Peiton alla

Meillä on alusta asti ollu omat peitot ja omat tyynyt. En ole koskaan edes harkinnut yhden ison peiton hommaamista, kaikki meidän pussilakanatkin ovat sitä kapeaa mallia. Lisäksi tykkään tehdä itselleni pienen "pesän" kääriytymällä peittoon, joten veisin varmaan mieheltäni koko hänen peitonpuoliskonsa jos se olisi yhteinen :)

En tiedä yleisestä käytännöstä, mutta erilliset peitothan haittaisivat toisen selkää vasten painautumista ja käsien ympärille kietomista...

Yksi iso peitto täällä, siis.

Ollaan oltu yksissä kohta kymmenen vuotta, joista naimisissa 3v. Meidän sängyssä on molemmilla omat peitot. Kuitenkin lähes joka yö jompi kumpi kaivautuu toisen kanssa saman peiton alle. Näin tuntuu paljon läheisemmältä. Useana aamuna herätään yhden ja saman peiton alta.

Meillä oli kokonaista kaksi ensimmäistä vuotta vain yksi pieni yhden hengen peitto (kaksi tyynyä sentään!). Aluksihan sitä haluttiinkin vain kääriytyä toisiimme - siinä pysyi lämpimänä talven tuiskuissakin. Mutta sitten vähitellen se yhdessä nyhjääminen väheni. Kesällä toisen vieressä tuli kuuma ja mies pärjäsi pitkälti peitottakin, minä myttäsin sen sitten syliini ja nukuin siinä. Talvella tuli ongelmia - mieskin alkoi himoita peittoa ja siitä sitten tapeltiin keskellä yötä. Minä siis heräsin viluuni ja aloin nyhtää peittoa miehen ympäriltä. Päätin, että yhdessänyhjäämisvaihe on nyt sitten kai lopullisesti ohi. Ostin toisen peiton. Nyt nukumme kumpikin oman peittomme alla, myttäämme niitä miten lystäämme ja olemme kumpikin onnellisia. Paitsi, no...

Nyt sitä sitten nukutaan omiin peittoihimme kääriytyneinä eikä seksiäkään ole kuin kerran kuussa tai parissa. Että näin sitä arki astuu mukaan kuvioihin...

meillä on kummallakin oma paripeitto ja kaksi tyynyä:)

Meillä on yksi iso peitto. Olemme nukkuneet samalla peitolla suhteemme alusta asti eikä tulisi mieleenkään hankkia omia peittoja. Nukumme aina todella lähekkäin kietoutuneina. Siihen on ihana nukahtaa ja herätä, kun on lämpöistä ja hellää.

Alussa meillä oli yks yhteinen peitto mut huomattiin et kyllä me tarvitaan ihan omat peitot.

Illasta sitä kyhnäillään kylekkäin, mut sitten kun nukkumaan ihan tosissaan laitetaan niin kyllä meillä pitää olla omaa tilaa saadakseen nukuttua, ja näin ollen myös omat peitot :)! Joillekin sopii se koko yön kyhnääminen mut ei meille.

meillä aina ollut kaksi peittoa. Exän kanssa en osannut/halunnut kyhnätä koko yötä saman peiton alla, mutta nykyisen miesystäväni kanssa se ei aiheuta ongelmia lainkaan :) ihana nukantaa lähekkäin ja herätä toisen sylistä.

meillä. Suhteen alussa meillä oli jopa 90cm sänky, joka alkoi tosin siinä vuoden jälkeen käydä kaposeksi. Viimeiset kolme vuotta ollaan köllitty huikeassa 120 cm sängyssä, joka tuntuu vieläkin yllättävän tilavalta. Ja kun sänky on suht kapea, niin hyvin mahtuu kaksi ihmistä normaalin saman peiton alle :D

Meillä on tuplaleveä peitto ja kyllä se tuon hellyyden kannalta on osoittautunut oikein hyväksi ratkaisuksi, kun on helppo kurvata toisen kylkeen kiinni :) Haluan kyllä vuosikymmenten päästäkin nukkua yhteisen peiton alla, eiköhän se olisi yksi suhteen hiipumisen merkki jos pitäisi oma peitto saada..

peitot ja tyynyt. Yhdellä peitolla ollaan kyllä kokeiltu suhteemme alkuaikoina: Käytännössä tarkoitti, että minä nukun ilman peittoa, ellen revi sitä noin 10 kertaa yössä itselleni. Mieheni on minua n. 70 kiloa painavampi, joten meillä on myös erilliset patjat sängyssä...

Alusta alkaen ollut omat peitot, molemmat kun nukutaan ihme kippuroissa, peitto koipien välissä.
Yhteisellä peitolla ei nukkumisesta tulisi mitään, aina olisi jompi kumpi ilman peittoa. Nytkin säännöllisesti vuorotellen ryöväämme unissamme toisiltamme peiton.
Yleensä peitot asetellaan iltaisin limittäin yhdeksi isoksi peitoksi, ja siihen nukahdetaan. Jossain vaiheessa yötä sitten kääntyilemme omien peittojemme alle kippuraan.

Minulla oli se oma koti jo ennen nykyisen miehen tuloa ja siellä parisängyssä paripeitto. Siinä se oli molempien nukuttava. Sitten kun häveliäisyys oli kaikonnut, niin mies raahasi oman peittonsa kotoonsa. Nyt yhteisessä sängyssä minä nukun paripeitolla ja isäntä nukkuu kahdella pienellä, on tottunut nukkumaan lämpöisesti ja tarvitsee toisen peiton halaukseen. Minä tarvitsen tilaa nukkuessani, minua ei yöllä saa halailla, mikään ei ole ahdistavampaa kuin toisen kostea keho (mies nihkeentyy aina, kun vaatii niin lämpimästi peittoja päälleen...) itseä vasten kun yrittää nukkua... tai onpa ahdistavampaa olisi jos pitäisi nukkua ahtaasti jalat yhdessä tai kädet vasten omaa kehoa. Sängynleveys meillä on 180 ja ahdasta on kun koira lohkaisee aimo palan, tyynyjä kuusi, kaksi kullekin nukkujalle (koira nukkuu tyynyillä). Kun on kylmiä talviöitä, niin otan mielummin koiran halaukseen tai peiton alle kuin miehen, sillä koira ei hikeenny ja on pehmoisempi. Ja seurusteltu ollaan vasta neljä vuotta...

Miten teidän suhteissa läheisyys, hellyys ja seksi voi olla jostain peiton koosta kiinni?:) Me nukuttiin aluksi 80cm leveässä sängyssä, nykyään koko perhe 180cm, omat peitotkin ollut 5v, lisäksi nyt kun vauva on 4kk, nukutaan usein jopa eri huoneissa!:) Silti läheisyyttä, hellyyttä, seksiä joka päivä..

Kyllä meillä on omat peitot. En vois kuvitellakkaan ettei ois omaa peittoa ku on aina lapsesta asti ollu oma. Ja ku pyörin nukkuessani ja käperryn omaan peittoon ni eihä ukolle jäis peittoo ollenkaa jos se ois yhteine ku veisin kaiken! Ja tällasta ei kukaan oo ilmeisesti kehannu tänne laittaa että onha se kivempi ettei peiton alla haise ku omat pierut, ukko haiskoon oman peittosa alla ja mä omani.

Juu, me nukutaan kanssa yhdellä peitolla ja hyvin on toiminut. Tai no ainakin minun mielestä, sillä mulla on kuulemma välillä tapana varastaa pojalta peitto yöllä. Tosin talvella peittoja on useampia kun mulle tulee vilu niin helposti. Tyynyjä kummallakin pitää olla reilusti eikä niitä jaeta!