ennyt halua haukkua naisia, millään tavalla,
mutta tuntuu että anoppi on aina se paha juuri miehen puolelta, eli miehen äiti, harvoin toisinpäin, ja se todellakin aina tuntuu olevan se anoppi ei appi.
tietenkin joskus syy on siinä että mies elää vielä äidissään kiinni, mutta tuskin tämä nyt on kovinkaan yleistä.
niin että ehkä niitten miniöitten kannattais monesti kahtoa peiliin, ehkä vika löytyisi sieltä..
mutta tuntuu että anoppi on aina se paha juuri miehen puolelta, eli miehen äiti, harvoin toisinpäin, ja se todellakin aina tuntuu olevan se anoppi ei appi.
tietenkin joskus syy on siinä että mies elää vielä äidissään kiinni, mutta tuskin tämä nyt on kovinkaan yleistä.
niin että ehkä niitten miniöitten kannattais monesti kahtoa peiliin, ehkä vika löytyisi sieltä..
Vastaukset 5
Vanhimmat
minun tapauksessa anoppi oli haluton siihen, että poika muuttaisi pois kotoa ja itsenäistyisi (19 v).
Hän ei kai halunnut tuolloin, että poikaa passaisi muut naiset kuin hän itse.
Appi oli mielummin hiljaa. "Ei puhu, ei pukahda" eli suomalainen perusmies.
muut sukulaiset eivät ole tupanneet kotiimme ja elämäämme samalla tavalla. Ehkäpä siinä selitys.
Ennemminkin voisi ihmetellä, että miten se niin usein sattuukin olemaan se miehen äiti, joka käyttäytyy omavaltaisesti.
En siis halua mitenkään haukkua anoppiani. Sanonpa vain, että saman kohtelun saa jokaikinen, joka käyttäytyy samalla tavalla kodissani. Kodin ulkopuolella en taas ole edes tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa kuin anoppini on.
Näitä kirjoituksia lukiessa useat eivät tunnu näkevän metsää puilta. Harvoin kukaan kirjoittaa, että inhoan anoppiani enkä tiedä siihen syytä. Kyse ei siis ole siitä, että se on anoppi, vaan siitä, MITÄ ANOPPI TEKEE.
Jaa eipä se taida aina niin olla. Esim. minun siskoni mies inhoaa äitiämme.
Mutta ehkä se voi useimmiten olla niin että miniä ja anoppi ei tule toimeen. Johtuuko siitä kun molemmat ovat naisia ja on joku kilpailu miehen "ykkösnaisen" paikasta tai muuuten jotain valtataistelua. Ja eikös ole sanonta "nainen on naiselle susi"? Vaikka joskus se sopii miehiinkin.
Ja miksi tosiaan juuri anopin kanssa miniällä on ongelmia eikä niinkään appiukon?
Kyllä se aika monet äidit pitää poikiaan (ja joskus tyttöjäänkin) pikkupoikinaan vielä aikuisenakin. Itse tiedän lähipiiristä ainakin kolme sellaista tapausta. Ja parissa tapauksessa he kyllä ovatkin aika reppanoita ja mammanpoikia. Mutta eiköhän moni mies kyllä tule itsenäisesti toimeen siinä kun nainenkin. Eikä äidit aina suhtaudu poikalapsiin erilailla. Mutta kyllä se on ehkkä yleisempää kuin luuletkaan...
Ja tietysti miniöistäkin löytyy jos jonkunnäköistä tapausta.
Meillä äiti takertui molempiin, tyttöihin ja poikaansa. Mutta poika on kyllä hänen suosikki. Sekä minulla ja siskollani oli ongelmia muuttaa pois kotoa. Itsekin lähdin salaa. Ihan oikeasti! Siitä tuli hirveä riita kun ilmoitin muuttavani ja äiti yritti estää sen kaikin tavoin. Ei ymmärtänyt millään miksi en voi asua kotonani (siis vanhempien luona). Ja minä olin se omituinen tapaus eikä äitini!? Veljeni asuu vielä kotona ja en kehtaa edes sanoa minkä ikäinen hän on… Äideillä on joskus kummallinen suhde lapsiinsa! Tosin minun äitini tapauksessa saattaa johtua siitäkin, että hänen äitinsä asui pitkään meidän kanssa. Meillä oli omakotitalo ja hän asui kyllä alakerrassa ja me yläkerrassa, mutta kuitenkin… En tiedä haittasiko se äitiäni vai oliko hän mielissään.
On v........t minulle melkein kymmemen vuotta!!!