Ongelmani on seuraavanlainen. Olen vastikään tavannut aivan ihanan miehen. Olemme olleet nyt yksissä sellaisen 4 kuukautta. Kaikki muu menee meillä aivan loistavasti, mutta minun jaksamiseni tämän karaoken suhteen alkaa olla kohta lopuillaan.
Kun olen hänen luonansa, hän joko seuraa tätä palstaa, imuroi uusia karaokebiisejä netistä tai laulaa. Hyvin harvoin hän jaksaa olla paikoillaan ja keskittyä esimerkiksi minuun :oD. Olen suoraan sanottuna mustasukkainen koko karaokelle, viehän se miehen baariinkin 2-3 kertaa viikossa...
Miten teillä muilla? Onko teidän koko elämän sisältö karaoke??
Meillä menee aina todella ihanasti, kun emme ole hänen luonansa, minulla kun ei ole tarvittavia laitteita omassa kotonani (tosin on hän sitäkin jo ehtinyt ehdottamaan, että tarvis hommata).
Kun olen hänen luonansa, hän joko seuraa tätä palstaa, imuroi uusia karaokebiisejä netistä tai laulaa. Hyvin harvoin hän jaksaa olla paikoillaan ja keskittyä esimerkiksi minuun :oD. Olen suoraan sanottuna mustasukkainen koko karaokelle, viehän se miehen baariinkin 2-3 kertaa viikossa...
Miten teillä muilla? Onko teidän koko elämän sisältö karaoke??
Meillä menee aina todella ihanasti, kun emme ole hänen luonansa, minulla kun ei ole tarvittavia laitteita omassa kotonani (tosin on hän sitäkin jo ehtinyt ehdottamaan, että tarvis hommata).
Vastaukset 8
Vanhimmat
yläpäästään. Siellä sijaitsee kaikenlaisia viettejä joista muutama aiheeseen liittyvä on esittämisen halu, viihdyttämisen halu, oman suorituksen parantamisen halu ja uuden oppimisen halu.
Nämä asiat kilpailevat kanssasi ja tätä kilpailua ihmissuhteissa on tullut seurattua -93 lähtien. Mitään en ole oppinut mutta silti olisin sitä mieltä että teillä menee ainakin vielä hyvin koska etsit apua ongelmaan ja olet tiedostanut sen.
Karaoke on joskus vaarallista ihmissuhteille johtuen sen luonteesta, se vetoaa juuri yllämainittuihin tunteisiin jotka ovat hyvin vahvoja.
Poikaystävälläsi on tyypillinen karaokenpurema, vrt. Dracula, mutta hyvää siinä on se että se ei vie samalla lailla turmioon eikä jätä ulkoisia jälkiä (kaksi reikää kaulassa).
Sinulla on nähdäkseni muutama mahdollisuus:
1. Sopeudu tilanteeseen ja toivo että purema laimenee.
2. Puhu poikaystävällesi asiasta ystävällisesti ja ehdota että jakaisitte ajan karaoken ja sinun kesken; älä aseta näitä asioita joko tai "samalle viivalle" koska häviät melko varmasti (sorry).
3. Ala harrastamaan laulua ja karaokea. Saatat huomata yllättäin sen olevan tosi hauskaa. Älä luovuta heti alussa; kun olet ensimmäisen kerran ollut "stagella" saat kokea tuon jossain ketjussa keskustellun tunteen "miksi laulaessa jännittää". Viimeistään silloin ymmärrät miksi poikaystäväsi pitää karaokesta ja teillä synkkaa hyvin.
Siinäkö se karaoken viehattävyys onkin? Piruako tässä sitten poikamiehenä?
Eli käykö se naiskaverin löytäminen...näin karaokesta vähemmän välittävältäkin? Vai onko (piruvie) pakko laulaa?
Jammu
Eihän laulaa tarvitse, pitää vain osata kuunnella ;))
Tai ennemmin olla kuulematta.;)
noihin muihin en oikein usko, mutta mikä estää kokeilemasta
Olen tuolta 1990-luvun alkupäästä seurannut tätä karaokea ja alkuun se oli hupia, hauskaa, naurua, kokeilunhalua jne...... . Nykyään valitettavasti tuota enään harvemmin, koska moni on todellakin "hurahtanut" (en tätä negaationa mainitse) lajiin. Vetäjänä ihmetellyt lukemattomia kertoja, että juuri nämä, jotka ovat pahimman pureman saaneet, tulevat ravintolaan kuin olisivat jossain konserttilavalla (eivät onneksi ihan kaikki), varaavat aina ne samat kappaleet ja useimmiten jopa samassa järjestyksessä!! Jos he joskus pyytävät vetäjää laittamaan jonkin yllärin ja kas, kun se ei olisikaan heidän "ohjelmistonsa" mukainen, niin siinäpä show. Eli en ihmettele, että sinulla alkaa olla joskus voimat vähissä.
Mielestäni on turha alkaa opettelemaan toisen harrastusta ja lähteä hänen "leikkiinsä" mukaan, jos ei todellakaan sytytä - vaikka karaoke rentoa menoa onkin useimmiten. Väkisin yrittämällä tapatte vain suhteenne. Enemmänkin ehdottaisin rauhallista keskustelua aiheesta ja rakentaa jonkinlaiset pelisäännöt, milloin hän puuhailee karaoken parissa ja miten taas sinun kanssasi. En suosittele, että taivut siihen, että sinun kotiisi ilmestyy karaokelaitteet - silloin elämäsi ei ole enää entisellään. En sano tätä karaokea vihaavana ihmisenä, koska sitä en ole -ajattelen vain sinua, koska sinähän olit ihastunut/rakastunut tähän mieheen, et hänen karaokeharrastukseensa. Toivotan onnea sinulle ja toivottavasti saatte asiat selvitettyä ja suhteenne mukaville uomille!
Itsekin tuolta 90-luvun alusta seuranneena todennut karaoken muuttuneen monen yksilön osalta turhan vakavaan suuntaan. Jossain ketjussa on käsitelty esiintymistä ja sen harjoittelemista karaokessa. Mainitsemasi "tapaukset" eivät ole valitettavasti tavoittaneet toisille esiintymisen ja viihdyttämisen ideaa.
Japanilainen karaoke ei mielestäni sovi jäykkyytensä vuoksi suomalaiseen ympäristöön, sen sijaan olen nähnyt karaokea Ranskassa, Hollannissa, Englannissa, Irlannissa, Amerikassa, Saksassa, Ruotsissa, Eestissä, Norjassa, Kuubassa ja Kiinassa ja kaikissa noissa maissa se on iloinen, elämänmyönteinen, ei turhan vakava iloittelumuoto; ohjelma, jossa pääosassa ovat laulajat vetäjän myönteisellä ja innokkaalla myötävaikutuksella kaikkia ravintolan asiakkaita kiinnostavalla tavalla, sekoittaen laulavat ja laulamattomat asiakkaat tapahtumaan mikä ei ole pelkkää karaoken laulamista vaan kokonaisuus kaikkine välillä jopa päättömine huulenheittoineen.
Varmaankin alkuperäisen kysyjän ongelma saattaa olla jopa melko yleinen ja olisi hyvä saada palautetta muiltakin joilla samaa probleemia on ollut mahdollisine ratkaisuineen.
En tarkoittanut väkisin johonkin toisen harrastukseen ryhtymistä, vain varovaista ja ennakkoluulotonta kokeilua miltä se tuntuu. Ymmärtäminen saattaisi lisääntyä puolin ja toisin ja ehdoton pääasia, ihmissuhteet, saattaisivat parantua.
Aivan! Kokeilin tuossa hiljattain erään keikan vetää todella
vakavasti. Ei perrr.... -päänsärkyä minulle ja suurimmalle osalle jengistä. Mutta kas-kas -kelpasi näille, jotka ottavat harrastuksen (lue: karaokelaulamisen) todella tosissaan!
Hmmm....-eipä hieman erikoinen olotila sinä iltana.
No kuitenkin, minun puolestani karaoke on ja pysyy hauskanpitona ja rentona menona ja on mukava havaita, että muitakin samanhenkisiä sentään on!