erosin muutama kuukausi sitten miehestäni ja yllättävää kyllä olen löytänyt uuden mielenkiintoisen ihmisen työpaikaltani(muutenhan en tälle palstalle kirjoittelisi).. vietämme aikaa keskenämm ja ajoittain jopa soittelemme ja viestit kulkee... kumpikin on selvästi kiinnostunut toiseta... itse en halua/uskalla tehdä mitään syystä että elän vieläkin edellistä parisuhdetta loppuun.. toinen ei uskoakseni uskalla tehdä mitään koska tietää tilanteeni...toisaalta kaikki on oikein hyvin... toisaalta taas tahtoisin enemmän, vai tahdonko...onko kyse enemmänkin fyysisestä vetovoimasta joka loppuu kun sen saa saavutetuksi??? haha... no nämä olivat ajatuksiani...
maaimassa monta
on ihmellistä asiaa...
1841
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Omasta mielestäni mitään suruaikoja ei tarvita!
Ainakin itselleni kävi niin, että tykästyin liiaksikin yksin oloon ja vapauteen.
No nyt olen jo vuosia ollut yksin koska en enää osaa lähestyä ihmisiä, olen siis erakoitunut ja tullut ihan mökkihöperöksi!
Joten olis vaan pitänyt ottaa heti uus äijä, nyt se on jo myöhäistä..