olemme 27v samaa leivänkannikkaa jyrsinyt avio-pari. 2 alaikäistä lasta ja mies ei halua lähteä yhteisestä kodista ilman isoo rahatukkoo, minä taas en tahtoisi repiä lapsilta koti ja 60v. isä ei todella pärjää muksujensa kanssa. Tietääkö kukaan miten saisin avioeron ilman muuta kähinää sillä kumpainenkaan ei ole halukas jatkamaaan liittoa. Aviollisesta suhteesta on jo 5v. joten kaikki on todella loppu. Riittääkö pelkkä 1/2vuoden asumusero, riittääkö eri osoite ja miten tarina jatkuu????
kuka
kertois?
71448
0Äänestä
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos mies ei halua lähteä hyvällä, niin voit hakea käräjäoikeudelta päätöksen yhteiselämän lopettamisesta. Ks alempana lisää.
Sen jälkeen sitten vaikka eropaperit vetämään ja ositusta ja lasten asumista miettimään. Tältä palstalta löytyy moneen kertaan nimimerkin M36 vakiovastaukset siitä miten ositus hoidetaan.
Katso www.eroperhe.net lisätietoja mm. lasten asumisen järjestelyistä.
=====
Avioliiton voimassa ollessa toinen puolisoista tai molemmat yhdessä voivat hakea yhteiselämän lopettamista puolisoiden kotipaikan käräjäoikeudesta. Hakemus ei edellytä avioeron hakemista eikä se itsessään johda avioeroon. Yhteiselämän lopettaminen ei vaadi perustetta, mutta sitä käytetään usein perheväkivallan seurauksena. Yhteiselämän lopettamisen yhteydessä tuomioistuin voi hakemuksesta päättää siitä, kumpi puolisoista saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja velvoittaa toinen muuttamaan pois. Asia ratkaistaan sen mukaan, kummalla katsotaan olevan suurempi tarve asuntoon. Siten myös asunnon omistava henkilö voi joutua muuttamaan siitä pois. Asuntoon jäävä puoliso voidaan myös oikeuttaa käyttämään tiettyä asunnossa olevaa, toiselle puolisolle kuuluvaa irtainta omaisuutta.
Yhteiselämän lopettamispäätös voidaan panna heti täytäntöön mahdollisesta valituksesta riippumatta ja se on voimassa toistaiseksi. Päätöstä voidaan myöhemmin muuttaa, jos olosuhteet muuttuvat. Päätös raukeaa, kun puolisoiden välinen omaisuuden jako on saanut lainvoiman. Jos omaisuuden jakoa ei toimiteta päätös raukeaa kahden vuoden kuluttua sen antamisesta.
No tuo yllä esitetty keino saada ukko pihalle vaatii kohtuullisen hyväää näyttöä ... etenkin jos olette noinkin kauan eläneet saman katon alla eikö siinä ole muuta muutosta tapahtunut kuin että sinulla tullut mitta täyteen.
Se ei tietenkään eroamasta estä, ja asumisen yms. järjetämistä parhaaksi sopimallanne tavalla.
Ekaksi haet tai haette avioeron ekaa vaihetta, jonka tulemana alkaa 6 kk harkinta-aika. Mikään ei estä ettäkö silloin asutte samassa osoitteessa (eikä oikestaan vaikka lopullisen avioeronkin jälkeen). Harkinta-ajan jälkeen haette lopullista eroa, kuitenkin 12 kk kuluessa siitä kun prosessi aloitettu ... tai erojuttunne raukeaa.
Sitten sovitte lastenne tapaamiset, elatuksen ja huoltajuuden. Sopimus vahvistutetaan lastenvalvojalla, tai sitten avioerohakemuksenne liitteenä.
Sitten on omaisuuden ositus ja erottelu. Ellei teillä ole avioehtoa ja talo maksettu, niin voi hyvinkin olla että miehesi on oikeutettu suureenkiin tasinkoon. Niin se nyt vain on.
Osituksesta tehdään oma sopimuksensa, ja ellei sopua synny niin käräjäoikeudesta pesänjakaja (mikä ei kovin edullista lystiä) saa kyllä jaettua.
Ei avioerossa kummemmin "kähinöidä" tarvitse, mutta hyvä on ymmärtää mitä mm. laki osituksesta sanoo.
ei asia niin yksinkertainen ole että vain minulla on tullut mitta täyteen.Myös isäntä on samaa mieltä, mutta sepä se onkin jos meikä lähtis ja etsisi itselleen asunnon voisi tämä jäädä lapsille "normaaliksi" kodiksi se on jo tarpeeksi suuri muutos kun me erottais, vaan tiedän tuhannen tarkasti ettei isukki pysty 15ja 13 vuotiaita huoltamaan. Olisi paljon helpompaa kun mies menisi ja jättäis talon ilman jakamista, vaan ee ei. Että tää on h...vetillistä pyörittämistä. Noo hyvä noista tiedoista on alkaa katseleen omaa juttua, kiitos todella.
... antakaa talo lapsillenne ennakkoperintönä(samat verot joutuvat maksamaan aikanaan)? Ihan vaan pohdintaan...
voisiko vaihtoehto olla se ettei kumpikaan jää entiseen asuntoon. Lasten ensireaktio on tietysti ettei haluta muuttaa entisestä kodista mutta kokemuksesta voin sanoa että muutoksen ei tarvitse olla huono vaihtoehto.Lapset pian huomaavat että on paremnpi olla uudessa kotona rauhassa kuin se että vanhemmat riitelevät keskenään entisestä asunnosta.Jos vanhan jättää suosiolla taakseen niin voi lähteä rakentamaan uutta elämää. Lapset voivat hyvin kun vanhemmatkain voivat!
Miksi ei miehesi pärjäisi lapsiensa kanssa?
Koitahan nyt lähteä muuaale asumaan,on varmaan sinullekkin parempi kun aloitat puhtaalta pöydältä asuntoa myöten.
Älä aliarvio lastesi isää,hän on yhtä tärkeä heille,kuin sinäkin,ehkä tärkeämpikin.
alkoholi ongelma? Riittaakö selitykseksi.