sellaisesta,että avioliitossa mies ei puhu raha-asioistaan mitään todenmukaista,ei edes pyydettäessä. Ja sitten vaan huomaa että on otettu jos jonkinlaista luottoa.Vaikka nimenomaan keskenään on sovittu,ettei semmosiin mennä??
mitä mieltä
olette
5891
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...lupauksen rikkomista, jos olette keskenänne sopineet, ettei luottoa oteta.
Jotkut avioparit pitävät tiukasti "sinun rahat ja minun rahat", toisilla on yhteinen pankkitili ja joillain sekalaista rahankäyttöä siltä väliltä.
Jos on yhteiset rahat, yhdessä aina keskusteltu isommista ostoksista ja sovittu, ettei luottoa oteta, niin tuntuuhan se varmasti pahalle huomata, että toinen tekee omiaan.
Jos on tarkasti omat rahat molemmillakin ja ostellaan omia juttuja ja maksetaan ne sitten itse, ei kai ole niin paha, jos ottaa luottoa ja lyhentää sen itse.
Varmaankin Sinusta tuntuu, että sinut on jätetty huomiotta, koska miehesi on kysymättä ottanut luottoa. Onko hänellä sitten jotain rahavaikeuksia vai miksi hän ottaa luottoa? Miksei siitä sitten voi kertoa puolisolle, en tiedä....? (Mietin itsekseni...)
Toivotaan nyt sitten, että miehesi pystyy ottamansa luotot maksamaan poiskin.
Ensin meni luottamus, sitten rakkaus. Miten voi rakastaa, ellei luota? Aikani tuumailin miehen edesottamuksia ja kärsin niistä. Sitten rakastuin ja mieskin tuli petetyksi...
Jos kerta asiasta on sovittu niin silloinhan se on eräänlaista valehtelemista ja luottamuksen pettämistä. Tuollaiset saa miettimään miksi mies valehtelee ja peittelee ja tekeekö niin muissakin asioissa. Ehkä miehesi on vähän niin kuin minun. Hän tekee useimmiten oman päänsä mukaan. Ja hän ei pidä siitä, että hänen asioihinsa puututaan tai yritetään määräillä (vaikka hän meillä kyllä määrää enemmän).
Mihin mies tarvitsee luottoa? Ja onko sitä paljon (nykyään saa aika helposti useita eri luottoja)? Ja onko hän pystynyt maksamaan ne ok? Joltakin voi mennä överiksi ja ottaa liikaa luottoja ja lainaa ja sitten on ongelmissa niiden kanssa. Ja kyllä sitä kannattaa harkita mitä hankkii luotolla. Koska se on kuitenkin kallista rahaa kun pitää maksaa korkoja yms. kuluja. Mä itse välttelen lainan ja luoton ottamista. Otan vaan sillon kun ei oo muuta mahdollisuutta. Ja jos johonkin ei ole varaa ja se ei ole välttämätön, en osta sitä. Mieheni on hövelimpi lainojen kanssa. Mutta jos sanon jotain hän ärtyy, että ei ole mikään pikkulapsi ja osaa hoitaa kyllä asiansa. No kunhan hoitaa ne niin ok... Mutta mun mielestä se ei vain ole järkevää. Ja tuntuu, että hän on ottanut lisää luottoa, koska luottoa on jäljellä vaikka ostamisesta on jo niin paljon aikaa, että pitäs olla jo maksettu. Onneksi mies on parantanut tapojaan ja alkanut jopa säästämään. Sanomisesta tulee usein riitaa, mutta... kun kokeilin sitäkin että en sano mitään niin huomasin, että parempi on kyllä sanoa.
Onko miehesi muutoin millainen hoitamaan raha-asioitaan?
(jatkoa edelliseen) Ja meillä ainakin siis on kyllä omat rahat eli esim. omat tilit. Ja mies saa ostaa omilla rahoillaan mitä haluaa, jos pystyy hoitamaan yhteiset menot ok (eli maksamme ne n. puoliksi). Ja toistaiseksi näin on ollutkin. Mutta se vain häiritsee, että kun mies tuntuu salailevan. Salailu tuntuu siltä, että kaikki ei ole ok. No kai se on hänen asiansa, jos maksaa hankinnoistaan enemmän kun tarvitsisi (hänellä olisi joskus varaa maksaa vaikka käteisellä tai voisi säästää) korkojen ja kulujen kera. Ja kunhan minun ei tarvitse ottaa lainaa ja se ei ala muutoinkaan vaikuttamaan minun raha-asioihini.
Ja me emme ole toisin kun alkup. kirjoittaja sopineet, että ei oteta lainaa/luottoa. Mutta mies kyllä tietää, että mitä mieltä niistä olen ja että jos tiedän hänen ottaneen sitä johonkin turhaan tai paljon niin en tykkäisi. Ja olen kyllä toppuutellut, jos mies on ehdottanut jonkun kaupan tms. luottokortin ottamista. Ja itse kyllä olen ollut avoin raha-asioissani ja minulla ei ole salattavaa.
Niin, mieheni kyllä yrittää hoitaa raha-asiat, mutta ei vaan yksinkertaisesti ole oppinut hoitamaan.Toisin kuin minä olen oppinut siihen jo pienestä pitäen.Siksi miehen liian löysä ote ottaa jousto tms.luottoja niinkuin varalle,vaikkei muka aio käyttääkään. On kuitenkin käyttänyt ja hiukka epämääräisiin paikkoihin.Se alkaa vaan pitemmän päälle harmittamaan,että rahaa kuluu paljon turhuuteenkin.Säästetään väärissä paikoissa.
Minua ei nämä luotot juuri kiinnostaisi ollenkaan, vaan olen aina ollut "käteisen" kannalla.