osannut laskea, että aikaa säästyy jopa 2 minuuttia, jos ajaa 70km/h eikä 80km/h. Samalla säästyy polttoainetta n.10%

Dr13 kirjoitti:

"Kakkii juomaveteen"????
Tarkoitin vain, etteikö tuo kirjoittaja osannut laskea, että aikaa säästyy jopa 2 minuuttia, jos ajaa 70km/h eikä 80km/h. Samalla säästyy polttoainetta n.10%

Lue lisää

Siis nuo huimat 2min. säästyy, jos ajaa 80:iä. Ja polttoainetta säästää 10%, jos ajaa 70:iä verrattuna 80:iin.

Dr13 kirjoitti:

Siis nuo huimat 2min. säästyy, jos ajaa 80:iä. Ja polttoainetta säästää 10%, jos ajaa 70:iä verrattuna 80:iin.

..nykyautot on sellaisia, että niiden hyötysuhde ei tule esille jos pudotetaan nopeutta 80->70

Monissa jopa kulutus voi nousta, koska 5-vaihe ei toimi enää 70 taloudellisella kerroslukualueella.

Dr13 kirjoitti:

Osaatko laskea, kuinka paljon enemmän aikaa kuluu esimerkiksi 20km:n matkan kulkemiseen nopeudella 70km/h verrattuna nopeuteen 80 km/h???

Kaikki ei ja 20km matkaa. On myös meitä jotka ajavat satoja kilometrejä päivässä.

Tojo-Kölli kirjoitti:

..nykyautot on sellaisia, että niiden hyötysuhde ei tule esille jos pudotetaan nopeutta 80->70

Monissa jopa kulutus voi nousta, koska 5-vaihe ei toimi enää 70 taloudellisella kerroslukualueella.

Lue lisää

Kyllä 5.vaihde riittää monessa autossa ihan hyvin vielä 60km/h nopeudessakin, ainakin jos ei ole tarvetta jatkuvasti muutella nopeutta, eikä ajeta ylämäkeä. Ja kannattaa myös muistaa tehdä kiihdytykset reippaasti, sitten heti 5. päälle.

automies69 kirjoitti:

Kaikki ei ja 20km matkaa. On myös meitä jotka ajavat satoja kilometrejä päivässä.

Säästä 200km:lle on sitten 20min. Jos on jatkuva tarve ajaa satoja kilometrejä päivässä, niin mahdollisuuksien mukaan kannattaa käyttää jotain muuta kulkuvälinettä, esim. junaa. Sanon tämän tietämättä, mitä omat ajosi ovat.
ps.Rekkojakin voidaan kuljettaa junassa, jos reitti on sopiva.

Dr13 kirjoitti:

Kyllä 5.vaihde riittää monessa autossa ihan hyvin vielä 60km/h nopeudessakin, ainakin jos ei ole tarvetta jatkuvasti muutella nopeutta, eikä ajeta ylämäkeä. Ja kannattaa myös muistaa tehdä kiihdytykset reippaasti, sitten heti 5. päälle.

Lue lisää

kuuttakymppiä vitosella jurratessa EI todellakaan olla enää taloudellisella alueella. Myös auton voimansiirto kärsii moisesta rääkistä. Kyllä uusimpien autojen polttoaineenkulutus on hyvinkin optimaalisin 80-90 riippuen autosta.

riittää, mutta kirjoitti:

kuuttakymppiä vitosella jurratessa EI todellakaan olla enää taloudellisella alueella. Myös auton voimansiirto kärsii moisesta rääkistä. Kyllä uusimpien autojen polttoaineenkulutus on hyvinkin optimaalisin 80-90 riippuen autosta.

Lue lisää

Ei vitosella ajo 60km/h ole mitään jurraamista jos osaa ajaa tasakaasulla niin, ettei tarvitse pohjaan polkea. Vitosella vain pidetään jo saavutettu vauhti yllä, eikä tällöin tarvita paljoakaan tehoa tai vääntöä. Lisäksi vaihteisto mitoitetaan niin, ettei se kärsi käytöstä.

Dr13 kirjoitti:

Säästä 200km:lle on sitten 20min. Jos on jatkuva tarve ajaa satoja kilometrejä päivässä, niin mahdollisuuksien mukaan kannattaa käyttää jotain muuta kulkuvälinettä, esim. junaa. Sanon tämän tietämättä, mitä omat ajosi ovat.
ps.Rekkojakin voidaan kuljettaa junassa, jos reitti on sopiva.

Lue lisää

...kuitenkaan IHAN 200km:n matkalle sitä 70:n rajoitusta laittais....??

karkoski kirjoitti:

...kuitenkaan IHAN 200km:n matkalle sitä 70:n rajoitusta laittais....??

...silloin 70:n rajoituksen "haittakin" on vain marginaalisen pieni...

Dr13 kirjoitti:

Siis nuo huimat 2min. säästyy, jos ajaa 80:iä. Ja polttoainetta säästää 10%, jos ajaa 70:iä verrattuna 80:iin.

Oman audissani (2.0 TFSI) ainakin 6. vaihteella kierrokset ovat todella matalalla. Ei ohittamaan viitsi oikein lähteä.

Älä viitsi kirjoitti:

Oman audissani (2.0 TFSI) ainakin 6. vaihteella kierrokset ovat todella matalalla. Ei ohittamaan viitsi oikein lähteä.

Vaikka autolehtienkin mittauksissa on todettu, että joissakin autoissa kulutus jopa KASVAA, ajettessa liian pientä nopeutta liian suurella vaihteella, nämä "hemmot" eivät sitä usko!

Tasasta nopeutta on todella vaikea ajaa 1500rpm. Jos on ajotietokone, voi huomata, että 5:lla turha hipaisukin kaasuun nostaa kulutuksen 5->7,5 aivan helposti. kun 4:lla ajaa tasaisesti 5.5-6 kulutuksella.....

Tojo-Kölli kirjoitti:

Vaikka autolehtienkin mittauksissa on todettu, että joissakin autoissa kulutus jopa KASVAA, ajettessa liian pientä nopeutta liian suurella vaihteella, nämä "hemmot" eivät sitä usko!

Tasasta nopeutta on todella vaikea ajaa 1500rpm. Jos on ajotietokone, voi huomata, että 5:lla turha hipaisukin kaasuun nostaa kulutuksen 5->7,5 aivan helposti. kun 4:lla ajaa tasaisesti 5.5-6 kulutuksella.....

Lue lisää

eivät usko juuri kertomastasi syystä.
Jos auto on varustettu vain economy-mittarilla, niin tuollainen pari litraa satasella kulutusta lisää ei vielä välttämättä heitä punaiselle. Ja näin Hemmot LUULEVAT olevansa todella säästäväistä porukkaa.

Luulo vain ei sama kuin todellisuus.

sinivilkku kirjoitti:

eivät usko juuri kertomastasi syystä.
Jos auto on varustettu vain economy-mittarilla, niin tuollainen pari litraa satasella kulutusta lisää ei vielä välttämättä heitä punaiselle. Ja näin Hemmot LUULEVAT olevansa todella säästäväistä porukkaa.

Luulo vain ei sama kuin todellisuus.

Lue lisää

...mulla on ollut tollanen economy valo ja sehän ei kerro polttoaineen kulutuksesta yhtään mitään.

Kiihdytät vaikka 3:lla vaikka 100km/h lopetat kiihdyttämisen ja eco alkaa näyttämään vihreää, vaikka koneessa 5000rpm. Että sellanen valo.....

Tojo-Kölli kirjoitti:

Vaikka autolehtienkin mittauksissa on todettu, että joissakin autoissa kulutus jopa KASVAA, ajettessa liian pientä nopeutta liian suurella vaihteella, nämä "hemmot" eivät sitä usko!

Tasasta nopeutta on todella vaikea ajaa 1500rpm. Jos on ajotietokone, voi huomata, että 5:lla turha hipaisukin kaasuun nostaa kulutuksen 5->7,5 aivan helposti. kun 4:lla ajaa tasaisesti 5.5-6 kulutuksella.....

Lue lisää

Kyllä omassa autossa päälle 80 km/h on se pienikulutuksisin alue. Se joka ei usko voi itse tulla koittamaan! Sitäpaitsi 6. vaihteella 70km/h köröttely ei voi tehdä koneelle hyvää. Turbokaan ei ole noilla kierroksilla oikein mukana, sen takia vaihteita joutuu kelaamaan alaspäin ohitettaessa!

Nää on just hyviä nämä, että turvallisuuden takia pitää laskea, nytkin onnettomuudet vaan lisääntyy vaikka koko ajan on laskettu nopeuksia.Idioottimainen väite,että turvallisuus jotenkin lisääntyisi siitä että lailla säädetään vaan entistä epäsuhtaisempi liikennenopeus.Nyt jo toiset ajaa alle rajoitusten varmuuden vuoksi kun enemmistö kokee nopeudet idioottimaisina niin siitä seuraa vaan lisääntyvä ero liikkumisnopeuksissa ja siten entistä enemmän kiristyviä hermoja =riskit lisääntyy.

...kannalta oikeassa. MUTTA. Niille kenelle 100->XXXX euron menettäminen kiinostaa, rajoituskin kiinostaa.

Tästä on kysymys ja jatkokysymys: Mitä kansalainen voi asialle tehdä???

Tojo-Kölli kirjoitti:

...kannalta oikeassa. MUTTA. Niille kenelle 100->XXXX euron menettäminen kiinostaa, rajoituskin kiinostaa.

Tästä on kysymys ja jatkokysymys: Mitä kansalainen voi asialle tehdä???

Lue lisää

"Tästä on kysymys ja jatkokysymys: Mitä kansalainen voi asialle tehdä???"

Olen miettinyt tätä monesti. Jotain vikaa on, jos vain 10% autoilijoista noudattaa rajoituksia, mutta toisaalta muita sääntöjä kunnioitetaan paremmin, koska niitä voi normaalilla arkijärjellä ymmärtää.

Vaikutusmahdollisuudet tuntuvat nykyjärjestelmässä olevan aika hankalaa. Päätöksethän tehdään viimekädessä poliittisesti, mutta politiikkaa vihataan ja toisaalta kukaan politiikko ei uskalla tarttua asiaan, vaikka olisikin erimieltä kukkahattutätilegioonan kanssa. Toisaalta juuri liikenneministerin virka on jämävirka ja sitäkautta arkielämästä vieraantuneella virkamieskoneistolla on ylisuuri valta päätettäessä näistä liikenneasioista

Millään foorumilla keskustelu(varsinkin täällä) ei asiaa vie eteenpäin. Ainut asia on verenpaine mikä nousee, kun täällä kinataan jonkun anonyymin kanssa.

Mielestäni paras tapa olisi verkottautua ja luoda laaja organisaatio, jolla kiinitettäisiin "puolipoliittisesti" politiikkojen mielenkiinnon sekä luotaisiin enemminstön mielipiteiden mukainen mielipideilmapiiri. Tällöin ne toisinajattelevat politiikot uskaltaisivat astua esiin kun seurauksena ei olisi poliittinen itsemurha. Jokaisessa puolueessa on politikkoja sekä vastaan että puolesta, joten mikään yksittäinen puolue ei tule kyseeseen. Tärkeintä olisi löytää ja saada valtaan ne oikeat politiikot.

Koko aihe on jotenkin arka ja häpeällinen. Tuntuu olevan aika suuri kynnys kenenkään ottaa sitä ensimmäistä askelta ja nostaa kissa pöydälle. Suomalaisessa virtaa ilmeisesti se slaavilainen veri, joka nöyrästi hyväksyy alamaisena kaikki lait ja säännöt kyseenalaistamatta niitä ja ennenkaikkea sitä ääneen sanomatta.

joo, suomi on vähän ylidemokraattinen diktatuuri.

Jos analysoin omaa käyttäytymisäni, niin voin todeta, että hyvällä tieosuudella liian hiljaisen nopeuden ajaminen aiheuttaa tylsistymistä, mikä taas johtaa räpläilyyn, haaveiluun yms. Ja taas silloin, kun saa ajaa sellaista vauhtia(yleensä mittarissa n.15 ylimääräistä, mittarivirhe n.6), että itse joutuu olemaan vähän skarppina, virheitä tulee tehtyä vähemmän. Ajan vuodessa noin 65000.

Eli EI 70km/h talvirajoituksille!

Sepe kirjoitti:

joo, suomi on vähän ylidemokraattinen diktatuuri.

Jos analysoin omaa käyttäytymisäni, niin voin todeta, että hyvällä tieosuudella liian hiljaisen nopeuden ajaminen aiheuttaa tylsistymistä, mikä taas johtaa räpläilyyn, haaveiluun yms. Ja taas silloin, kun saa ajaa sellaista vauhtia(yleensä mittarissa n.15 ylimääräistä, mittarivirhe n.6), että itse joutuu olemaan vähän skarppina, virheitä tulee tehtyä vähemmän. Ajan vuodessa noin 65000.

Eli EI 70km/h talvirajoituksille!

Lue lisää

Liikenneturvallisuus parhaimmaillan on kompromissi fysiikkaa ja psykologiikkaa.

Kun väsyneekin ajaa tiittävän kovaa, pysyy "skarppina".

Tää sama pätee väsymättömuyyteen, eli nopeus on oltava sellainen, että kuljettajan tulee tuntea ajonopuden olevan sellainen, että liikennä pitää seurata!

Tämän nykysuunnittelijat ovat unohtaneet.

Rajoitukset vaan sellaisiksi, että kaikki kuljettjat hankkivat DVD-elokuva soittimen ajankulukseen :)

Sepe kirjoitti:

joo, suomi on vähän ylidemokraattinen diktatuuri.

Jos analysoin omaa käyttäytymisäni, niin voin todeta, että hyvällä tieosuudella liian hiljaisen nopeuden ajaminen aiheuttaa tylsistymistä, mikä taas johtaa räpläilyyn, haaveiluun yms. Ja taas silloin, kun saa ajaa sellaista vauhtia(yleensä mittarissa n.15 ylimääräistä, mittarivirhe n.6), että itse joutuu olemaan vähän skarppina, virheitä tulee tehtyä vähemmän. Ajan vuodessa noin 65000.

Eli EI 70km/h talvirajoituksille!

Lue lisää

Tutkimustuloksia teille, jotka olette skarpimpia,kun ajatte nopeasti.

Ruotsalainen tutkimus: 24 testikuljettajaa, 200 km moottoritiellä 70, 90 ja 110 km/h. Kuljettajien itsensä mukaan he olivat virkeämpiä ajaessaan ajonopeudella 110 km/h kuin 70 km/h. Ajonopeuden kasvu 70:stä 110:een km/h pienensi reaktioaikaa 0,015 s.
Reaktioajan lyhenemisen takia reaktioaikana kuljettava matka 110 km/h nopeudella
lyhenee 11,06 m:stä 10,60 m:iin eli 0,46 m., mutta jarrutusmatka kasvaa 24 m:stä 59 m:iin, kun nopeus kasvaa 70:stä 110:een km/h.

Täällä http://www.vtt.fi/rte/transport/tutkimus/liikenneturvallisuus/raportteja/nopeuden_vaikutus_liikenneturvallisuuteen.pdf kommentoidaan myös muita ns yleisiä totuuksia, joita tässäkin ryhmässä kirjoitellaan.

Pekka kirjoitti:

Tutkimustuloksia teille, jotka olette skarpimpia,kun ajatte nopeasti.

Ruotsalainen tutkimus: 24 testikuljettajaa, 200 km moottoritiellä 70, 90 ja 110 km/h. Kuljettajien itsensä mukaan he olivat virkeämpiä ajaessaan ajonopeudella 110 km/h kuin 70 km/h. Ajonopeuden kasvu 70:stä 110:een km/h pienensi reaktioaikaa 0,015 s.
Reaktioajan lyhenemisen takia reaktioaikana kuljettava matka 110 km/h nopeudella
lyhenee 11,06 m:stä 10,60 m:iin eli 0,46 m., mutta jarrutusmatka kasvaa 24 m:stä 59 m:iin, kun nopeus kasvaa 70:stä 110:een km/h.

Täällä http://www.vtt.fi/rte/transport/tutkimus/liikenneturvallisuus/raportteja/nopeuden_vaikutus_liikenneturvallisuuteen.pdf kommentoidaan myös muita ns yleisiä totuuksia, joita tässäkin ryhmässä kirjoitellaan.

Lue lisää

Uskotko microsoftin tilaamaan tutkimukseen Windows vs. Linux palvelinalustalla?

Reaktioajalla ja sillä seikalla, että tapahtumaintensiteetin laskiessa mielenkiinto kohdistuu jokonkin muuhun ei ole 0,015s muutoksen kanssa mitään tekemistä.

Jo tilanne, että tiedostaa olevansa jossain testissä ei ole sama kun ajaa työmatkaansa ja haaveilee niitänäitä ajonopeuden ollessa matala. Tuo testi olisi pitänyt tehdä siten, että oltaisiin huomioitu juurikin tapahtumaintensiteetti, testin olisi pitänyt tapahtua kuljettajien omilla vakioreiteillä ja testin olisi pitänyt olla pitkäkestoisempi.

automies69 kirjoitti:

Uskotko microsoftin tilaamaan tutkimukseen Windows vs. Linux palvelinalustalla?

Reaktioajalla ja sillä seikalla, että tapahtumaintensiteetin laskiessa mielenkiinto kohdistuu jokonkin muuhun ei ole 0,015s muutoksen kanssa mitään tekemistä.

Jo tilanne, että tiedostaa olevansa jossain testissä ei ole sama kun ajaa työmatkaansa ja haaveilee niitänäitä ajonopeuden ollessa matala. Tuo testi olisi pitänyt tehdä siten, että oltaisiin huomioitu juurikin tapahtumaintensiteetti, testin olisi pitänyt tapahtua kuljettajien omilla vakioreiteillä ja testin olisi pitänyt olla pitkäkestoisempi.

Lue lisää

Mutta eikös jokaisen joka tuntee itsensä kykenemättömäksi ajamaan esim työmatkojaan jollain tietyllä sallitun rajoissa olevalla nopeudella, pitäisi palauttaa ajokortti poliisille? Jos on taipumusta vireystilan laskuun autoa ajessa, niin se on selkeä riski liikenteessä. Nopeuden nostolla tosiaan voi hieman virkistää itseään, mutta vaikutus on hyvin lyhytaikainen ja usein se on ollut myös tuhoisaa, jos jotain sattuu. Miksei ihminen voisi jatkuvasti kuvitella ajavansa kuin jossain testissä, jos se kerran toimii noinkin hyvin?

Mietitään vielä noita nopeuksia ja niistä pysähtymismatkoja/törmäysnopeuksia. Kun 70:stä kuljettaja ehtii juuri ja juuri pysäyttämään autonsa ennen törmäystä, niin alkunopeuden ollessa 110, auto törmää esteeseen nopeudella n. 85km/h. Jos este on tarpeeksi vahva, niin kuolemahan siitä seuraa.

Joku sanoo, että eihän nopeuksien lasku poista kolareita. Sallittakoon siis kolarit niitä haluaville. Oletetaankin että tuossa aiemmassa esimerkissä hitaammin ajava joutuukin kolariin ja törmäysnopeus on 60km/h. Lievällä loukkaantumisella selviäminen on melko todennäköistä. Mutta puolestaan se nopeammin ajava... Tai oikeastaanhan hän kuoli jo edellisessä tapauksessa, mutta sanotaan nyt kuitenkin, että hän olisi törmännyt nopeudella n. 100km/h.

Jos puolestaan lähdetään siitä, että nopeammin ajava on täysin skarppi, eli raektioaika on mennyt nollaksi, niin silti jää mahdollisuus törmätä esim hirveen. Ja siitä selvityminen on suurimmaksi osaksi kiinni käytetystä nopeudesta. Eli ottamatta kantaa oikeisiin nopeuksiin, niin noin se fysiikka vaan toimii.

Kallonkutistaja kirjoitti:

Mutta eikös jokaisen joka tuntee itsensä kykenemättömäksi ajamaan esim työmatkojaan jollain tietyllä sallitun rajoissa olevalla nopeudella, pitäisi palauttaa ajokortti poliisille? Jos on taipumusta vireystilan laskuun autoa ajessa, niin se on selkeä riski liikenteessä. Nopeuden nostolla tosiaan voi hieman virkistää itseään, mutta vaikutus on hyvin lyhytaikainen ja usein se on ollut myös tuhoisaa, jos jotain sattuu. Miksei ihminen voisi jatkuvasti kuvitella ajavansa kuin jossain testissä, jos se kerran toimii noinkin hyvin?

Mietitään vielä noita nopeuksia ja niistä pysähtymismatkoja/törmäysnopeuksia. Kun 70:stä kuljettaja ehtii juuri ja juuri pysäyttämään autonsa ennen törmäystä, niin alkunopeuden ollessa 110, auto törmää esteeseen nopeudella n. 85km/h. Jos este on tarpeeksi vahva, niin kuolemahan siitä seuraa.

Joku sanoo, että eihän nopeuksien lasku poista kolareita. Sallittakoon siis kolarit niitä haluaville. Oletetaankin että tuossa aiemmassa esimerkissä hitaammin ajava joutuukin kolariin ja törmäysnopeus on 60km/h. Lievällä loukkaantumisella selviäminen on melko todennäköistä. Mutta puolestaan se nopeammin ajava... Tai oikeastaanhan hän kuoli jo edellisessä tapauksessa, mutta sanotaan nyt kuitenkin, että hän olisi törmännyt nopeudella n. 100km/h.

Jos puolestaan lähdetään siitä, että nopeammin ajava on täysin skarppi, eli raektioaika on mennyt nollaksi, niin silti jää mahdollisuus törmätä esim hirveen. Ja siitä selvityminen on suurimmaksi osaksi kiinni käytetystä nopeudesta. Eli ottamatta kantaa oikeisiin nopeuksiin, niin noin se fysiikka vaan toimii.

Lue lisää

....puolet jutustasi.

Rajoitusten alentajien puolesta puhujat pystyvät todellakin helposti perustelemaan väitteitään fysiikan avulla, sitä en kiistä.

"Jos puolestaan lähdetään siitä, että nopeammin ajava on täysin skarppi, eli raektioaika on mennyt nollaksi, niin silti jää mahdollisuus törmätä esim hirveen" -Ei mene ihan näinkään. Jos henkilö on riittävän skarppina, hänellä on mahdollisuus huomata tielle tulossa oleva hirvi ajoissa, eikä törmää välttämättä siihen.

Tojo-Kölli kirjoitti:

....puolet jutustasi.

Rajoitusten alentajien puolesta puhujat pystyvät todellakin helposti perustelemaan väitteitään fysiikan avulla, sitä en kiistä.

"Jos puolestaan lähdetään siitä, että nopeammin ajava on täysin skarppi, eli raektioaika on mennyt nollaksi, niin silti jää mahdollisuus törmätä esim hirveen" -Ei mene ihan näinkään. Jos henkilö on riittävän skarppina, hänellä on mahdollisuus huomata tielle tulossa oleva hirvi ajoissa, eikä törmää välttämättä siihen.

Lue lisää

Eikä tarvitse olla edes rajoitusten alentamisen kannattaja tai puolestapuhuja, riittää kun ymmärtää vähän fysiikkaa ja osaa soveltaa sitä käytäntöön.

"Jos henkilö on riittävän skarppina, hänellä on mahdollisuus huomata tielle tulossa oleva hirvi ajoissa..."

Aivan, jossittelua. Mutta mietitään tätäkin vähän tarkemmin. Hirvi juoksee metsästä tielle n. 10m/s. Silloin kun etäisyys auton ajolinjasta metsän reunaan on 10m, niin hirvi esiintyy tasan sekunnin ennen kuin se on auton ajolinjalla.

Jos kuljettaja on äärettömän skarppi ja aloittaa huippujarrullisen auton jarruttamisen välittömästi kun hirven turpa ilmaantuu metsän reunasta, niin hän ehtii juuri ja juuri pudottamaan nopeutensa n. 80km/h:ssa, kun alkunopeus on ollut 110km/h. Jos autolla on ollut etäisyyttä kulkulinjojen kohtaamispaikkaan vähemmän kuin n. 25m, niin nopeus on huippujarrutuksesta huolimatta aina suurempi kuin tuo 80km/h.

Jossittelua on siis tässäkin. Mm. ilman reaktioaikaa jarruttavaa kuljettajaa ei ole olemassa edes teoriassa saati käytännössä. Huippujarrullisia autojakaan ei ole jokapäiväisessä liikenteessä, vaikka absitkin hätäjarrutehostimineen on lisääntymässä. Eikä taida ihan joka paikassa olla edes 10m:n näkemäalueita.

Vai osaatko paremmin selittää, miksi kuolemaan johtavia hirvikolareita ajetaan miltei yksinomaan yli satasen nopeuksista? Väittäisitkö, että kuljettaja on ajanut liian hiljaa ja nukahtanut, jolloin kaasujalka on painanut poljinta liian syvään?

Kallonkutistaja kirjoitti:

Eikä tarvitse olla edes rajoitusten alentamisen kannattaja tai puolestapuhuja, riittää kun ymmärtää vähän fysiikkaa ja osaa soveltaa sitä käytäntöön.

"Jos henkilö on riittävän skarppina, hänellä on mahdollisuus huomata tielle tulossa oleva hirvi ajoissa..."

Aivan, jossittelua. Mutta mietitään tätäkin vähän tarkemmin. Hirvi juoksee metsästä tielle n. 10m/s. Silloin kun etäisyys auton ajolinjasta metsän reunaan on 10m, niin hirvi esiintyy tasan sekunnin ennen kuin se on auton ajolinjalla.

Jos kuljettaja on äärettömän skarppi ja aloittaa huippujarrullisen auton jarruttamisen välittömästi kun hirven turpa ilmaantuu metsän reunasta, niin hän ehtii juuri ja juuri pudottamaan nopeutensa n. 80km/h:ssa, kun alkunopeus on ollut 110km/h. Jos autolla on ollut etäisyyttä kulkulinjojen kohtaamispaikkaan vähemmän kuin n. 25m, niin nopeus on huippujarrutuksesta huolimatta aina suurempi kuin tuo 80km/h.

Jossittelua on siis tässäkin. Mm. ilman reaktioaikaa jarruttavaa kuljettajaa ei ole olemassa edes teoriassa saati käytännössä. Huippujarrullisia autojakaan ei ole jokapäiväisessä liikenteessä, vaikka absitkin hätäjarrutehostimineen on lisääntymässä. Eikä taida ihan joka paikassa olla edes 10m:n näkemäalueita.

Vai osaatko paremmin selittää, miksi kuolemaan johtavia hirvikolareita ajetaan miltei yksinomaan yli satasen nopeuksista? Väittäisitkö, että kuljettaja on ajanut liian hiljaa ja nukahtanut, jolloin kaasujalka on painanut poljinta liian syvään?

Lue lisää

"Vai osaatko paremmin selittää, miksi kuolemaan johtavia hirvikolareita ajetaan miltei yksinomaan yli satasen nopeuksista?"

Onko sulla tilastoa asiasta, eli mikä on todennäköisyys kuolla hirvikolarissa yli 100km/h nopeudella??? Siis kuinka paljon näitä sattuu???

Sitäpaitsi käyn keskustelua 80->70 emmekä 120->100 pudottamisesta.

Hirvistä sivuhuomautuksena. Mielestäni hirvikolarien paras vähentämistapa on hirvimäärän vähentäminen, ei nopeuden älytön laskeminen.

Liittyen Keski-Suomen 70-rajoituksiin oli lehdessä juttu. Tiepiiri on mukamas saanut tienkäyttäjiltä viestiä että tie on vaarallinen mutkaisuutensa vuoksi (viimeiset 50 vuotta). Eli lähettäkää tiepiireihin jatkuvasti pyyntöjä nostaa rajoituksia mm. tien suoruuden takia - ei taida vaikuttaa.

Tojo-Kölli kirjoitti:

"Vai osaatko paremmin selittää, miksi kuolemaan johtavia hirvikolareita ajetaan miltei yksinomaan yli satasen nopeuksista?"

Onko sulla tilastoa asiasta, eli mikä on todennäköisyys kuolla hirvikolarissa yli 100km/h nopeudella??? Siis kuinka paljon näitä sattuu???

Sitäpaitsi käyn keskustelua 80->70 emmekä 120->100 pudottamisesta.

Hirvistä sivuhuomautuksena. Mielestäni hirvikolarien paras vähentämistapa on hirvimäärän vähentäminen, ei nopeuden älytön laskeminen.

Lue lisää

Esim vakesin sivuilla on tilastoja vaikka kuinka paljon. Riippuen tarkastelujaksosta n. 75% kuolemaan johtavista hirvikolareista ajetaan siellä missä rajoitus on 100km/h, eli n. 25% onnettomuuksista tapahtuu rajoitusalueella 80 tai alle.

Ilmeisesti vakesilta lainaa tietojaan myös Tuulilasi, jonka mukaan esim henkilöautojen 2001 tapahtuneista hirvikuolonkolareista kaksi kolmasosaa ajettiin nopeudella vähintään 100km/h. Huomioitavaa on, että n. 25% hirvikuolonkolreista ajetaan moottoripyörillä, eikä niissä ole ainakaan paremmat mahdollisuudet kuin autossakaan.

Hirvionnettomuuksien määrä on tosiaan melko tarkkaan riippuvainen hirvikannasta. Eli et ole ainoa, joka on sitä mieltä. Jostain syystä vaan hirvikannan väheneminen ja samoin onnettomuuksien määrän väheneminen ei ole vaikuttanut kuolonuhrien määrää vähentävästi. Eli esim huippuvuodesta 2001 hirvionnettomuudet ovat vähentyneet n. kolmanneksen, mutta kuolleiden määrä on pysytellyt koko ajan n. 10henkeä/vuosi tasolla. Siinä mielessä jotain huonoa kehitystä on havaittavissa.

Mielestäni paras tapa vähentää hirvikantaa ei ole siis tehdä sitä autolla päin ajaen vaan kannattaisi antaa mm. metsästäjien hoitaa homma tehokkaamilla keinoilla. Liikkeellä olevan autoilijan lähes ainoat keinot välttyä vakavalta hirvikolarilta on ajaa riittävän alhaisella nopeudella ja tien reunoja valppaasti tarkkaillen. Jo 90->80 -pudotuksella parannetaan huomattavasti selviytymismahdollisuuksia.


"Sitäpaitsi käyn keskustelua 80->70 emmekä 120->100 pudottamisesta."

Juu, on vähän livennyt alkuperäisestä. Tässä vaiheessa kai lähinnä keskustellaan nopeuden vaikutuksista 70-110-nopeusalueella. Tällä alueella nopeudella on ehkä merkittävin vaikutus mahdolliseen kuolonkolarin vaikutuksiin. Alapuolella ja yläpuolella nopeuden merkitys on hieman vähäisempi; yläpuolella kuoleman todennäköisys on erittäin suuri ja alapuolella (jopa vammoitta) selviytymisen todennäköisyys on erittäin suuri.

Kallonkutistaja kirjoitti:

Esim vakesin sivuilla on tilastoja vaikka kuinka paljon. Riippuen tarkastelujaksosta n. 75% kuolemaan johtavista hirvikolareista ajetaan siellä missä rajoitus on 100km/h, eli n. 25% onnettomuuksista tapahtuu rajoitusalueella 80 tai alle.

Ilmeisesti vakesilta lainaa tietojaan myös Tuulilasi, jonka mukaan esim henkilöautojen 2001 tapahtuneista hirvikuolonkolareista kaksi kolmasosaa ajettiin nopeudella vähintään 100km/h. Huomioitavaa on, että n. 25% hirvikuolonkolreista ajetaan moottoripyörillä, eikä niissä ole ainakaan paremmat mahdollisuudet kuin autossakaan.

Hirvionnettomuuksien määrä on tosiaan melko tarkkaan riippuvainen hirvikannasta. Eli et ole ainoa, joka on sitä mieltä. Jostain syystä vaan hirvikannan väheneminen ja samoin onnettomuuksien määrän väheneminen ei ole vaikuttanut kuolonuhrien määrää vähentävästi. Eli esim huippuvuodesta 2001 hirvionnettomuudet ovat vähentyneet n. kolmanneksen, mutta kuolleiden määrä on pysytellyt koko ajan n. 10henkeä/vuosi tasolla. Siinä mielessä jotain huonoa kehitystä on havaittavissa.

Mielestäni paras tapa vähentää hirvikantaa ei ole siis tehdä sitä autolla päin ajaen vaan kannattaisi antaa mm. metsästäjien hoitaa homma tehokkaamilla keinoilla. Liikkeellä olevan autoilijan lähes ainoat keinot välttyä vakavalta hirvikolarilta on ajaa riittävän alhaisella nopeudella ja tien reunoja valppaasti tarkkaillen. Jo 90->80 -pudotuksella parannetaan huomattavasti selviytymismahdollisuuksia.


"Sitäpaitsi käyn keskustelua 80->70 emmekä 120->100 pudottamisesta."

Juu, on vähän livennyt alkuperäisestä. Tässä vaiheessa kai lähinnä keskustellaan nopeuden vaikutuksista 70-110-nopeusalueella. Tällä alueella nopeudella on ehkä merkittävin vaikutus mahdolliseen kuolonkolarin vaikutuksiin. Alapuolella ja yläpuolella nopeuden merkitys on hieman vähäisempi; yläpuolella kuoleman todennäköisys on erittäin suuri ja alapuolella (jopa vammoitta) selviytymisen todennäköisyys on erittäin suuri.

Lue lisää

...haulla löytänyt vastausta, montako kuolee vuosittain hirvikolareissa. Mutta sellaisenkin tiedon olen jossain nähnyt, että liukastumiskuolemia tapahtuu yli 1000/vuosi.

Onkohan edes inhimillistä yrittää enää alentaa liikennekuolemien määrää, kun ne ovat jo alhaisemmat verrattuna moneen muuhun aiheuttajaan. "Sinivilkun" mainitsemat paheet mainitakseni esim. tupakan, jonka haitat ovat kiistattomat.

Tojo-Kölli kirjoitti:

...haulla löytänyt vastausta, montako kuolee vuosittain hirvikolareissa. Mutta sellaisenkin tiedon olen jossain nähnyt, että liukastumiskuolemia tapahtuu yli 1000/vuosi.

Onkohan edes inhimillistä yrittää enää alentaa liikennekuolemien määrää, kun ne ovat jo alhaisemmat verrattuna moneen muuhun aiheuttajaan. "Sinivilkun" mainitsemat paheet mainitakseni esim. tupakan, jonka haitat ovat kiistattomat.

Lue lisää

Nämä luvut poimin Matti Virenin Turun yliopistolle tekemän tutkimustyön tuloksista. Huippuvuosi näytää olleen 1974, jolloin kuoli vain yksi henkilö. Heikoin vuosi oli 1973, jolloin kuoli 14 henkilöä. Kuten siinäkin havaitaan, ei oneettomuuksien ja hirvikannan suuruus yksin selitä kuolleitten määrää. Tässä muutaman viime vuoden lukemat, joista myöskin puuttuu korrelaatio onnettomuuksien/kannan ja kuolleitten määrän väliltä. 2002 ei hirviä ollut puolta vähemmän kuin edellisvuonna. Tällä hetkellä hirvikanta on suunnilleen samaa luokkaa kuin n. 1975-1990. Sitä ennen hirvikanta oli huomattavasti pienempi.

2003 11
2002 5
2001 10
2000 12
1999 9
1998 11
1997 3
1996 6
1995 2



"...iukastumiskuolemia tapahtuu yli 1000/vuosi."

Ja valitettavasti nekin tapahtuvat suurimmaksi osaksi kaikista hitaimmin käveleville. Vähenisköhän nekin, jos kävelynopeus muutettaisiin juoksuksi? Ilmeisesti niitä tapahtuu eniten alle 2km/h kulkeville, ja riskit ovat miltei olemattomat, jos nopeus on yli 6km/h.:)

Sielläkin taitaa tosin olla puolitus menossa, koska esim jotkut kunnat jo nastoittavat halukkaiden kengänpohjia ilmaiseksi. On huomattavasti halvempaa kuin lonkkien korjaaminen, jos ei kuolema heti vie.

""Sinivilkun" mainitsemat paheet mainitakseni esim. tupakan, jonka haitat ovat kiistattomat."

Tupakoija onkin yleensä likimain 24 tuntia vuorokaudessa alttiina tupakan haitoille. Lisäksi tupakointi on miltei vapaaehtoista. Autolla ajamista puolestaan pidetään lähes pakollisena mm. Suomen pitkien etäisyyksien ja heikkojen julkisten liikenneyhteysien takia. Siihenkin nähden muutama tunti vuorokaudessa autolla liikuttu aika on melko riskipitoista. No onneksi autoihin ei vielä tarvitse suunnitella iskulauseita:

Kojelaudassa: AUTOILU VAARANTAA TERVEYTESI
Bensatankin korkin vieressä: BENSIINI AIHEUTTAA SYÖPÄÄ
Pakoputken päässä: MYRKKYKAASU VIE HENGEN
Tuulilasissa: JATKUVA TIEN KATSELU VAARANTAA NÄKÖKYKYSI
tai OIKEALTA TULEVA TAPPAA
Oven kahvassa: VIEROITUSOIREISSA AUTTAA LIIKENNETURVA
jne

Kallonkutistaja kirjoitti:

Nämä luvut poimin Matti Virenin Turun yliopistolle tekemän tutkimustyön tuloksista. Huippuvuosi näytää olleen 1974, jolloin kuoli vain yksi henkilö. Heikoin vuosi oli 1973, jolloin kuoli 14 henkilöä. Kuten siinäkin havaitaan, ei oneettomuuksien ja hirvikannan suuruus yksin selitä kuolleitten määrää. Tässä muutaman viime vuoden lukemat, joista myöskin puuttuu korrelaatio onnettomuuksien/kannan ja kuolleitten määrän väliltä. 2002 ei hirviä ollut puolta vähemmän kuin edellisvuonna. Tällä hetkellä hirvikanta on suunnilleen samaa luokkaa kuin n. 1975-1990. Sitä ennen hirvikanta oli huomattavasti pienempi.

2003 11
2002 5
2001 10
2000 12
1999 9
1998 11
1997 3
1996 6
1995 2



"...iukastumiskuolemia tapahtuu yli 1000/vuosi."

Ja valitettavasti nekin tapahtuvat suurimmaksi osaksi kaikista hitaimmin käveleville. Vähenisköhän nekin, jos kävelynopeus muutettaisiin juoksuksi? Ilmeisesti niitä tapahtuu eniten alle 2km/h kulkeville, ja riskit ovat miltei olemattomat, jos nopeus on yli 6km/h.:)

Sielläkin taitaa tosin olla puolitus menossa, koska esim jotkut kunnat jo nastoittavat halukkaiden kengänpohjia ilmaiseksi. On huomattavasti halvempaa kuin lonkkien korjaaminen, jos ei kuolema heti vie.

""Sinivilkun" mainitsemat paheet mainitakseni esim. tupakan, jonka haitat ovat kiistattomat."

Tupakoija onkin yleensä likimain 24 tuntia vuorokaudessa alttiina tupakan haitoille. Lisäksi tupakointi on miltei vapaaehtoista. Autolla ajamista puolestaan pidetään lähes pakollisena mm. Suomen pitkien etäisyyksien ja heikkojen julkisten liikenneyhteysien takia. Siihenkin nähden muutama tunti vuorokaudessa autolla liikuttu aika on melko riskipitoista. No onneksi autoihin ei vielä tarvitse suunnitella iskulauseita:

Kojelaudassa: AUTOILU VAARANTAA TERVEYTESI
Bensatankin korkin vieressä: BENSIINI AIHEUTTAA SYÖPÄÄ
Pakoputken päässä: MYRKKYKAASU VIE HENGEN
Tuulilasissa: JATKUVA TIEN KATSELU VAARANTAA NÄKÖKYKYSI
tai OIKEALTA TULEVA TAPPAA
Oven kahvassa: VIEROITUSOIREISSA AUTTAA LIIKENNETURVA
jne

Lue lisää

Niin kumpaan panostaisit?

===
Mä en halua tressata alhaista nopeutta noin pienellä hirviriskillä. Eikö ole myös mahdollista, että alhainen nopeus aiheuttaa 10 lisää rattiin nukahtanutta, jos suoralla metsätaipaleella on 70 eikä 90 rajoitus?.

2,3 milj. henkilöautoa, joilla ajetaan n. 15tkm/v = n. 35 miljardia km. Eli noin 3.5 miljardia kilometria kohden kuolee 1 henk. hirvikolarissa.

Ja mitä hirvikantaan tulee, niin jos määrät ovat sopivia, niille varmaan riittää pienempi elintila ja liikkuvat ihmisten ilmoilla vähemmän....

Tojo-Kölli kirjoitti:

Niin kumpaan panostaisit?

===
Mä en halua tressata alhaista nopeutta noin pienellä hirviriskillä. Eikö ole myös mahdollista, että alhainen nopeus aiheuttaa 10 lisää rattiin nukahtanutta, jos suoralla metsätaipaleella on 70 eikä 90 rajoitus?.

2,3 milj. henkilöautoa, joilla ajetaan n. 15tkm/v = n. 35 miljardia km. Eli noin 3.5 miljardia kilometria kohden kuolee 1 henk. hirvikolarissa.

Ja mitä hirvikantaan tulee, niin jos määrät ovat sopivia, niille varmaan riittää pienempi elintila ja liikkuvat ihmisten ilmoilla vähemmän....

Lue lisää

Mutta se 10 kuollutta on vain osa totuutta. Samaan aikaan myös vakavat loukkaantumiset ovat lisääntyneet, eli tapaukset joissa liikutaan selkeästi kuoleman riskirajoilla. Ja jos hirvikolareiden määrä on n. 2000/vuosi, niin siinä on se mahdollinen riski. Kun hirvien määrä puolitetaan, voidaan olettaa, että onnettomuudet menevät myös puoleen. Silti autoilijat kuvittelevat, että turvallisuus on tuplaantunut ja ajavat varomattomammin. Sitä kautta hirvikannan pienentäminen kääntääkin kuolleiden määrän nousuun, vaikka onnettomuuksien määrä vähenee?

Nuo mahdollisesti rattiin nukahtavat lienevät siis yhtä suuri riski liikenteessä. Mutta kuten aiemmin sanoin, jos tietää tai edes epäilee nukahtavansa rattiin, niin kannattaako lähteä ajamaan liikenteeseen? Riskithän ovat käytännössä yhtä suuret kuin rattijuopoillakin. Pitäiskö myös suurempi hirvimäärä ihmiset paremmin hereillä ajaessaan. Jos lähes joka matkallaan näkisi hirven, niin kuinkahan hyvin sitä saisi nukuttua?

"Mä en halua tressata alhaista nopeutta noin pienellä hirviriskillä."

Paras tapa lieneekin vähän tutustua aiemmin tapahtuneisiin hirvikolareihin. Niistä voi päätellä, että hyvinkin pienillä seikoilla voidaan turvallisuutta parantaa tingimättä silti kovinkaan paljon siitä nopeudesta. Esim kellon- ja vuodenajat ja hirvivaroitusmerkit huomioimalla voi lisätä turvallisuutta merkittävästi.

"Ja mitä hirvikantaan tulee, niin jos määrät ovat sopivia, niille varmaan riittää pienempi elintila ja liikkuvat ihmisten ilmoilla vähemmän.... "

Mutta ennen kuin tähän tilanteeseen päästään, niin... Tällä hetkellähän hirvikanta onkin painottunut asutuimmille alueille ja hirviä on vähiten siellä missä on eniten karhuja ja susia.

Kallonkutistaja kirjoitti:

Mutta se 10 kuollutta on vain osa totuutta. Samaan aikaan myös vakavat loukkaantumiset ovat lisääntyneet, eli tapaukset joissa liikutaan selkeästi kuoleman riskirajoilla. Ja jos hirvikolareiden määrä on n. 2000/vuosi, niin siinä on se mahdollinen riski. Kun hirvien määrä puolitetaan, voidaan olettaa, että onnettomuudet menevät myös puoleen. Silti autoilijat kuvittelevat, että turvallisuus on tuplaantunut ja ajavat varomattomammin. Sitä kautta hirvikannan pienentäminen kääntääkin kuolleiden määrän nousuun, vaikka onnettomuuksien määrä vähenee?

Nuo mahdollisesti rattiin nukahtavat lienevät siis yhtä suuri riski liikenteessä. Mutta kuten aiemmin sanoin, jos tietää tai edes epäilee nukahtavansa rattiin, niin kannattaako lähteä ajamaan liikenteeseen? Riskithän ovat käytännössä yhtä suuret kuin rattijuopoillakin. Pitäiskö myös suurempi hirvimäärä ihmiset paremmin hereillä ajaessaan. Jos lähes joka matkallaan näkisi hirven, niin kuinkahan hyvin sitä saisi nukuttua?

"Mä en halua tressata alhaista nopeutta noin pienellä hirviriskillä."

Paras tapa lieneekin vähän tutustua aiemmin tapahtuneisiin hirvikolareihin. Niistä voi päätellä, että hyvinkin pienillä seikoilla voidaan turvallisuutta parantaa tingimättä silti kovinkaan paljon siitä nopeudesta. Esim kellon- ja vuodenajat ja hirvivaroitusmerkit huomioimalla voi lisätä turvallisuutta merkittävästi.

"Ja mitä hirvikantaan tulee, niin jos määrät ovat sopivia, niille varmaan riittää pienempi elintila ja liikkuvat ihmisten ilmoilla vähemmän.... "

Mutta ennen kuin tähän tilanteeseen päästään, niin... Tällä hetkellähän hirvikanta onkin painottunut asutuimmille alueille ja hirviä on vähiten siellä missä on eniten karhuja ja susia.

Lue lisää

"....hyvinkin pienillä seikoilla voidaan turvallisuutta parantaa tingimättä silti kovinkaan paljon siitä nopeudesta. Esim kellon- ja vuodenajat ja hirvivaroitusmerkit huomioimalla voi lisätä turvallisuutta merkittävästi."

Näin mäkin sen ajattelen. Mutta nopeusrajoituksen pitää olla sellainen, että sen voi ymmärtää kelkellä kirkasta päivää. Suurin sallitt... niinhän se menee. Alempaa nopeutta voi ajaa TARVITTAESSA.

Hirvivaaramerkit noteeraan varsinkin ilta ja aamutuimaan, sekä hämärällä, sumussa tai sateessa.



"Mutta ennen kuin tähän tilanteeseen päästään, niin... Tällä hetkellähän hirvikanta onkin painottunut asutuimmille alueille ja hirviä on vähiten siellä missä on eniten karhuja ja susia."

Kuka noita hirvikantoja valvookin, pitäisi metsästystä painottaa paljon liikennettä ja pääteitä sijaitseville alueille. Kysys kuluu, haluavatko kaikki osapuolet tätä....

Tojo-Kölli kirjoitti:

"....hyvinkin pienillä seikoilla voidaan turvallisuutta parantaa tingimättä silti kovinkaan paljon siitä nopeudesta. Esim kellon- ja vuodenajat ja hirvivaroitusmerkit huomioimalla voi lisätä turvallisuutta merkittävästi."

Näin mäkin sen ajattelen. Mutta nopeusrajoituksen pitää olla sellainen, että sen voi ymmärtää kelkellä kirkasta päivää. Suurin sallitt... niinhän se menee. Alempaa nopeutta voi ajaa TARVITTAESSA.

Hirvivaaramerkit noteeraan varsinkin ilta ja aamutuimaan, sekä hämärällä, sumussa tai sateessa.



"Mutta ennen kuin tähän tilanteeseen päästään, niin... Tällä hetkellähän hirvikanta onkin painottunut asutuimmille alueille ja hirviä on vähiten siellä missä on eniten karhuja ja susia."

Kuka noita hirvikantoja valvookin, pitäisi metsästystä painottaa paljon liikennettä ja pääteitä sijaitseville alueille. Kysys kuluu, haluavatko kaikki osapuolet tätä....

Lue lisää

"Mutta nopeusrajoituksen pitää olla sellainen, että sen voi ymmärtää kelkellä kirkasta päivää."

Vaikka aloitus olikin nimenomaan rajoituksista, niin minä puhuin käytetyistä nopeuksista. Että tämän verran tässä päästiin kauas alkuperäisestä aiheesta. Sanon nyt vielä siihen aloitukseen, että täällä päin on rajoituksia muutettu ympärivuotisesti 80->60, joten enhän voi olla muuta kuin kateellinen niille, joilla on talvirajoitus 70. Vai onko se nyt noinkaan oikein ajateltu...

"Kuka noita hirvikantoja valvookin, pitäisi metsästystä painottaa paljon liikennettä ja pääteitä sijaitseville alueille. Kysys kuluu, haluavatko kaikki osapuolet tätä.... "

Lähtökohta on se, että hirvet lisääntyvät itsekseen, jos mitään ei tehdä. Eli jos metsästäjät yhtäkkiä sanoisivat, etteivät enää metsästä niitä hirviä, niin hankaluuksiahan siitä tulisi. Yhtenä syynä hirvien lisääntymiseen on karhujen ja susien puuttuminen näiltä asutetuilta alueilta.

Kallonkutistaja kirjoitti:

"Mutta nopeusrajoituksen pitää olla sellainen, että sen voi ymmärtää kelkellä kirkasta päivää."

Vaikka aloitus olikin nimenomaan rajoituksista, niin minä puhuin käytetyistä nopeuksista. Että tämän verran tässä päästiin kauas alkuperäisestä aiheesta. Sanon nyt vielä siihen aloitukseen, että täällä päin on rajoituksia muutettu ympärivuotisesti 80->60, joten enhän voi olla muuta kuin kateellinen niille, joilla on talvirajoitus 70. Vai onko se nyt noinkaan oikein ajateltu...

"Kuka noita hirvikantoja valvookin, pitäisi metsästystä painottaa paljon liikennettä ja pääteitä sijaitseville alueille. Kysys kuluu, haluavatko kaikki osapuolet tätä.... "

Lähtökohta on se, että hirvet lisääntyvät itsekseen, jos mitään ei tehdä. Eli jos metsästäjät yhtäkkiä sanoisivat, etteivät enää metsästä niitä hirviä, niin hankaluuksiahan siitä tulisi. Yhtenä syynä hirvien lisääntymiseen on karhujen ja susien puuttuminen näiltä asutetuilta alueilta.

Lue lisää

Kirjoitin tuossa taannoin asiaa hirvistä. Tuolta voi lukea tutkimuksen aiheesta. Erityisen merkillepantavaa on juurikin tuo turmien ja kannan koon voimakas korrelaatio.

http://aws.tt.utu.fi/julkaisut/viren20042.pdf

Hirvikantaa tosiaan metsästäjät säätelevät ja kanta on paisunut 60 luvulta äärettämän suureksi.

"...Hirvikantahan suomessa olisi ollut ilman ihmisen toimia huomattavan paljon pienempi mitä se nyt on. Ihminen on tappanut hirven luonnollisia vihollisia ja alkanut säädellä kantaa metsästämällä. Ahneet metsästäjät ovat paisuttaneet kantaa huomattavasti ja nyt metsästäjäporukka on harvenemassa ja ukkoontumassa kannan kuitenkin ollessa huippusuuri.

Metsästyshän on ollut poliisien ja herrojen harrastus ennenvanhaan. Siitä kielii myös tajuttomat rangaistukset salametsästyksestä. Monesti kun puhutaan juurikin autoilusta metsätyskauden alussa, syyllistetään vain autoilijat ja käsketään ajamaan hitaasti, mutta tuo kolikon kääntöpuoli jätetään johdonmukaisesti kertomatta.

Kuinka monta muuta HARRASTUSTA löytyy, jolla vaarannetaan SIVULLISIA ihmishenkiä kuin hirvenmetsästys?..."

automies69 kirjoitti:

Kirjoitin tuossa taannoin asiaa hirvistä. Tuolta voi lukea tutkimuksen aiheesta. Erityisen merkillepantavaa on juurikin tuo turmien ja kannan koon voimakas korrelaatio.

http://aws.tt.utu.fi/julkaisut/viren20042.pdf

Hirvikantaa tosiaan metsästäjät säätelevät ja kanta on paisunut 60 luvulta äärettämän suureksi.

"...Hirvikantahan suomessa olisi ollut ilman ihmisen toimia huomattavan paljon pienempi mitä se nyt on. Ihminen on tappanut hirven luonnollisia vihollisia ja alkanut säädellä kantaa metsästämällä. Ahneet metsästäjät ovat paisuttaneet kantaa huomattavasti ja nyt metsästäjäporukka on harvenemassa ja ukkoontumassa kannan kuitenkin ollessa huippusuuri.

Metsästyshän on ollut poliisien ja herrojen harrastus ennenvanhaan. Siitä kielii myös tajuttomat rangaistukset salametsästyksestä. Monesti kun puhutaan juurikin autoilusta metsätyskauden alussa, syyllistetään vain autoilijat ja käsketään ajamaan hitaasti, mutta tuo kolikon kääntöpuoli jätetään johdonmukaisesti kertomatta.

Kuinka monta muuta HARRASTUSTA löytyy, jolla vaarannetaan SIVULLISIA ihmishenkiä kuin hirvenmetsästys?..."

Lue lisää

Suo anteeks maalaisuuteni, mutta kuinka se on metsästäjien vika, kun Valtiolta tahi jostain ministeriöstä, myönnetään metsästysseuroille kaatoluvat?? Eli, kun ilman lupia ei hirviä saa kaataa ja niiden lupien määrään ei tavan rivimetsästäjä pysty vaikuttamaan, niin kuinka se on heidän vikansa?? Mieku oon maalta, ni mie en tiijä, ni kerro mulle, jooko??!!

automies69 kirjoitti:

Kirjoitin tuossa taannoin asiaa hirvistä. Tuolta voi lukea tutkimuksen aiheesta. Erityisen merkillepantavaa on juurikin tuo turmien ja kannan koon voimakas korrelaatio.

http://aws.tt.utu.fi/julkaisut/viren20042.pdf

Hirvikantaa tosiaan metsästäjät säätelevät ja kanta on paisunut 60 luvulta äärettämän suureksi.

"...Hirvikantahan suomessa olisi ollut ilman ihmisen toimia huomattavan paljon pienempi mitä se nyt on. Ihminen on tappanut hirven luonnollisia vihollisia ja alkanut säädellä kantaa metsästämällä. Ahneet metsästäjät ovat paisuttaneet kantaa huomattavasti ja nyt metsästäjäporukka on harvenemassa ja ukkoontumassa kannan kuitenkin ollessa huippusuuri.

Metsästyshän on ollut poliisien ja herrojen harrastus ennenvanhaan. Siitä kielii myös tajuttomat rangaistukset salametsästyksestä. Monesti kun puhutaan juurikin autoilusta metsätyskauden alussa, syyllistetään vain autoilijat ja käsketään ajamaan hitaasti, mutta tuo kolikon kääntöpuoli jätetään johdonmukaisesti kertomatta.

Kuinka monta muuta HARRASTUSTA löytyy, jolla vaarannetaan SIVULLISIA ihmishenkiä kuin hirvenmetsästys?..."

Lue lisää

Ruotsissa on suurempi hirvikanta kuin Suomessa ja kuitenkin Ruotsissa sattuu vähemmän hirvikolareita kuin Suomessa. Johtuiskohan se siitä, että Ruotsissa on paljon myös niitä riista-aitoja teiden vierustoilla? Niitä pitää saada lisää Suomeenkin, metsästäkööt metsästäjät hirviään sitten vuosittain niin paljon kuin lupia saavat.

Runttaaja kirjoitti:

Ruotsissa on suurempi hirvikanta kuin Suomessa ja kuitenkin Ruotsissa sattuu vähemmän hirvikolareita kuin Suomessa. Johtuiskohan se siitä, että Ruotsissa on paljon myös niitä riista-aitoja teiden vierustoilla? Niitä pitää saada lisää Suomeenkin, metsästäkööt metsästäjät hirviään sitten vuosittain niin paljon kuin lupia saavat.

Lue lisää

Ja mihin perustat rivienvälistä paistavan väitteesi, etteivät he yritä käyttää kaikkia lupia. Siitä ei ole kenellekkään hyötyä, jos lupia ei käytetä. Kaikkein vähiten maanomistajille, joita, yllätys yllätys, on suurinosa hirvimetällä kävijöistä.

Ja täällä rannikon lähellä äijät alottas mielellään jo aikasemmin, kun laki antaa. Katsos kun hirvi suuntaa sisämaahan talvehtimaan, niin välillä on vaikeuksia löytää niitä yksilöitä, jotka viihtyvät tähtäinristikossa riittävän kauan...

Runttaaja kirjoitti:

Ruotsissa on suurempi hirvikanta kuin Suomessa ja kuitenkin Ruotsissa sattuu vähemmän hirvikolareita kuin Suomessa. Johtuiskohan se siitä, että Ruotsissa on paljon myös niitä riista-aitoja teiden vierustoilla? Niitä pitää saada lisää Suomeenkin, metsästäkööt metsästäjät hirviään sitten vuosittain niin paljon kuin lupia saavat.

Lue lisää

"Ja mihin perustat rivienvälistä paistavan väitteesi, etteivät he yritä käyttää kaikkia lupia."

Outoja näet rivien välistä. Sopisiko niin, että et yritä tunkea sellaisia sanoja suuhuni, jotka eivät sinne kuulu?

Kuitenkin, tuossa muutama vuosi sitten erääällä n. 40-miehisellä porukalla oli lupia sen verran paljon, että jos olisivat kaikki käyttäneet, niin melkein kolme hirveä olis tullut/ukko ja joukossa oli monta jo 70 vuotta täyttänyttä yksinäistä papparaista. Olis siinä ollut syömistä yhdelle ennen seuraavaa kautta. No, toki myyntiä ja lahjoittamista on myös aina harrastettu, mutta äkkiä olis pitänyt nekin kaupitella eteenpäin, kun harvalla on niin paljon pakastustilaa.

Tunnen metsästäjiä, jotka ovat minulle kertoneet, että eivät käyttäneet kaikkia lupia. Mitäs siihen sanot?

Tunnen myös erääseen hirviporukkaan kuuluneita, joilla ei taida monellakaan olla enää edes aseitakaan, porukalle kun ei tahtonut lupakiintiöt riittää.

Eri paikkakunnilla eri porukoilla näyttäis siis olevan vaihtelevaa tarvetta hirvenlihalle.

beecher kirjoitti:

Suo anteeks maalaisuuteni, mutta kuinka se on metsästäjien vika, kun Valtiolta tahi jostain ministeriöstä, myönnetään metsästysseuroille kaatoluvat?? Eli, kun ilman lupia ei hirviä saa kaataa ja niiden lupien määrään ei tavan rivimetsästäjä pysty vaikuttamaan, niin kuinka se on heidän vikansa?? Mieku oon maalta, ni mie en tiijä, ni kerro mulle, jooko??!!

Lue lisää

Minulla on ollut käsitys, että metsästäjien "etujärjestöt" riistanhoitopiirit määrittävät lupien määrät, joskin metsästäjien (metsästysseurojen) suositusten perusteella. Lupamääriin vaikuttaa mm. hirvikanta ja hirvikolarit. Tuosta voisi äkkiä päätellä, että mitä vähemmän ajetaan hirvikolareita sitä pienempää määrää metsästäjät suosittavat kaatolupia ja sitä vähemmän riistanhoitopiiri niitä myöntää?

Mun mielestä olis hyvät ne elektrooniset merkit, joissa voi nopeuden vaihtaa sään mukaan. Joku ukko vaan siihen vierelle pohtimaan josko nyt olis paree ajaa 70 vai olisko se 90 sopiva?
Vitsiä tuo viimeinen lause.

...että niitä rajotuksia ollaan laskemassa kokeilu mielessä jossain mutkaisilla kantateillä keskisuomessa.

Mutta noi päättäjät ovat sen verran yksinkertaisia, että jos vaikuttavat positiivisesti tuolla, niin päättelevät, että niistä on apua kaikkialla ja hetken päästä niitä sovitetaan valtateille.

Uskokaa tai älkää. Mutta hanttiin pistän jo etukäteen...